Sannin Werililja

Ch, KTK-III, YLA1, KRJ-II, ERJ-III

© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Kantakirjaustilaisuus 10. joulukuuta 2014
15 + 15 + 17 + 20 = 67p. / KTK-III

Champion-arvonimi myönnetty 29. joulukuuta 2014

YLA-lisätilaisuus 25. marraskuuta 2015
34 (18+16) - 31,75 (19,75+12) - 17 - 13 - 7 = 102,75p. / YLA1
Lisäksi Winja oli arvostelun toiseksi paras, AP2

KRJ:n laatuarvostelu 20. joulukuuta 2015
7 + 42 + 11,5 + 22 + 15 = 97,5p. / KRJ-II

ERJ:n laatuarvostelu 31. tammikuuta 2016
8 + 40 + 4,5 + 22 + 15 = 89,5p. / ERJ-III

Tavoitteena SLA

NimiSannin Werililja "Winja" VH-tunnusVH04-018-6639
Syntymäaika ja ikä23.05.2008, M Layouts / raitatossu.net/mayflower KasvattajaViivi L. / Cecilié Stud
IkääntyminenKatso (4v. 15.09.2009) Omistajayaren (VRL-04468) / Ventos
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma PainotusYleispainotteinen
Väri ja säkäKulomusta, 154cm KoulutustasoKo Va B, re 110cm

Winjan kanssa ei tarvitse pelätä ja saa tehdä kaiken rennolla meiningillä. Tamma on perusluonteeltaan hyvin suomalaismainen, joten se ei hötkyile jokaiseen ilmansuuntaan yhtä aikaa tai potkiskele taaksepäin. Päinvastoin tämä neitokainen tutustuu kaikkeen uuteen innolla ja korvat hörössä, eikä lempeät silmät jää keneltäkään huomaamatta. Winja on tutustumisenarvoinen pakkaus ja sulattaa varmasti hevosmaailman ulkopuolenkin kulkijat persoonallaan. Kertaakaan en ole katunut Winjan ostoa ja toivottavasti en tule katumaankaan, tamma kun ei ole ollut omistuksessani vielä kovin pitkään.

Harjaa, puunaa, pese, tee ihan mitä vain ja Winja seista tojottaa paikallaan kuunnellen jokaista liikettäsi. Tammalla ei ole kiire mihinkään ja se tuntuu nauttivan jokaisesta hetkestä, minkä ihminen sille suo huomioidessaan sen. Harjaaminen nostattaa neitokaisen selvästi taivaisiin ja lempeän pyörivät liikkeet saavat Winjan silmät puoliumpeen. Päähän saa koskea huoletta, mutta Winjan pitää ensiksi saada haistella harjaa ja tarkistaa sen kelvollisuus. Ei kai prinsessaa saa vanhalla rähjällä sivellä! Jalatkin saa harjailla ongelmitta, kun ei tarvitse koko ajan olla komentamassa hoidokkiaan seisomaan aloillaan. Jalkoja saa nostella vuoron perään vaikka mihin suuntaan, jonka johdosta puhdistus ja niiden venyttäminen ovat enemmän kuin helppoa. Satula se jaksaa kummastuttaa Winjaa aina yhtä paljon tai niin hevonen ainakin antaa ymmärtää. Sen pitää saada nuuskia sekin joka kantilta ja vasta tämän jälkeen sen saa laittaa selkään. Satulavyötä kiristäessä Winja osoittautuu tyypilliseksi suomenjuntiksi, sillä jos ei ole heinämahaa tarpeeksi, niin pitää sitä kasvattaa vetämällä keuhkot täyteen ilmaa. Suitset sujahtavat päähän ihan huomaamatta ja kuolaimet Winja mutustelee aina yhtä tarkasti. Pitäähän se tarkistaa, ettei niihin olisi vaikka edelliseltä reissulta jäänyt heinä-kuola -mössöä.

Ratsastus on raittoisaa ja Winjan selässä voi jopa unohtua haaveilemaan. Tamma ei ole kovinkaan säikkyä sorttia, mutta se on hyvin utelias ja jäisi mielellään ihmittelemään uusia juttuja pidemmäksikin aikaa. Mikäli se kerran kuitenkin kokee asian pelottavaksi, kannattaa seuraavalla kerralla varautua siihen, ettei sitä pelottavaa juttua ohiteta ihan vain kävelyvauhdilla. Kenttätyöskentely sujuu lepsusti, tosin Winja laistaisi mielellään kulmista menon ja voltin tai ympyrän suorittamisen loppuun asti, mutta tätä ei kuitenkaan ilmene, mikäli ratsastaja ei anna tamman luistaa tehtävistä. Tämän saattaakin jo huomata Winjan koulutustasosta, taitaahan tamma ihan vaativan B:n juttuja, mutta sellaisiin suorituksiin vaaditaan sekä hyvää ratsua että ratsastajaa. Esteillä tammalla on hyvä hyppytyyli ja se osaa hyvin arvioida itsekin ponnituskohdan. Pukkeja on harvemmin odotettavissa esteen jälkeen, mutta niihinkin on hyvä varautua, eihän mikään hevonen ole tässä asiassa täysin luotettava, mikäli kovasti innostuu. Maastossa käyttäytyy fiksusti, mutta kuten jo edellä mainitsin, jää usein ihmettelemään kaikkea uutta. Joskus saattaa myös koittaa riipiä ruhoa tai puiden lehtiä mukaansa, mikäli ne ovat oikein tarosalla ja ratsastaja omissa maailmoissaan.

Koska Winja on tottunut reissaamiseen, ei traileri ole enää mikään sen kummempi juttu. Tamma kopsuttelee sinne muina miehinä, eikä sitä tarvitse kuin satunnaisesti houkutella rapisevalla kaurasankolla sisään. Kuljetuksen aikana on havaittavissa vain tyytyväistä rouskuttelua ja pientä kopin heilumista, kun Winja tarpeen vaatiessa tasapainottelee parempaan asentoon. Kisapaikalla ollaankin sitten varsin pörhäkkänä ja jälleen on paljon uutta ihmeteltävää. Mikään ei jää varmasti huomaamatta ja tutustumatta, mikä on välillä raivostuttavaakin, mikäli on kiire. Lämmittelyissä ei Winjaa haittaa, vaikka joku hevonen tulisi takamukseen kiinni, mutta toki liian agresiiviset tai päällekäyvät hevoset saavat ansionsa mukaan. Suorituksen aikana Winja osaa hyvin keskittyä, mikäli ratsastaja osaa vain sitä pyytää.

Winja rakastaan muiden hevosten seuraa ja sitä, kun saa kihnutella toisen hevosen säkää. Tammasta suorastaan hehkuu sosiaalista osaamista, vaikkakin varsoja kohtaan Winja on hämillään. Koska tammalla ei ole ollut vielä omia jälkeläisiä, ei se oikein tiedä, miten niiden seurassa käyttäytyisi. Uteliaisuutta ei kuitenkaan puutu, sen voikin jo arvata, kun on kyse meidän omasta pikku-Winjasta!

i. Sannin Miro
sh, rt, 151 cm
ii. Humun Tiitus YLA3
sh, prt, 141cm
iii. VIR MVA Ch Ryöväri KTK-I, YLA2
sph, prn, 140cm
iie. Humun Bertha
sph, rt, 143cm
ie. Pamina KIR YLA2, ERJ-I, SLA-I
sh, rt, 160cm
iei. K.I. Unikuva esi-KTK
sh, 150cm
iee. Intomilla
sh, m, 155cm
e. Sannin Wilhelmiina YLA2
sh, prt, 157cm
ei. Sannin Rommikola KRJ-II, YLA2, SLA-II
sh, rt, 158cm
eii. Rommirusina KRJ-III, YLA2, esi-KTK
sh, 159cm
eie. Mirella POP KRJ-III
sh, rt, 157cm
ee. Sannin Wilma KRJ-II
sh, prn, 156cm
eei. Fandel KRJ-II, YLA3, SLA-I
sh, tpr, 156cm
eee. Meitin Pipsa KRJ-III
sh, rt, 160cm

Laajempi sukutaulu
Isälinja: Ryöväri (3 polvi.) - Emälinja: Meitin Pipsa (3. polvi)
Suku pisimmillään 3. polvea

Winjan omatessa huomattavan vanhan suvun, on sanomattakin selvää, että osa sukulaisista tuntuu kadonneen maan alle. Näin on käynyt myös, ainakin osittain, tamman isälle Sannin Mirolle. Orista ei ole jäänyt tuleville sukupolville paljoakaan tietoa jäljelle, hevosella kun ei tiettävästi ole edes muita jälkeläisiä kuin Winja. Cecilié Studin kasvatti kisasi kuitenkin porrastetuissa kattavasti niin esteillä, koulussa, valjakkoajossa kuin kenttäradoillakin. Mitä on tuloksiin uskominen, nähtiin Miroa ihan kansallisella tasolla asti ainakin koululiikkeiden ja hyppytaitojensa kanssa.

Uskomatonta kyllä, isän isästä Humun Tiituksesta on säilynyt huomattavan paljon enemmän tietoa. Tiitus oli pienikokoinen punarautias, joka osasi kuulemma raastaa ratsastajansa tai hoitajansa hermoja, mutta toisena päivänä saada ihmiset rakastumaan itseensä. Ori kisasi jonkin verran vähän jokaisessa lajissa, mutta selkeä bravuuri sille oli kuitenkin esteratsastus. Vaikka kovin kummoisiin tuloksiin Tiitus ei tainnutkaan koskaan päästä vauhdikkaan ratsastettavuutensa takia, palkittiin ori elämänsä aikana YLA3-palkinnolla! Orin kolme jälkeläistä ovat saaneet hyvän alun isänsä geenejä ajatellen.

Winjan isänisän isä Ryöväri on melkoisen varmasti tuttu nimi jokaiselle pidempään toimineelle suomenhevoskasvattajalle, löytyyhän ori useamman hevosen sukutaulusta. Tämä ei ole mikään ihme Ryövärin jälkikasvun määrän ollessa peräti 25 kappaletta, mikä on varsin kunnioitettava määrä! Potentiaalia tästä jalostusorista totta totisesti löytyi, sillä omistajansa kertoman mukaan hevonen kiersi runsain määrin niin este-, koulu- kuin kenttäkilpailuissakin pääosin näyttäen koululiikkeitään Helppo A -tasolla ja estetaitojaan metrin luokissa. Tämän lisäksi Ryöväri niitti itselleen melkoisen määrän erilaisia näyttelymeriittejä, jotka poikivat VIR MVA ja Ch -arvonimet. Eikä tämä siihen jäänyt, saihan ori myös YLA2-palkinnon ja jälkeläisluokaksi määräytyi kunniakkaasti AB. Tämä monien sydämiä valloittanut ori on jäänyt totisesti elämään ikuisiksi ajoiksi.

Isänisän emä Humun Bertha oli erittäin omapäinen tapaus, eikä varmasti tehnyt kenellekään helpoksi niitä saavutettuja kilpailutuloksia, mitkä nyt on ylös kirjattu. Helppo B ja 100cm -tasoinen tamma ei juuri voittoja itselleen haalinut, mutta eivät ne kovin kauaksi useinkaan jääneet. Rautias pientamma sai elämänsä aikana neljä jälkeläistä.

Myös Winjan isän emä, Pamina KIR:issä, oli lähtökohdiltaan aivan loistava tapaus, olihan se Kirveltäjän kasvatteja ja muutti vanhemmalla iällään Cecilié Studiin. Nämä kaksi mahtavaa tallia saivat aikaan estehevosen, joka saavutti elämänsä aikana ERJ-I, YLA2 ja SLA-I -palkinnot, sekä A-luokituksen Yenevan kasvattajapäiviltä. Erittäin hyvin pidetty Miina kisasi menestyksekkäästi vähän jokaisessa lajissa, mutta sen todellinen leipälaji oli totta totisesti esteiden ylittäminen ja nimenomaan tyylillä! Kuuden varsan emänäkin Miina pärjäsi loistavasti, vaikkei varsat kovin tunnettuja nimiltään olekaan. Kokonaispakkauksena tämä suomitamma peittoaa monen toverinsa mennen tullen.

Isänemän isä K.I. Unikuva oli yksi Kirveltäjän kantaoreista, joka kilpaili pääosin esteillä korkeimmillaan metrin luokissa. Sijoituksia ori ennätti kisauransa aikana napsia 13, joista pari oli koulun puolelta. Tämän lisäksi näyttelykehien puolella Kuni esikantakirjattiin, muttei sitä koskaan palkittu varsinaisella palkinnolla. Melko pienikokoinen, mutta kuitenkin täysikokoisen suomenhevosen mitoissa oleva ori sai elämänsä aikana seitsemän suvunjatkajaa, joista ainakin Tulitanssi KIR ja AK Sirpaloitunut Unelma on ollut jonkin verran esillä.

Intomilla, Winjan isänemän emä, ei päätynyt koskaan rekisteriin, mutta onneksi tamman elämästä on näyttöä muutenkin. Kyseinen musta kaunotar, oli kova menijä, joka vaati itselleen oikeasti kokeneen ratsastajan, mikäli halusi pysyä koko ratsastustuokion ajan hevosen selässä, eikä ihmettelemässä muurahaisten rakennuspuuhia. Pukkisarjaa nimittäin kyllä löytyi, kun sitä vähiten osasi odottaa. Ihme kyllä tamman taidot ylsivät koulussa Helppo A -tasolle ja esteillä 110cm asti, vaikka omistajan sanojen mukaan hevonen ei totta totisesti toiminut juuri koskaan halutulla tavalla. Hermoheikon tamman tuloksissa se tosin näkyykin, sillä sijoituksia on ainoastaan kaksi kappaletta koko kilpauran ajalta. Kaikesta huolimatta Milla astutettiin kolme kertaa ja sai joka kerta terveen jälkeläisen. Korviini ei ole tosin kiirinyt sitä tietoa, minkälaisia kauhukakaroita niistä kahdesta muusta Pamina KIR:in lisäksi tuli.

Winjan emä Sannin Wilhelmiina oli varsin näpsäkkä tapaus, omistajansa sanojen mukaan peräti kouluratojen loisteliain suomenhevostähti! Eikä sitä kyllä käy sen kummemmin kieltäminen, Winja on aivan varmasti perinyt yhden jos toisenkin ominaisuuden äidiltään. Helmi oli niin hoitotoimenpiteiden kuin ratsastuksenkin aikana fiksu ja tiesi, mitä siltä odotettiin. Vaikka koulu olikin tamman vahvinta alaa ja se osasi jopa liikkeet Vaativa A -tasolle asti, ei Helmin menestyksessä ole paljon sanomista esteiden, kentän, valjakon, lännenratsastuksen tai matkaratsastuksenkaan osalta. Onkin ihan hämmästyttävää, miten omistajalla on riittänyt aikaa panostaa näin moneen lajiin ja hevosella riittänyt taito vähän jokaiseen. Varsin harmillista on kuitenkin se, ettei tammaa kiikutettu koskaan mihinkään muihin laatuarvosteluihin kuin yleislaatuarvosteluun, jossa se palkittiin YLA2-palkinnolla. Ja kyllähän se meinaa muutama harmituksen kyynel tirahtaa siitäkin, ettei tammalla ole kahta jälkeläistä enempää. Mutta minä olen se onnekas, joka omistaa toisen niistä!

Emän isä Sannin Rommikola on vähintäänkin yhtä huikea monitaituri kuin oma varsansa Helmi! Kisatulokset ovat miellyttävää katsottavaa, eikä palkintojono SLA-II, KRJ-II ja YLA2 -palkinnoin ole yhtään haukuttava. Tämäkin kisahirmu menestyi ylivoimaisesti parhaiten kouluradoilla vääntäen liikkeitä aina Vaativa A -tasolle asti ja mikään ihme se ei olekaan, olihan Rommi erittäin keskittymiskykyinen ja työintoinen ori. Rautias jätti elämänsä aikana jälkeensä neljä jälkeläistä, vaikka toki tällaisella kultakimpaleella määrä olisi voinut olla huomattavan paljon suurempikin.

Winjan emänisän isä Rommirusina oli koulupainotteinen suomenhevosori, jonka koulutustaso ylsi aina Vaativa B -tasoon asti. Työtähän sen saavuttaminen varmasti vaati, mutta yhteistyökykyinen hevonen taipuu kyllä ennen pitkää vielä pitkälle. Niin tai näin, sijoituksia sateli ihan roppakaupalla, aina 43 sijoitukseen asti. Ulkonäköäkin orilta löytyi sen verran, että esikantakirjattavaksi asti Rommi pääsi, muttei valitettavasti palkittu varsinaisella palkinnolla koskaan. KRJ-III -palkinto kuitenkin tuli, mikä on varsin hyvä saavutus sekin. Viiden varsan isä oli kokonaisuudessaan varsin mallikelpoinen tapaus.

Emänisän emä Mirella POP on hyvä jatke Winjan koulupainotteisille sukulaisille. Tämäkin rautias suomenhevostamma vääntyi moneen liikkeeseen Helppo A -tasolla, eikä se turhia venkoillut työskennellessään. Kun yhteistyökykyisyyteen lisäsi vielä varsin kelvot askellajit, oli menestys tamman kohdalla taattu! Ella palkittiinkin uransa huippuaikoina KRJ-III -palkinnolla, mikä jo itsessään kertoo hevosen taidoista. Mikään huono juttu ei ole sekään, että tamma astutettiin useampaankin otteeseen, ja maailmaan tupsahtikin viisi hienoa lapsosta.

Hienompaa suku saa hevoselleen olla hakemassa, sen todistaa myös Winjan emän emä Sannin Wilma. Aina Vaativa B -tasoon asti liikkeitä hallitseva Wilma oli sekin varsin kiltti luonteeltaan ja täynnä intoa kouluradoille. Tamma kisasi varsin monipuolisesti myös muissa lajeissa, mutta koulu oli varsin selkeästi sen oma ykkösjuttu. Näyttelykehiin tamma ei ilmeisesti ollut mikään mallikelpoinen tapaus, mutta KRJ-II -palkinto napsahti leikiten Wilman hyppysiin. Kelpasi Cecilié Studin väen hymyillä omistaessaan tällaisen taiturin, vaikkakin olisivathan he voineet teetättää tammalla enemmänkin kuin kaksi varsaa.

Helppo B -tasoinen Fandel, Winjan emänemän isä, oli hieno ori näpsäkällä ulkonäöllä, joskin hiukan energinen tapaus. Pehmeät askellajit omaava Fanta napsi elämänsä aikana 34 sijoitusta kouluratsastuksen saralta ja periytti taitojaan seitsemälle jälkeläiselle. Fiktion Milja teki selkeästi hienoa työtä tämän orin kanssa, ja panosti hevosen hyvinvointiin. Harmillisesti kovinkaan moni varsoista ei ole noussut sen kummemmin esille, joten Fandel jääneen hiukan tuntemattomammaksi nimeksi suomenhevosten kirjoon. Niin tai näin, niitti se itselleen kuitenkin KRJ-II, SLA-I ja YLA3 -palkinnot, joista saa kuka vain olla ylpeä!

Cecilié Studissa aikoinaan asunut Meitin Pipsa koristaa nykyisin monen hevosen sukutaulua, enkä sanoisi tämän olevan mikään huono juttu. Kyseinen tamma oli lähes kokonaan koulupainotteinen, mikä lisäsi varmasti entisestään sen taitoja, panostihan sen omistaja kokopäiväisesti koululiikkeiden hiomiseen. Peräti Vaativa A -tason liikkeet taitanut suomenhevosneitokainen saalisti itselleen melkoisen sijoitussaaliin sijoittuessaan 55 kertaa, varsin useasti ykköseksi. KRJ myönsikin Pipsalle ansiokkaasti III-palkinnon ja kilpailu-uransa ohessa tamma pyöräytti myös neljä jälkeläistä, jotka saivat valtavan määrän potentiaalia tältä 160cm tammalta.

6 jälkeläistä, joista 5 tammaa ja 1 ori
01.10.2008 t. Vilungin Wilja (i. Sannin Vilunki)
22.05.2014 t. Ventoksen Aallokas (i. Raadelman Vässykkä)
02.04.2014 t. Ventoksen Ranttali KRJ-I, ERJ-I, SLA-I, jälkeläisluokka C (i. Ristiseiska AR)
18.10.2014 t. Ventoksen Ruislilja (i. Ruiskatkero)
01.04.2015 t. Ventoksen Narsissi (i. Ventoksen Halipula)
19.10.2015 o. Ventoksen Wermilius SV-II (i. Hunajapuron Cecilius)
Ensimmäiset kahdeksan sijoitusta tamma kisannut nimellä Sannin Werivala!

Esteratsastus (12 voittoa)
01. | ERJ Cup - 28.02.2015 - Silverlode - 110cm - 14/254

01. | VSR Cup - 31.10.2014 - Susiraja - 110cm - 6/45
02. | VSR Cup - 31.03.2015 - Susiraja - 110cm - 5/46
03. | VSR Cup - 30.06.2015 - Susiraja - 110cm - 5/55

01. | ERJ - 06.08.2008 - Sunday's - 60cm - 5/37
02. | ERJ - 07.08.2008 - Mörkövaara - 80cm - 2/35
03. | ERJ - 07.08.2008 - Sunday's - 80cm - 3/32
04. | ERJ - 10.08.2008 - Jerry - 110cm - 3/41
05. | ERJ - 11.08.2008 - Rohan - 110cm - 7/50
06. | ERJ - 13.08.2008 - Abbey Road - 70cm - 7/73
07. | ERJ - 14.08.2008 - Fawel - 80cm - 5/81
08. | ERJ - 14.08.2008 - Fawel - 110cm - 6/79
09. | ERJ - 14.07.2009 - Ponitila Adina - 110cm - 3/6
10. | ERJ - 18.07.2009 - Varvikko - 100cm-110cm - 1/50
11. | ERJ - 20.07.2009 - Gräslund - 110cm - 5/30
12. | ERJ - 21.07.2009 - Gräslund - 110cm - 1/30
13. | ERJ - 31.07.2009 - Stud Monument - 100cm - 5/50
14. | ERJ - 04.08.2009 - YT Nokkelan - 90cm - 1/50
15. | ERJ - 07.08.2009 - Nepolan Ponitalli - 90cm-100cm - 2/50
16. | ERJ - 14.08.2009 - Naturael - 100cm - 10/100
17. | ERJ - 15.08.2009 - Veikeän Hevostila - 110cm - 7/50
18. | ERJ - 15.08.2009 - Naturael - 100cm - 5/100
19. | ERJ - 17.08.2009 - Veikeän Hevostila - 110cm - 7/50
20. | ERJ - 20.08.2009 - Naturael - 100cm - 4/100
21. | ERJ - 20.08.2009 - Naturael - 110cm - 2/100
22. | ERJ - 22.05.2014 - Starberry - 110cm - 1/22
23. | ERJ - 29.05.2014 - Littleness - 110cm - 4/30
24. | ERJ - 10.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - 110cm - 3/40
25. | ERJ - 15.06.2014 - Moondance - 110cm - 4/40
26. | ERJ - 16.06.2014 - LAC - 110cm - 3/40
27. | ERJ - 21.06.2014 - Ratsastuskoulu Nuppula - 110cm - 2/40
28. | ERJ - 22.06.2014 - Ratsastuskoulu Nuppula - 110cm - 4/40
29. | ERJ - 22.06.2014 - Ratsastuskoulu Nuppula - 110cm - 4/40
30. | ERJ - 23.06.2014 - LAC - 110cm - 3/40
31. | ERJ - 24.06.2014 - LAC - 110cm - 3/40
32. | ERJ - 25.06.2014 - Ventos - 110cm - 5/40
33. | ERJ - 29.06.2014 - Moondance - 110cm - 3/40
34. | ERJ - 30.06.2014 - Kauniston Tila - 110cm - 3/40
35. | ERJ - 03.07.2014 - Joogin Suomalaiset - 110cm - 5/30
36. | ERJ - 05.07.2014 - Kauniston Tila - 110cm - 4/40
37. | ERJ - 05.07.2014 - Ulapan Talli - 110cm - 4/30
38. | ERJ - 05.07.2014 - Roscoff Sportponies - 110cm - 3/40
39. | ERJ - 05.07.2014 - Roscoff Sportponies - 110cm - 4/40
40. | ERJ - 06.07.2014 - Joogin Suomalaiset - 110cm - 3/30
41. | ERJ - 06.07.2014 - Navelina - 110cm - 2/30
42. | ERJ - 06.07.2014 - Navelina - 110cm - 1/30
43. | ERJ - 06.07.2014 - Wuki - 110cm - 3/40
44. | ERJ - 07.07.2014 - Kauniston Tila - 110cm - 1/40
45. | ERJ - 07.07.2014 - Susiraja - 110cm - 1/30
46. | ERJ - 09.07.2014 - Roscoff Sportponies - 110cm - 2/40
47. | ERJ - 09.07.2014 - Navelina - 110cm - 4/30
48. | ERJ - 10.07.2014 - Navelina - 110cm - 1/30
49. | ERJ - 10.07.2014 - Roscoff Sportponies - 110cm - 5/40
50. | ERJ - 12.07.2014 - Kauniston Tila - 110cm - 5/40
51. | ERJ - 12.07.2014 - Navelina - 110cm - 2/30
52. | ERJ - 13.07.2014 - Elisan Yksityiset - 110cm - 1/30
53. | ERJ - 13.07.2014 - Hazard - 110cm - 3/30
54. | ERJ - 15.07.2014 - Ulapan Talli - 110cm - 3/30
55. | ERJ - 16.07.2014 - Maanan Suomenhevoset - 110cm - 4/40
56. | ERJ - 20.07.2014 - Ziel Sporthorses - 110cm - 1/30
57. | ERJ - 24.07.2014 - Kadotetut Suomenhevoset - 110cm - 5/30
58. | ERJ - 25.07.2014 - Kadotetut Suomenhevoset - 110cm - 3/30
59. | ERJ - 26.07.2014 - Kadotetut Suomenhevoset - 110cm - 4/30
60. | ERJ - 26.07.2014 - Elisan Yksityiset - 110cm - 6/40
61. | ERJ - 28.07.2014 - Heartland - 110cm - 3/30
62. | ERJ - 30.07.2014 - Elisan Yksityiset - 110cm - 1/40
63. | ERJ - 30.07.2014 - Mörkövaara - 110cm - 2/40
64. | ERJ - 31.07.2014 - Pirunkorpi - 110cm - 1/30
65. | ERJ - 01.08.2014 - Whispering Heaven - 110cm - 3/30
66. | ERJ - 03.08.2014 - Rätvänä - 110cm - 2/30
67. | ERJ - 04.08.2014 - Rätvänä - 110cm - 3/30
68. | ERJ - 05.08.2014 - Rätvänä - 110cm - 3/30
69. | ERJ - 06.08.2014 - Pirunkorpi - 110cm - 2/30
70. | ERJ - 06.08.2014 - Lai'e Welsh - 110cm - 3/30
71. | ERJ - 07.08.2014 - Lai'e Welsh - 110cm - 4/30
72. | ERJ - 08.08.2014 - Kisakeskus Perderesies - 110cm - 6/47
Kouluratsastus (5 voittoa)
01. | KRJ Cup - 31.10.2014 - Fiktio - Va B - 11/158
02. | KRJ Cup - 30.11.2014 - Fiktio - Va B - 17/255

01. | KRJ - 08.08.2009 - Raadelman Hevostila - Va B - 6/40
02. | KRJ - 09.08.2009 - Raadelman Hevostila - Va B - 3/40
03. | KRJ - 12.08.2009 - Kölni - Va B - 5/50
04. | KRJ - 22.05.2014 - Shawoy - Va B – 2/40
05. | KRJ - 22.05.2014 - Yksityistalli Hummingbird - Va B - 4/40
06. | KRJ - 23.05.2014 - Yksityistalli Hummingbird - Va B - 2/40
07. | KRJ - 24.05.2014 - Yksityistalli Hummingbird - Va B - 6/40
08. | KRJ - 02.06.2014 - Ventos - Va B - 5/50
09. | KRJ - 04.06.2014 - Parodia - Va B - 3/40
10. | KRJ - 04.06.2014 - Team Obnoxious - Va B - 5/40
11. | KRJ - 05.06.2014 - Team Obnoxious - Va B - 6/40
12. | KRJ - 10.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Va B - 4/40
13. | KRJ - 11.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Va B - 3/40
14. | KRJ - 11.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Va B - 4/40
15. | KRJ - 11.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Va B - 1/40
16. | KRJ - 13.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Va B - 2/40
17. | KRJ - 14.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Va B - 1/40
18. | KRJ - 14.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Va B - 5/40
19. | KRJ - 14.06.2014 - Fiktio - Va B - 5/40
20. | KRJ - 16.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Va B - 5/40
21. | KRJ - 16.06.2014 - Littleness - Va B - 4/30
22. | KRJ - 17.06.2014 - Havimäen ratsastuskoulu - Va B - 2/60
23. | KRJ - 17.06.2014 - Ponipallero - Va B - 2/50
24. | KRJ - 18.06.2014 - Fiktio - Va B - 5/40
25. | KRJ - 19.06.2014 - Fiktio - Va B - 2/40
26. | KRJ - 21.06.2014 - Parodia - Va B - 1/40
27. | KRJ - 21.06.2014 - Ascuns Farm - Va B - 5/30
28. | KRJ - 21.06.2014 - Ponipallero - Va B - 1/50
29. | KRJ - 22.06.2014 - Ponipallero - Va B - 6/50
30. | KRJ - 22.06.2014 - Ratsastuskoulu Nuppula - Va B - 3/30
31. | KRJ - 24.06.2014 - Ratsastuskoulu Nuppula - Va B - 5/30
32. | KRJ - 24.06.2014 - Whispering Heaven - Va B - 2/30
33. | KRJ - 25.06.2014 - Parodia - Va B - 6/40
34. | KRJ - 25.06.2014 - Ventos - Va B - 2/40
35. | KRJ - 01.07.2014 - Ventos - Va B - 5/40
36. | KRJ - 03.07.2014 - Ziel Sporthorses - Va B - 1/30
37. | KRJ - 10.07.2014 - Ulapan Talli - Va B - 5/40
38. | KRJ - 12.07.2014 - Ulapan Talli - Va B - 3/40
39. | KRJ - 12.07.2014 - Susiraja - Va B - 5/30
40. | KRJ - 13.07.2014 - Valiant Warmbloods - Va B - 5/30

Moscow Sim-Star Cup
41. | KRJ - 19.01.2015 - Vecno Stud - Va B - 6/57

Näyttelyt
01. | NJ - 14.09.2014 - Vaapukka - S(p)h-tammat - 2/12 / irtoSERT
02. | NJ - 28.11.2014 - Cresendo - Sh-tammat - 2/11 / irtoSERT
03. | NJ - 15.12.2014 - Huvitutti - Sh-tammat - 5/12 / irtoSERT
04. | NJ - 19.12.2014 - Taikakuun Kartano - Sh-tammat - 11/12 / sertin arvoinen
05. | NJ - 02.04.2015 - Huvitutti - Sh-tammat - 7/11 / sertin arvoinen
06. | NJ - 01.05.2015 - Taikakuun Kartano - Sh-tammat - 9/12 / sertin arvoinen

Valmennukset

06.07.2009, Emmi - kouluvalmennus, Va B
Tänään kouluvalmennuksessa keskityimme hevosen kokoamiseen ja sitä kautta teimme muutamia etuosakäännöksiä, laukanvaihtoja, pohkeenväistöjä. Alkutunnista jo verryttelyn aikana tehtiin tamman kanssa paljon töitä, jotta saatiin sitä lyhyemmäksi aluksi työskenneltiin ravissa, koska se on huomattavasti helpompaa kuin laukassa. Tehtiin paljon voltteja ja pieniä väistöjä ympyrällä ym. pikku hiljaa alkoi muoto tulla lyhyemmäksi ja siitä oli sitten hyvä jatkaa laukkatyöskenteluun. Laukassa tehtiin siis samoja asioita, paljon voltteja ym, paljon puolipidätteitä, paljon kokoamista. Laukassa ei alkuun lyhyempään muotoon kokoaminen onnistunut, mutta pikkuhiljaa Winja alkoi ymmärtää ettei pääse pois siitä jouksemalla alta pois tai puottamalla raville. Tämän jälkeen alkoi tulostakin syntyä ja hienosti saatin tamma mukavan lyhyeen muotoon. Nyt kun tamma toimi hyvin lyhyessä muodossa oli askellaji sitten mikä tahansa, tehtiin muutamia etuosakäännöksiä, jotka onnistuivat Winjalta hyvin. Muutamat avotaivutukset pitkääsivua pitkin, niin käynnissä kuin ravissa eivät tuottaneet tammalle ongelmia. Laukassa tehtiin muutamia laukanvaihtoja diagonaaleilla, laukanvaihdot onnistuivat aika vaihtelevasti, aluksi Winja ei meinannut millään vaihtaa puhtaasti, sitten vaihdot onnistuivat silloin tällöin, lopetimme laukanvaihtojen työstämisen kun saimme onnistuneet vaihdot molempiin suuntiin, ilman sen isompia ongelmia. Kotona kannattaa harjoitella laukanvaihtoja Winjan kanssa, kun niissä nyt näyttää hieman esiintyvän ongelmia. Huomiota tulisi erityisesti kiinnittää siihen ettei Winja pääse valumaan pitkäksi vaihdon aikana, vaan että se pysyisi samassa lyhyessä muodossa kuin ennen vaihtoakin. Muuten tammalla näyttää olevan hyvin hallinnassa niin avot kuin etuosakäännöksetkin, en usko suurempia ongelmia väistöjenkään tuottavan, kun vain saatte laukanvaihdot kuntoon on tässä vallanmainio kouluponi.

06.07.2009, Emmi - estevalmennus, 110cm
Estevalmennuksessa hyppäsimme tänään pienimuotoista rataharjoitusta, johon sisällytimme muutamia hieman erikoisempia esteitä. Alkuverkassa Winja liikkui reippaasti ja laukkassa se toimi erittäin hyvin, tuli hienosti takaisin, mutta lähti myös eteenpäin. Tästä huolimatta teimme muutamia siirtymisiä isommalla ympyrällä. Siirtymiset laukka-seis-laukka onnistuivat paria ensimmäistä kertaa huomioon ottamatta, täysin moitteettomasti. Muutkaan siirtymiset eivät tuottaneet ongelmia, Winja kuunteli tarkasti ratsastajan apuja. Tämän jälkeen jatkoimme muutamiin verkkahyppyihin ja niissä Winja osasi hyvin arvioda että este on vain hieman suurempi laukka askel kun korkeuttakaan sillä ei ollut kuin 50cm, liitimme samantien tehtävään toisenkin esteen, okserin joka sijaitsi suhteutetulla linjalla pystyn kanssa, väli oli 16.5m, joka siis tarkoittaa ponilla näillä estekorkeuksilla 5 tai 6 askelta. Winja tuli linjan sujuvalla viidella askeleella, nostimme esteitä ja käskin ottaa tammaa hieman takaisin esteiden välissä jotta se ei ajautuisi liian lähelle estettä ja joutuisi ponnistamaan juuresta ns. hissihyppyä, ne eivät ole kehittäviä. Linja onnistui hyvin, vaikka okserille hyppy tulikin hieman liian läheltä. Nostimme esteitä jälleen, nyt ne olivat lähempänä metriä, esteiden korkeus ei kuitenkaan tuottanut Winjalle ongelmia ja se selvitti linjan hienosti neljällä askeleella. Tämän jälkeen oli pieni lepotauko, jonka aikana rakensin muutaman esteen lisää, jotta saimme pienen kuuden esteen radan aikaan, radassa esteillä oli korkeutta 100-110cm. Rata alkoi aivan perus hypyllä yksittäiselle pystylle, pystyn jälkeen tuli viuhkaeste ja viuhkan jälkeen suhteutettulinja, jota aiemmin hyppäsimme, suheteutetun jälkeen tuli muuri ja muurin jälkeen vielä vesieste. Radan ensimmäinen este, pysty, onnistui ongelmitta. Pystyn jälkeen tullut viuhkaestekkään ei tuottanut ongelmia, viuhkan jälkeen tullut suhteutettu onnistui aivan loistavasti, hypyt tulivat mitä parhaimpiin paikkoihin ja pääsit hyvin niihin mukaan. Muurille lähestyessä Winja oli hieman epävarma ja olisi selvästi tarvinnut rohkaisua ratsastajalta, rohkaisua ei tullut ja seurauksena oli kielto. Käskin sinua rohkaisemaan ponia ja varmistamaan itse, että hyppy onnistuu ja teet kaikkesi sen eteen. Toisella yrittämällä hyppy onnistuikin ongelmitta. Tämän jälkeen oli vuorossa vain vesieste, joka ei tuottanut Winjalle ongelmia. Rata onnistui siis hyvin lukuun ottamatta ensimmäistä lähestymistä muurille. Kannattaa harjoitella Winjan kanssa erilaisempia esteitä, jottei tamma epäröi lähestyessään joitakin hieman erikoisempia esteitä, muutenhan poni hyppää todella hyvin.

15.08.2014, Kaneli - kouluvalmennus, Va B
Hauskanniminen Winja saapui omistajansa Yarenin kanssa omalle tallilleni valmentautumaan kouluratsastuksessa. Onneksi sää näytti hyvältä, vaikka ilmatieteen laitos oli luvannut sateista keliä. Sateen uhasta huolimatta päätimme suunnata valmennettavan ratsukon kanssa ulos kentällä tunnille ja toivoa vain parasta. Heti alusta lähtien Yarenin piti ottaa tiukka asenne hieman lepsusti menevää ja kulmissa oikovaa tammaa kohtaan. Pienellä muistuttelulla oikomiset saatiin kuriin ja tamma saatiin tyrkättyä jopa syvälle kulmiin saakka, eikä tämän jälkeen oikomisesta ollut tietoakaan. Sitten kun oikominen alkuverryttelyssä saatiin kuriin, käskin antaa tammalle hetkeksi pitkät ohjat ennen kunnon työskentelyn aloittamista. Käyntien jälkeen otettiin harjoittelun kohteeksi laukanvaihto askeleessa sekä peruutuksesta siirtyminen suoraan laukkaan. Laukanvaihdot sujuivat todella hyvin parivaljakolta, mutta peruutuksesta laukkaan nostaminen oli sitten hieman hankalampaa. Muutaman kerran jouduttiin tehtävää toistamaan ennen kuin pari hoksasi, että näinhän tämän asian kuuluukin mennä. Tehtävän onnistumisen jälkeen he saivat luvan alkaa tehdä loppuverkkoja.

25.08.2014, Kaneli - estevalmennus, 110cm
Yaren tuli tänään valmentautumaan Winjansa kanssa ja tänään treenaisimme esteillä. Olin jo etukäteen pystyttänyt ennen parin saapumista maneesiin muutamia esteitä sekä kavaletteja. Aloitimme tunnin ihan lämmittelyllä, joissa määräsin Yarenin olemaan todella tarkka tammansa ravitahdin kanssa. Winja, kun mielellään näytti menevän tasaisesti, vaikka pitkillä suorilla saisi sitä ratsastaa hieman eteenkin. Alkulaukoissa saatiin sitten hieman eloa ratsuun sekä ratsastajaan, tamma kun hieman ihmetteli maneesiin pystytettyä muuria. Muurin reunoilla oli vielä ihmeellisen värikkäät kasvit, joita tamma tapitti monen kierroksen ajan ilman säikkymisiä. Ensimmäiseksi hyppäsimme pieniä ristikoita, joiden korkeus kasvoi hyppyjen määrän lisääntyessä. Lopulta esteen korkeus oli 90cm ja päätimme siirtyä seuraavaan harjoitukseen. Maneesiin oli pystytetty pieni sarja, ensimmäinen este oli aluksi noin 60cm pysty ja seuraava 90cm okseri, jonka alla oli koristelankku. Sarjalle lähestyminen sujui hyvin ja laukka oli sopivan aktiivista. Hyppäsitte muutaman kerran sarjan, jonka jälkeen hypättiin vielä muutaman kerran muuri molemmista suunnista ja lopuksi vielä lyhyt esterata. Tunti sujui mukavan tasaisesti teiltä alusta loppuun saakka.

06.10.2014, Krista K. - estevalmennus, 110cm
Winja asteli innokkaan näköisenä kentällä ja oli halukas menemään koko ajan. Kun yaren vihdoin antoi tammalle luvan ravata, oli meno melkoisen reipasta. Ratsukko teki alkuverkkoja itsenäisesti ja loppuverkasta alkoi työnteko näyttää jo erittäin hienolta. Aloitettiin hyppäämään pienellä ristikolla. Ristikon edessä oli puomi, joten väliin piti saada askel. Tehtävä onnistui hienosti, joten nostin esteen sekä esteen edessä olevan puomin kavaletiksi. Tämäkin onnistui täysin ongelmitta. Siirryttiin hyppäämään suhteutettua linjaa, joka olikin ratsukolle aluksi hankala. Linja piti tulla viidellä, mutta yaren ei saanut koottua tammaa tarpeeksi, joten he tulivat sen usein kuudella. Tekemällä ympyrän esteiden väliin muutaman kerran tuotti tulosta, kun ratsukko sai tultua linjan viidellä laukalla. Vielä parit hypyt pikkuiselle trippelille ja sen jälkeen itsenäiseen loppuverryttelyyn.

29.03.2015, Vilma - kouluvalmennus, Va B
Winja-tamman kanssa haimme ensisijaisesti suorituksen loppuun viemistä, tasaista ja rauhallista hevosta, joka liikkuu elastisesti ja rennosti eteen. Annoin ratsukon verrytellä itsenäisesti ennen kuin pyysin Yarenia siirtymään keskiympyrälle harjoitusravissa. Koska Winja vaikutti enemmän hevoselta, joka odottaa ratsastajaltaan apuja kuin reaktiiviselta aikapommilta, pyysin Yarenia rauhoittamaan hidastempoiseen raviin, ja pitämään käden paikallaan. Ravi oli välillä vähän kiihtynyttä eikä aivan tahdissa, ja muistutinkin Yarenia kuitenkin ratsastamaan eteen vaikka ravi oli hidasta. Winja vaikutti rennolta ja ravi pysyi mukavan kaksitahtisena, joten siinä oli hyvä lähtökohta alkaa tekemään muutoksia tempoon. Pyysin Yarenia hidastamaan entisestään pidättävällä istunnalla ja pienillä, lähes ajatuksenvoimalla tehtävillä ohjasotteilla. Tästä tehtävästä siirryimme isompaan raviin, josta saataisiin näkyviin ilmavuutta ja energiaa. Koko harjoituksen ravin elastisuus ja tahti säilyi, ja Winja oli hyvin tasapainossa.

Teimme Winjan kanssa hieman vastalaukkaharjoituksia loivalla kolmikaarisella kiemurauralla vahvistaaksemme ulkokyljen venymistä. Muutaman kerran Winja vaihtoi ristilaukalle, mutta ohjeistin Yarenia käyttämään ulkoapuja tehokkaamin, jotta Winja ei vaihtaisi laukkaa. Pikku hiljaa tämä harjoitus alkoi toimia hyvin, ja siirryimme takaisin raviin, jolloin Winja selkeästi joka askeleella odotti Yarenin apuja.

Loppuverryttelyksi pyysin Yarenia ratsastamaan Winjaan reippaasti eteenpäin ja antamaan tammalle reilusti ohjaa, jolloin vanhan hevosen lapoihin saatiin hieman irtonaisuutta. Lisäykset ovat aina hyvää venyttelyä lihaksistolle, ja suosittelen sitä aina valmennettavilleni. Annoin valmennuksen lopuksi vielä Yarenille muutaman vinkin Winjan ratsastukseen tulevaisuudessa. Yhteenvetona ratsukko toimi hyvin yhteen, Winja oli koko ajan kuulolla ja keskittyi Yarenin antamiin apuihin.

Päiväkirjamerkinnät

29.04.2014, Minni
Koska oma oloni ei ollut mikään maailman paras, päätin aamulla käydä vain pikaisesti tervehtimössä Winjaa. Tamma oli onnekseni vielä sisällä, joten pyysin tallityöntekijää jättämään tamman sisään. Etsin varustehuoneen ja hain sieltä Winjan harjat. Palasin harjojen kanssa Winjan karsinalle ja otin ovesta tamman riimunnarun. Koska muita hevosia vietiin vielä ulos, en viitsinyt ottaa Winjaa käytävälle, vaan kiinnitin narun tamman riimuun ja sidoin tamman karsinaan kiinni. Rapsuttelin Winjaa hetken ja huomasin että tamma nautti siitä. Avasin tamman harjapakin ja valitsin kovan harjan, jolla harjasin tamman ensin lävitse. Winja nautti harjauksesta niin, että välillä jo luulin tamman nukahtaneen. Kun olin saanut tamman harjattua kovalla harjalla lävitse, otin pölyharjan ja harjasin pitkin vedoin pölyt pois tammasta. Tämän jälkeen vaihdoin piikkisukaan ja aloin selvittämään tamman harjaa. Winjan harja oli onnekseni suhteellisen takuton, mitä nyt pari takkua löytyi. Tamman häntä meinasikin sitten olla enemmän takussa ja sainkin hetken sen kanssa ahertaa ennen kuin häntäjouhet alistuivat tahtooni ja sain tamman hännän suoraksi. Lopuksi vielä puhdistin Winjan kaviot ja suljin harjapakin ja nostin sen käytävälle. Tallityöntekijä oli juuri viemässä jotain hevosta ulos ja huikkasin hänelle että tuon Winjan samalla kertaa ulos. Tallityöntekijä jäi odottamaan meitä ja irrotinkin tamman nopeasti karsinasta ja lähdin taluttamaan ulos. Työntekijä näytti minulle missä Winjan tarha sijaitsee ja jätinkin sinne tyytyväisen tamman mutustelemaan heiniään. Portin suljettuani palasin talliin ja palautin tamman harjat oikealle paikalle. Innostuin vielä siivoilemaan muutaman karsinan ennen kuin minulle tuli hoppu kotiin vaihtamaan vaatteita ennen koulupäivän alkua.

30.04.2014, Minni
Koska minulla oli aamulla vapaata, vaihdoin tallikamat ja lähdin kohti Ventosta. Tallille päästessäni Winja oli jo ulkona, joten menin talliin ja autoin karsinoiden siivoamisessa. Tämän jälkeen hain tamman sisälle ja harjasin Winjan kunnolla. Harjaamisen jälkeen otin laukustani hanskat. Saatuani hanskat käteeni, kiinnitin Winjan riimuun tamman riimunnarun ja irrotin tamman. Talutin Winjan ulos ja kohti metsänreunaa, sillä olin katsonut että metsässä olisi yksi hyvä talutusreitti. Reitti löytyi helposti ja lähdimmekin Winjan kanssa kartoittamaan reittiä. Reitti oli todella hyvä kuntoinen ja metsästä löytyi hienoja paikkoja. Noin puolen tunnin samoilun jälkeen käänsin Winjan turvan kohti kotia ja lähdimme kävelemään takaisin tallille. Päästessämme hyväpohjaiselle hiekkatielle, siirsin Winjan raviin ja otimme pienen pätkän ravaten. Winjan ilmeestä päätellen tammalla oli mukavaa ja pienten välikäyntien jälkeen otimme vielä toisen pienen ravipätkän. Tallille päästyämme talutin Winjan sisälle ja harjasin tamman uudelleen sekä tarkastin kaviot hyvin kivien tai muiden varalta. Kun tamma oli kunnossa vein Winjan jatkamaan tarhailua ja tavaroiden pois viemisen jälkeen lähdin kotiin.

01.05.2014, Minni
Vapaapäivä. Mikä hyvä tekosyy pakata jo aamusta tallikamat ja suunnata kulun kohti tallia. Tallille päästyäni vein tavarani talliin ja autoin siivoamaan viimeisetkin karsinat. Karsinoiden siivouksen jälkeen hain Winjan varusteet ja harjat valmiiksi käytävälle, ennen kuin lähdin hakemaan tammaa tarhasta. Winja oli tamma ulkomuodosta päätellen löytänyt tarhan pölyisimmän kohdan piehtarointiin, sillä tamma oli melkein harmaa. "Voi höpsö tamma..." Juttelin Winjalle samalla kun talutin tamman sisälle. Sisällä kiinnitin Winjan käytävälle ja irrotin tamman riimunnarun. Otin Winjan pakista kovan harjan ja aloin harjaamaan tammaa. Winja näytti nauttivan harjauksesta, sillä tamman silmät painuivat koko ajan kiinni. Kun olin saanut tamman käytyä kovalla harjalla lävitse, otin pölyharjan ja aloin harjaamaan epätoivoisesti pölyä pois tammasta. Kun Winja alkoi vähän näyttämään hevoselta, heitin pölyharjan harjapakkiin ja otin piikkisuan ja kävin tamman harjan ja hännän kimppuun. Lopuksi vielä putsasin Winjan kaviot ennen kuin aloin varustamaan tammaa. Nostaessani satulaa Winjan selkään tamma yhtä-äkkiä heräsi siihen että jotain tapahtuu, sillä tamma vähän hätkähti. Laskin satulan tamman selkään ja rapsutin Winjaa. Kiristin tamman satulavyön ja Winja meinasi alkaa pullistelemaan, joten annoin vyön kiristyksen olla hetken. Kun tamma lopetti pullistelun, kiristin vyön loppuun ja otin tamman suitset käteen. Avattuani suitset niputuksesta, avasin Winjan riimun ja pujotin ohjat tamman kaulalle. Winja oli melkein jo suitsiaan syömässä kun sain tammalle kuolaimet suuhun. Kiinnitin suitsien soljet ja laitoin itseni valmiiksi. Kun olimme molemmat valmiita, nappasin vielä kouluraipan matkaan ja irrotin Winjan naruista. Talutin Winjan kentälle ja tamma ei edes hätkähtänyt kun suljin portin. Talutin tamman kentän keskelle kaartoon ja kiristin vyötä vielä pari reikää. Laskin jalustimet ja mittasin niiden pituuden sopivaksi, ennen kuin nousin tamman selkään. Pyysin Winjan liikkeelle ja annoin tamman kävellä alkukäynnit pitkin ohjin. Parin kierroksen jälkeen keräsin ohjat käteen ja pyysin Winjaa liikkumaan reippaasti eteenpäin. Tamma yritti koko ajan hidastella, mutta käsin Winjaa silti liikkumaan reippaasti eteen. Aluksi teimme käynnissä muutaman voltin sekä kolmikaarista kiemura uraa. Tämän jälkeen siirsin Winjan raviin ja teimme ravissa samaa tehtävää muutamaan otteeseen. Kun tehtävät sujuivat siirsin Winjan laukkaan ja laukassa teimme muutaman voltin. Muutaman laukkakierroksen jälkeen siirsin Winjan käyntiin ja annoin tamman kävellä pitkin ohjin loppukäynit. En viitsinyt ratsastaa Winjalla pidempään tai haastavampia tehtäviä sillä halusin vain kokeilla tammaa ratsastaessa sekä vain vähän jumpata tammaa selästä. Ratsastin Winjan takaisin kentän keskelle ja laskeuduin satulasta. Nostin jalustimet ylös ja löysäsin vyötä ennen kuin vein tamman talliin ja riisuin varusteet. Harjasin Winjan vielä hyvin ennen kuin talutin tamman takaisin tarhaan. Itse palasin talliin keräämään omat tarvikkeeni sekä viemään Winjan tarvikkeet paikoilleen.

28.12.2014, työharjoittelija Saana (Break)
Oli täydellinen pakkaspäivä; taivas oli kirkas ja ilma raikasta hengittää. Yksittäisiä lumihiutaleita leijaili aika-ajoin maahan, mutta muutoin sää oli kuin luotu maastoilua varten. Ja niin oli tarkoituskin, yaren oli nimittäin luvannut lähteä tänään esittelemään minulle tallinsa maastoja ratsain. Sen jälkeen kun olin aloittanut työharjoitteluni Ventoksessa, olin ratsastanut kertaalleen kentällä yhdellä tallin suomenhevosista, mutta tämä olisi ensimmäinen maastoretkeni. Ja ratsunani toimisi tänään ihastuttava Winja! Pyöreärunkoinen kulomusta suomenhevostamma oli valloittanut sydämeni jo heti ensisilmäyksellä ja odotinkin innolla millainen Winja olisi ratsastaa. Koska hoitaahan tamma oli aivan ihana, itse asiassa meinasinkin unohtua kokonaan vain lepertelemään Winjalle tamman karsinassa kun yarenin ääni kantautui korviini. Hän oli jo valmis lähtöön oman ratsunsa kanssa, joten minulle tuli kiire kiristää Winjan satulavyö ennen kuin nostin ohjat pois tamman kaulalta ja astuin esiin karsinasta. ”Valmiina ollaan.” hymyilin yarenille ja talutin Winjan tallinomistajan perässä pihalle.

Ulkona pysäytin Winjan tallin edustalle ja laskin ensitöikseni jalustimet alas, jonka jälkeen kiristin satulavyön vielä kertaalleen ennen kuin ponnistin satulaan. Winja seisoi nätisti paikallaan ja kun olin varmistanut että kaikki oli ok, käännyin yarenin puoleen ja nyökkäsin hänelle lähtömerkiksi. Kuinka mukavalta se tuntuikaan istua pitkästä aikaa satulassa ja nauttia samanaikaisesti upeista suomalaisista talvimaisemista, lumen narskuessa hevosten kavioiden alla. Winjalla oli pehmeät askellajit ja huomasinkin rentoutuvani satulassa hyvin pian, tämän hevosen kanssa ei selvästikään tarvinnut olla koko ajan niin varuillaan ja pitää tiukkaa ohjastuntumaa. Päinvastoin, Winja seurasi edellä kulkevaa ratsukkoa kaikessa rauhassa, korvat rennosti hörössä. Oikeastaan minun tarvitsi vain keskittyä väistelemään silloin tällöin polun ylle taipuneita tykkylumen peittämiä puiden oksia. "Sopiiko jos ravataan tuo ylämäki?" yaren kysyi minulta hetken päästä, kun olimme vaeltaneet jonkin aikaa pitkin lumista metsää. Kuultuaan myöntävän vastaukseni, seurasin kuinka edellä kulkeva raudikko ponnahti raviin ja vain hetken päästä kannustin itsekin Winjan reippaampaan askellajiin. Lumi narskui, hevoset puuskuttivat kevyesti ja hengitys alkoi höyrytä ilmassa. Tämä se vasta oli elämää!

Rinteen laelta jatkoimme käynnissä ja Winja yritti hamuilla läheistä kuusenoksaa suuhunsa. Minä hymyilin, mutta ohjasin Winjan keskemmäksi polkua, jäiset puunoksat tuskin tekisivät hyvää tamman vatsalle. Juttelimme yarenin kanssa niitä näitä kunnes edessämme avautui lumen peittämä niitty ja yaren ehdotti leikkimielistä kilpalaukkaa hangessa. Hell yes! Kestohymy tuntuikin jähmettyneen kasvoilleni siinä vaiheessa, kun kannustimme ratsumme kilpaa liikkeelle ja vaikka me Winjan kanssa jäimmekin loppujen lopuksi kakkoseksi, mieleeni jäi vain kasvoillani tuntuva viima, hevosten pärskähdykset ja se ilo, mitä voi kokea vain hienon hevosen selässä ollessaan. Minusta tuntui, että olin löytänyt oman suosikkini Ventoksen hevosista.

01.02.2015, työharjoittelija Saana (Break)
"Pysythän nyt varmasti siellä selässä? Winja on kyllä ihan äärimmäisen kiltti, mutta voit silti pitää ihan siitä satulan etukaaresta kiinni … niin tai Winjan harjasta, jos haluat." hymyilin viisivuotiaalle siskontytölleni, joka istui kulomustan suomenhevostamman selässä posket jännityksestä punoittaen, vaikka toki pakkasellakin saattoi olla vaikutusta asiaan. Jenny nyökkäsi ujosti ja tiukensi otettaan Winjan harjasta, kypärän valahtaessa hieman pikkutytön silmille. Jenny kuitenkin uskaltautui itse korjaamaan kypäränsä asentoa sillä välin, kun minä käännyin näyttämään peukkuja kentän laidalla odottavalle isosiskolleni ja Jennyn äidille. He olivat ilmestyneet yllätysvisiitille Ventokseen, mutta koska minulla ei ollut kiireitä eikä yarenillakaan ollut mitään sitä vastaan, olin luvannut Jennylle, että voisimme yhdessä harjata Winjan ja jos Jenny haluaisi, hän saisi myös ratsastaa tammalla.

Tässä sitä nyt sitten oltiin, Jenny perhoset vatsassaan satulassa, kun minä taas valmistauduin taluttamaan ratsukkoa kenttää ympäri. Winjalla ei ollut suitsia päässään, olin jättänyt sille vain päitset sillä siten tammaa olisi kaikista mielekkäin taluttaa. Ja ohjat olisivat olleet aika turhat, Jenny ei kuitenkaan ollut istunut kuin vasta muutaman kerran hevosen selässä elämänsä aikana. Onneksi Winja oli tällainen unelma, nytkin tamma seisoi vain kaikessa rauhassa aloillaan eikä hötkyillyt yhtään, vaikka me säädimme oman aikamme ennen liikkeellelähtöä. Winja oli suhtautunut Jennyyn koko ajan erinomaisesti, tamma oli hyvin rauhallinen ja varovainen liikkeissään, ikään kuin se olisi tiedostanut lapsen haurauden aikuiseen verrattuna. "Oletko valmis? Sano vain heti, jos haluat että pysähdytään. Olen koko ajan tässä." vakuuttelin vielä Jennylle ennen kuin lopulta maiskautin Winjan varovasti liikkeelle. Jenny kumartui eteenpäin ja tarttui tiukemmin Winjan harjaan, mutta käveltyämme hetken aikaa eteenpäin, huomasin että hän alkoi rentoutuakin. "Eikö Winja olekin hieno tamma? Itseasiassa minusta tämä on paras Ventoksen hevosista, mutta hysss, älä kerro sitä muille hevosille etteivät ne vain suutu minulle." supisin ja virnistin kun Jenny tirskahti. Huomasin, että hän yritti varovasti silittää Winjaa ja kannustinkin häntä tekemään niin, siten hevonenkin tietäisi toimineensa hyvin. Minäkin aloin silitellä Winjaa kaulalta ja silmäilin tammaa hymyssä suin ennen kuin katseeni siirtyi taas nyt jo leveästi hymyilevään Jennyyn ja hetken päästä takaisin. Virnistin siskolleni, joka räpsi kuvia meistä kentän laidalta ja painoin nopeasti suukon Winjan poskelle, tähän hevoseen saattoi kyllä luottaa aina.

02.02.2015, Isis
Kävin tänään ratsastamassa yarenin suomenhevostammaa Winjaa. Aamun tuulinen myräkkä tyyntyi iltapäiväksi ja sää oli loistava maastolenkkiä ajatellen. Hain Winjan tarhastaan ja putsasin sen läpikotaisin ennen varustamista. Tamma antoi minun hoitaa askareeni rauhassa möllöttäen paikallaan, joten hommat hoituivat ripeästi. Ratsaille noustuani suuntasimme tallin pihasta lähtevälle tielle. Leveätä tietä pitkin kuljimme reilu kymmenen minuuttia reippaassa käynnissä ennen kuin kaarsimme pienelle metsäpolulle. Polku oli hyvässä kunnossa ja sitä peitti kevyt lumikerros. Pyysin tamman raviin ja Winja nosti ravin hetkeäkään empimättä. Metsässä oli rauhallista ja hyvin hiljaista. Kuulin tamman hengityksen ja lumen, joka narskui sen kavioiden alla. Toisinaan pikkulinnut lauleskelivat pirteinä, selvästi merkkinä siitä, että kevät ei ole enään kaukana. Päädyimme pellon reunalle ja lähellä olevalta syöttöpaikalta säntäsi muutama pieni peura metsän suojaan piiloon havaittuaan meidät. Winjakin säpsähti hieman noita suuria loikkia ottavia eläimiä, mutta se ei säikkynyt sen enempää ja tunnelma pysyi rauhallisena. Ratsastimme pellon reunaa autotielle ja kuljimme sitä pitkin takaisin tallille päin. Liikennettä ei pahemmin ollut, ainoastaan kaksi henkilöauto ajoivat ohitsemme koko matkan aikana ja näistäkään tamma ei piitannut edes hörähdyksen vertaa. Tallilla putsasin vielä tamman kaviot mahdollisista lumikokkareista ja vein sen sitten karsinaansa odottamaan päivärehuja.

10.02.2015, työharjoittelija Saana (Break)
Olin hädin tuskin pysyä nahoissani, kun suuntasin kohti Winjan karsinaa riimunnarua sormissani pyöritellen. Olin juuri saanut mahtavia uutisia tai oikeastaan koko päivä oli ollut mahtava! Ensinnäkin aamupäivällä minulla oli ollut näyttö, olinhan alunperin saapunut Ventokseen tekemään työharjoittelua ja koska tänään oli virallisesti viimeinen harjoittelupäiväni, yksi opettajistani oli saapunut tallille arvioimaan osaamistani. Olin saanut tehtäväkseni jo aiemmin suunnitella kirjallisesti kantavan tamman ruokinnan ja kun olimme käyneet sen läpi, olin harjannut ja varustanut Winjan vielä lyhyenä näyttönä käytännön taidoistani samalla, kun olin saanut vastailla hieman kiperiinkin kysymyksiin. Kaikki oli kuitenkin sujunut hienosti, Winjahan oli tavalliseen tapaansa oikea rauhallisuuden perikuva ja ystävällinen tamma vaikutti tehneen vaikutuksen myös opettajaani. Lopuksi myös Ventoksen omistaja yaren oli liittynyt seuraamme ja olimme yhdessä arvioineet osaamistani sekä pärjäämistäni työntekijänä hevostallilla.

Loppujen lopuksi olin onnistunut saamaan kiitettävän arvosanan, mutta mikä vielä parempaa, opettajani lähdettyä yaren oli kysynyt josko haluaisin jäädä Ventokseen töihin pysyvämminkin, siten miten koulukiireiltäni ehtisin eli haluaisinko tehdä mahdollisesti ilta- ja viikonloppuvuoroja tallilla. Otin työtarjouksen ilolla vastaan, sillä viihdyin Ventoksessa erinomaisesti ja olin itse asiassa ehtinyt hieman jo surrakin sitä asiaa, että työharjoitteluni päätyttyä en näkisikään tallilaisia tai Ventoksen hevosia enää pahemmin. Nyt se huoli oli kuitenkin mennyttä, saisin jatkaa työntekoa tallilla ja ilmeisesti en myöskään ollut se kaikista huonoin hevostenhoitaja maailmassa! Siinä vaiheessa kun lopulta pysähdyin Winjan karsinalle, en voinutkaan olla virnistämättä leveästi tammalle. "Ihania uutisia, Winja, meidän ei tarvitsekaan hyvästellä", hymyilin kun pujahdin tamman karsinaan ja kiedoin käteni kulomustan suomenhevosen kaulan ympärille. Suukotin Winjan poskea tapani mukaan, kun maltoin lopulta pujottaa päitset tamman päähän ja napsautin riimunnarun kulomustan päitsiin viedäkseni sen takaisin ulos. Eräässä tarhassa kirmaili pukitellen eräs nuorempi hevonen, iloiten vapaudestaan ja Winjan hörähtäessä painoin pääni hetkeksi tamman vahvaa kaulaa vasten vähintäänkin yhtä iloisena kuin lunta pölisyttävä nuorukainen. Tosiaan, tästä ei päivä paljoa voinut parantua!

Ulkoasupohja © yaren, koodaus © VRL-05196 | Tämä on virtuaalihevonen / This is a SIM-game horse