Maanan Valotaika

KTK-III, Star Award

© VRL-06066 © VRL-06066 © VRL-06066 © VRL-06066

Kantakirjaustilaisuus 10. tammikuuta 2015
(R) 16 + 17 + 16 + 17 = 66p. / KTK-III


Virtual Riding Horses Assessment 10. maaliskuuta 2017
7½ + 6 + 5 + 3 + 6 + 4 + 4½ + 6½ + 6 = 53,889 % / Star Award

Tavoitteena YLA, KRJL, ERJL ja SLA

NimiMaanan Valotaika "Taika" VH-tunnusVH14-018-1931
Syntymäaika ja ikä11.07.2014, M Layouts / raitatossu.net/mayflower KasvattajaMaanan Suomenhevoset
IkääntyminenKatso (4v. 26.01.2015) Omistajayaren (VRL-04468) / Ventos
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma PainotusYleispainotteinen
Väri ja säkäRautiaankimo, 153cm KoulutustasoKo He B, re 100cm

Minun oli pakko hieraista silmiäni, kun näin Taikan ensimmäisen kerran! En taas kertaalleen ollut suunnitellut alkuunkaan uuden hevosen ostamista, mutta utelias luonteeni sai sormeni klikkaamaan tietokoneen hiirellä myynti-ilmoitusta, jossa ilmoitettiin myynnissä olevasta tammaneidosta. Silmäillessäni ilmoitusta tarkemmin, huomasin kyseessä olevan Maanan Suomenhevosten kasvatti ja siinä vaiheessa ajatukseni karkasivatkin hetkellisesti omaan maanalaiseeni, Ruskaan. Ori oli lunastanut odotukseni täydellisesti pärjäämällä hienosti kilparatsuna, joten ainakin pystyin olemaan varma siitä, että kyllä tämäkin tamma aivan varmasti ainakin selväjärkinen tapaus olisi. Alisav kirjoitti Taikan olevan kiltti ja kaikkien kaveri, mikä ei ainakaan parantanut sitä asiaa, että kohta minä todellakin olisin laittamassa taas itsestäni kertomusta, miksi juuri minun pitäisi olla Taikan tuleva omistaja. Viimeistään siinä vaiheessa, kun näin hevosesta kuvat, en vain voinut sanoa itselleni enää ei! Sehän näytti omaavan kauniin ulkonäkönsä lisäksi myös oikein somat liikkeetkin.

Laitettuani tarjouksen menemään Alisaville, sain jonkin ajan kuluttua vastaukseksi sen, että tammasta oli tullut todella paljon potentiaalisia tarjouksia. Tämä ei tullut minulle varsinaisesti yllätyksenä, mutta toki hiukan pettyneenä jo elin ristiriitaisissa tunteissa, että entäs jos Taika päätyisikin muualle. Sätin jo itseäni siitä, että olin ennättänyt rakastua ensisilmäyksellä taas kerran jo pelkän myynti-ilmoituksen perusteella. Siinä vaiheessa ei auttanut kuitenkaan muu kuin keksittyä töihin ja palata myöhemmin tarkistamaan mahdollinen tuomio. Ei lienee kovin mahdotonta arvata lopputulosta lukiessa tätä muistelmaa...

Hyväluonteinen Taika on varmasti niitä hevosia, joihin jokainen pikkutyttö rakastuu aikanaan. Enkä nyt puhu pelkästään ulkoisesta kauneudesta, vaan myös sisäisestä! Taika on olemukseltaan pirteä ja sen lempeä katse ei jätä ketään kylmäksi, olipa kyseessä vaikka sitten täysin hevosista piittaamaton henkilö. Siinä vaiheessa, kun kävelet tamman luokse sen tarhan portille, myönteiset tunteet sen kun vahvistuvat hevosen jolkotellessa luoksesi uteliaasti. Vaikka tämä yleisratsu ei yltäisikään tähtiin saakka suorituksillaan, on kyseessä sen verran hyvä kokonaisuus, ettei juuri paremmaksi voi laittaa. Toki Taikalla on vielä kasvuvaraa roimasti ikänsä takia, mutta tähän ikään mennessä siitä on tullut jo niin fiksu tapaus, että tuskinpa uusien asioiden opettele tuottaa sille mitään ongelmaa.

Hoitotoimenpiteiden ajan Taika on kyllä maltillinen ja mukava hoitajalleen, mutta siinä vaiheessa kun se unohdetaan sitoa johonkin kiinni, vetää utelias pääkoppa sen tyysti mennessään. Tähän sopii oivasti lainaus kasvattajan suusta: "Taika lähtee oitis valloittamaan maailmaa - tai heinäkasaa". Tästä minua varoitettiin jo siinä vaiheessa, kun tamman hain Ventokseen ja jonkin aikaa sainkin asian painettua kaaliini. Monen muun hevoseni kanssa olin kuitenkin tottunut siihen, että harjaaminen sujui ilman karkumatkoja, joten aina välillä sitä tuppaa unohtamaan... Niinä kertoina kun kuitenkin Taika on tukevasti sidottuna, ei harjaamisen tai muunkaan hoitotoimenpiteen kanssa ole minkäänlaista ongelmaa. Tamma ei arastele riuskemmistakaan liikkeistä, eikä sille tuota ongelmaa nostella niitä kavioitakaan siinä vaiheessa, kun on niiden puhdistamisen aika. Varustaessakaan kimolla ei ole painavaa sanottavaa, korkeintaan se vain haluaa haistella silkasta mielenkiinnosta satulaa ja on selkeästi joka kerta sitä mieltä, että siinä on takuulla jonkun muun hevosen hajut.

Tasaisella työskentely ei ole ehkäpä se Taikan vahvin puoli, mutta siitä huolimatta ainakin kouluratsastuksesta voi nauttia askelten pehmeyden osalta. Toki melko perinteiset koululiikkeet sujuvat, kuten pohkeenväistö ja erilaiset siirtymiset sekä askellajien vauhdin säätely, mutta nopeasti alkaa tamman jalat menemään solmuun ja ajatuksenjuoksu reistailemaan, jos lähdetään vaativampaa kokeilemaan. Taika on niitä hevosia, jotka pelaavat hyvin yksiin ratsastajansa kanssa ja odottaakin osittain tämän takia paljon ratsastajalta apuja. Mistään automaatista ei ole kyse, mutta kokemattomampikin ratsastaja kuitenkin pärjää moitteitta tamman selässä. Tämä kimo on todella miellyttämisenhaluinen, jonka takia se tuntuu koko ajan yrittävän parhaansa, vaikka väsymys alkaisikin jo näkymään selkeästi tamman olemuksesta. Periksi ei kuitenkaan anneta ja pettymyksille ei ole sijaa! Yhteistyökykyisyyden lisäksi tamma kokeilee myös mielellään paljon kaikkea uutta, vaikka sen taidot eivät riittäisikään asian suorittamiseen. Herkkäsuinen ja -kylkinen Taika ei kuitenkaan siedä sitä, että ratsastaja alkaa nykimään tai potkimaan, se kun toimii vallan hyvin ilman sellaistakin käytöstä. Tässäkään tilanteessa hevonen ei kuitenkaan ala sykkyilemään, se muuttuu vain kauhean stressaantuneeksi ja araksi kaikille ärsykkeille.

Esteet on se juttu, kun puhutaan Taikasta! Vaikka vanhemmat vaikuttavatkin antavat ehkäpä hiukan enemmän sitä vahvaa geeniä koulupuolelle, on Taika näyttänyt kyntensä ehdottomasti paremmin esteradalla. Sillä on juuri oikeanlainen suhtautuminen hyppäämiseen; iloinen mieli, rohkea hyppytyyli ja ponnistusvoimaa ylittämään helposti metriset esteet. Laukka pyörii esteiden välissä sujuvasti ja oikeat ponnistamiskohdatkin löytyvät melkoisen vaivattomasti. Tässäkään tapauksessa Taika ei tee puhdasta rataa pelkän matkustajan kanssa, vaan myös ratsastajan pitää osata kantaa oma kortensa kekoon. Kun yhteistyö pelittää, voi olla täysin varma siitä, että Taika hoitaa homman kotiin. Pelkäämätön ja innokas tamma hyppää lähes minkä tahansa esteen yli, mutta välillä siltä tuppaa unohtua nostella kunnolla jalkojansa, jolloin puomi saattaa kolahtaa ilkeästi tantereeseen.

Taika on reipas maastoilija, eikä se tunnu keskittyvän liikaa tuulessa kahiseviin lehtipuihin tai muihin normaaleihin metsän ääniin. Tamman kanssa saa usein nauttia rennoista retkistä ja usein tuntuukin, että metsässä voisi viihtyä useammankin tunnin tämän hevosen kanssa. Fiksusti käyttäytyminen ei rajoitu pelkkään yksin maastoilemiseen, sillä isommallakin porukalla Taika malttaa mielensä ja on ennemmin vaikka peränpitäjä kuin se vetohevonen, jota ei tahdo saada pidettyä käsissä. Tammalla ei selvästikään ole sitä valtavaa kilpailunhalua, mikä monesti pilaa monen hevosen maastoretkillä, mutta toki kimosta löytyy myös vauhtia halutessa!

Koska kyseessä on aina kaikesta uudesta kiinnostunut hevonen, ei lienee yllätys, että se traileriinkin meno on ihan helppo juttu. Nuorelle hevoselle on helppo opettaa kaikkea uutta, mutta koppiin meno tuntuu luonnistuvan Taikalta ilman sen kummempia keplotteluja. Silloin kun on heinäkasa rouskuteltavana, ei siitä voi noin vain kieltäytyäkään! Makealle perso neiti jolkottelee vesi kielellä traileriin ja seisoo siellä hiljaa aina määränpäähän asti. Kisapaikalla Taika saattaa alkuun vaikuttaa hieman jännittyneeltä suuren väenpaljouden takia, mutta pian uteliaisuus vie jälleen kerran voiton ja se alkaa rentoutumaan silminnähden nopeastikin. Muut hevoset eivät stressaa sitä alkuunkaan, päinvastoin tamman pitäisi jatkuvasti päästä tutustumaan kaikkiin paikalla oleviin elollisiin olentoihin. Itse kilpailutilanteeseen on syytä hakea hetki keskittymistä, mutta pian Taika on jo kuuliaisena tekemässä töitä.

Taika on ihmisten lisäksi myös kaikkien hevostenkin kaveri. Se on hirmuisen kiinnostunut tekemään tuttavuutta kaikkien tallin hevosten kanssa ja toisinaan sitä saa olla jo hiukan toppuuttelemassakin ihan sen takia, että toinen hevonen kokee Taikan liiankin tunkeilevana. Raukkaparka ei ihan aina taida tajuta tilanteen vakavuutta ja toisinaan saattaakin saada aivan yllättäen toisen hampaista tai kaviosta. Silminnähden järkyttyneenä Taika kävelee hiukan kauemmaksi ja sulattelee hetken aikaa tapahtunutta, kunnes taas palaa uudelleen yrittäen tehdä jälleen tuttavuutta. Kai sitä ainakin tältä osin voisi sanoa, että kyllä se lapsellinenkin osaa olla.

i. Taika-Utopisti
sh, rnkm, 156cm
ii. Topias evm
sh, mkm, 150cm
iii. Matkamies evm
sh, rn, 157cm
iie. Hento Neito evm
sh, rnkm, 151cm
ie. Korpisaaren Taika evm
sh, vprt, 160cm
iei. Sakarias Suuri evm
sh, trt, 162cm
iee. Kirmausevm
sh, vkk, 153cm
e. Vellamo KTK-II, YLA1, SLA-I, MSY-P
sh, tprt, 155cm
ei. Hurja-Mustikka evm
sh, m, 166cm
eii. Hurjaus evm
sh, m, 160cm
eie. Impi evm
sh, rt, 160cm
ee. Vesivalo evm
sh, trt, 152cm
eei. Vempura evm
sh, lkk, 160cm
eee. Ikävalko evm
sph, rt, 146cm

Tulossa

4 jälkeläistä, joista 3 tammaa ja 1 ori
01.01.2015 t. Ventoksen Keijutaika SV-II (i. Viehättävän Hupsista)
01.02.2015 t. Ventoksen Lumo (i. MC Pomppuvieteri)
04.10.2015 o. Ventoksen Loitsuke (i. Ventoksen Räyhähenki)
11.10.2015 t. Ventoksen Taiga (i. Tiilikan Vyölaukkumatkustaja)
Kouluratsastus (8 voittoa)
01. | KRJ Cup - 31.10.2015 - Fiktio - He B - 1/291
02. | KRJ Cup - 30.06.2016 - Aittohaara - He B - 17/322
03. | KRJ Cup - 31.01.2017 - Runoratsut - He C - 10/174
04. | KRJ Cup - 31.01.2017 - Runoratsut - He B - 16/209

01. | VSR Cup - 31.05.2016 - Susiraja - He C - 2/53
02. | VSR Cup - 30.09.2016 - Susiraja - He B - 13/132
03. | VSR Cup - 28.02.2017 - Susiraja - He B - 7/127

01. | KRJ - 23.12.2014 - Petäjävaara - He B - 2/40
02. | KRJ - 26.12.2014 - Domenica - He B - 4/40
03. | KRJ - 01.01.2015 - Mirrormere Stables - He B - 4/30
04. | KRJ - 01.01.2015 - Huvitutti - He B - 6/40
05. | KRJ - 02.01.2015 - Dainty - He B - 5/30
06. | KRJ - 03.01.2015 - Ponipallero - He B - 1/30
07. | KRJ - 04.01.2015 - Mirrormere Stables - He B - 2/30
08. | KRJ - 04.01.2015 - Dainty - He B - 1/30
09. | KRJ - 05.01.2015 - Ponipallero - He B - 2/30
10. | KRJ - 06.01.2015 - Huvitutti - He B - 1/40
11. | KRJ - 07.01.2015 - Mirrormere Stables - He B - 3/30
12. | KRJ - 07.01.2015 - Petäjävaara - He B - 5/30
13. | KRJ - 08.01.2015 - Dainty - He B - 5/30
14. | KRJ - 09.01.2015 - Dainty - He B - 1/30
15. | KRJ - 09.01.2015 - Huvitutti - He B - 1/40
16. | KRJ - 10.01.2015 - Petäjävaara - He B - 1/30
17. | KRJ - 12.01.2015 - Fiktio - He B - 7/50
18. | KRJ - 12.01.2015 - Ventos - He B - 6/40
19. | KRJ - 14.01.2015 - Aittohaara - He B - 7/100
20. | KRJ - 14.01.2015 - Kilpailukeskus Holmberg - He B - 4/50
21. | KRJ - 14.01.2015 - Mirrormere Stables - He B - 5/30
22. | KRJ - 14.01.2015 - Mirrormere Stables - He B - 3/30
23. | KRJ - 16.01.2015 - Fiktio - He B - 1/40
24. | KRJ - 17.01.2015 - Kilpailukeskus Holmberg - He B - 3/50
25. | KRJ - 18.01.2015 - Mirrormere Stables - He B - 5/30
26. | KRJ - 19.01.2015 - Kilpailukeskus Holmberg - He B - 6/50
27. | KRJ - 20.01.2015 - Kilpailukeskus Holmberg - He B - 6/50
28. | KRJ - 20.01.2015 - Kilpailukeskus Holmberg - He B - 4/50
29. | KRJ - 20.01.2015 - Mirrormere Stables - He B - 5/30
30. | KRJ - 20.01.2015 - Taikakuun Kartano - He B - 2/50
31. | KRJ - 21.01.2015 - Mirrormere Stables - He B - 4/30
32. | KRJ - 21.01.2015 - Evenstar Warmbloods - He B - 2/30
33. | KRJ - 21.01.2015 - Muiston Suomenhevoset - He B - 3/40
34. | KRJ - 21.01.2015 - Fiktio - He B - 4/40
35. | KRJ - 22.01.2015 - Evenstar Warmbloods - He B - 3/30
36. | KRJ - 22.01.2015 - Mirrormere Stables - He B - 5/30
37. | KRJ - 22.01.2015 - Kilpailukeskus Holmberg - He B - 6/60
38. | KRJ - 22.01.2015 - Fiktio - He B - 2/40
39. | KRJ - 23.01.2015 - Kilpailukeskus Holmberg - He B - 4/50
40. | KRJ - 23.01.2015 - Muiston Suomenhevoset - He B - 6/40
41. | KRJ - 24.01.2015 - Muiston Suomenhevoset - He B - 3/40
42. | KRJ - 24.01.2015 - Edelsten - He B - 3/9
43. | KRJ - 26.01.2015 - Muiston Suomenhevoset - He B - 6/40
44. | KRJ - 26.01.2015 - Taikakuun Kartano - He B - 7/50
45. | KRJ - 27.01.2015 - Evenstar Warmbloods - He B - 2/30
46. | KRJ - 28.01.2015 - Evenstar Warmbloods - He B - 2/30
47. | KRJ - 29.01.2015 - Kilpailukeskus Holmberg - He B - 4/60
48. | KRJ - 30.01.2015 - Evenstar Warmbloods - He B - 3/30
49. | KRJ - 02.02.2015 - Fiktio - He B - 4/40

VSR:n suomenhevosten rotunäyttely
01. | 15.05.2015 - VSR - Aikuiset tammat - 21/23 / III-palk.

Näyttelyt
00. | NJ - 00.00.0000 - Paikka - Luokka - 00/00
Esteratsastus (13 voittoa)
01. | ERJ Cup - 28.02.2017 - Hukkapuro - 100cm - 21/237

01. | VSR Cup - 31.07.2016 - Susiraja - 100cm - 7/91
02. | VSR Cup - 31.01.2017 - Susiraja - 90cm - 5/85

01. | ERJ - 25.12.2014 - Yemene - 100cm - 2/40
02. | ERJ - 26.12.2014 - Mörkövaara - 100cm - 2/30
03. | ERJ - 26.12.2014 - Ventos - 100cm - 5/30
04. | ERJ - 26.12.2014 - Abgelegenheit - 100cm - 5/30
05. | ERJ - 28.12.2014 - Ventos - 100cm - 2/30
06. | ERJ - 28.12.2014 - Mörkövaara - 100cm - 5/30
07. | ERJ - 29.12.2014 - Ventos - 100cm - 1/30
08. | ERJ - 29.12.2014 - Ventos - 100cm - 1/30
09. | ERJ - 31.12.2014 - Mörkövaara - 100cm - 1/30
10. | ERJ - 31.12.2014 - Avec Paris - 100cm - 3/50
11. | ERJ - 01.01.2015 - Avec Paris - 100cm - 4/50
12. | ERJ - 01.01.2015 - Maanan Suomenhevoset - 100cm - 4/50
13. | ERJ - 02.01.2015 - Maanan Suomenhevoset - 100cm - 5/50
14. | ERJ - 03.01.2015 - Thrillium - 100cm - 2/30
16. | ERJ - 04.01.2015 - Petäjävaara - 100cm - 4/30
17. | ERJ - 04.01.2015 - Huvitutti - 100cm - 1/40
18. | ERJ - 05.01.2015 - Kilpailukeskus Holmberg - 100cm - 1/50
19. | ERJ - 08.01.2015 - Huvitutti - 100cm - 4/40
20. | ERJ - 09.01.2015 - Petäjävaara - 100cm - 1/30
21. | ERJ - 09.01.2015 - Trio Connemaras - 100cm - 3/30
22. | ERJ - 09.01.2015 - Petäjävaara - 100cm - 4/30
23. | ERJ - 10.01.2015 - Trio Connemaras - 100cm - 3/30
24. | ERJ - 10.01.2015 - Trio Connemaras - 100cm - 4/30
25. | ERJ - 10.01.2015 - Mörkövaara - 100cm - 5/30
26. | ERJ - 10.01.2015 - Mörkövaara - 100cm - 3/30
27. | ERJ - 12.01.2015 - Trio Connemaras - 100cm - 1/30
28. | ERJ - 13.01.2015 - Mörkövaara - 100cm - 3/30
29. | ERJ - 14.01.2015 - Trio Connemaras - 100cm - 3/30
30. | ERJ - 15.01.2015 - Trio Connemaras - 100cm - 5/30
31. | ERJ - 15.01.2015 - Kilpailukeskus Holmberg - 100cm - 1/50
32. | ERJ - 16.01.2015 - Aittohaara - 100cm - 3/50
33. | ERJ - 16.01.2015 - Marvel Ponies - 100cm - 7/60
34. | ERJ - 17.01.2015 - Trio Connemaras - 100cm - 1/30
35. | ERJ - 17.01.2015 - Trio Connemaras - 100cm - 3/30
36. | ERJ - 18.01.2015 - Mörkövaara - 100cm - 3/30
37. | ERJ - 19.01.2015 - Marvel Ponies - 100cm - 5/60
38. | ERJ - 21.01.2015 - Huvitutti - 100cm - 2/40
39. | ERJ - 22.01.2015 - Huvitutti - 100cm - 1/40
40. | ERJ - 22.01.2015 - Solutions - 100cm - 2/30
41. | ERJ - 22.01.2015 - Taikakuun Kartano - 100cm - 3/50
42. | ERJ - 22.01.2015 - Casino Showjumpers - 100cm - 2/40
43. | ERJ - 23.01.2015 - Radium Sporthorses - 100cm - 4/30
44. | ERJ - 23.01.2015 - Delicate - 100cm - 6/40
45. | ERJ - 24.01.2015 - Mörkövaara - 100cm - 4/30
46. | ERJ - 25.01.2015 - Ventos - 100cm - 1/30
47. | ERJ - 25.01.2015 - Taikakuun Kartano - 100cm - 7/50
48. | ERJ - 26.01.2015 - Taikakuun Kartano - 100cm - 4/50
49. | ERJ - 26.01.2015 - Delicate - 100cm - 4/40
50. | ERJ - 27.01.2015 - Örpsilä - 100cm - 3/30
51. | ERJ - 27.01.2015 - Örpsilä - 100cm - 1/30
52. | ERJ - 28.01.2015 - Muiston Suomenhevoset - 100cm - 2/40
53. | ERJ - 28.01.2015 - Mörkövaara - 100cm - 3/30
54. | ERJ - 29.01.2015 - Örpsilä - 100cm - 4/30
55. | ERJ - 01.02.2015 - Mörkövaara - 100cm - 4/30
56. | ERJ - 01.02.2015 - Kurjenkulma - 100cm - 3/30
57. | ERJ - 01.02.2015 - Ponipalatsi - 100cm - 1/30

Valmennukset

30.07.2016, Veera R. - estevalmennus, 100cm
Tänään olin jälleen kerran Ventoksessa valmennusta pitämässä, tällä kertaa Taikalle ja yarenille oli luvassa estetreeniä. Ratsukko olikin jo kentällä verryttelemässä, kun sinne saavuin. Tervehdin ratsastajaa ja aloin kasaamaan esteitä. Olin suunnitellut tälle kerralle kahdeksikkoa, jonka kummallekin 'lävistäjälle' asetin yhden pystyn. Kahdeksikon päätyihin jätin sen verran reilusti tilaa, että siellä mahtui hyvin tekemään pääty-ympyrän. Asettelin kummallekin ympyrälle kolme puomia; toiseen päähän ravipuomit ja toiseen laukkapuomit. Tässä ratsastaja joutuisi todella katsomaan, että ohjaa hevosen keskelle puomia, että tamma joutuu vähän askeltaan venyttämään, mutta ei niin, että puomit alkavat kolisemaan. Pyysin ratsastajaa käymään verrytellessään kaikki askellajit läpi voltteja reilusti tehden ja vaihtamaan vielä suuntaakin, ennen kuin tulisi kävelemään kahdeksikkoa ja kuuntelemaan päivän tehtävän.

Aluksi ratsukko sai ravailla hieman kahdeksikkoa ja sitten lisätä toisen päädyn ympyrän ja ravipuomit mukaan. Taika kulki hienosti eteenpäin omalla moottorilla, eikä ratsastajan tarvinnut töitä tehdä pitääkseen sen liikkeessä, kuten joidenkin suomiputtejen kanssa tuppaa menemään. Taika kuitenkin yritti kiemurrella kuin mato, joka ratsastajan tuli saada loppumaan ennen kuin pistäisin muutaman ristikon ratsukolle lävistäjille. Kun kiemurtelu loppui ja muutama verkkaristikko oli menty, pyysin ratsastajaa tulemaan muutaman kerran vielä ravissa pienet n. 60cm pystyt ja sen jälkeen nostamaan laukan, jättämään pääty-ympyrät tekemättä ja tulemaan vain kahdeksikkoa ja pystyt. Taika hyppäsi hienosti ravista, että laukasta, joten mukaan lisättiin vielä pääty-ympyrä ja laukkapuomit. Muutin toisen ympyrän ravipuomit myös laukkapuomeiksi ja nyt ratsukko sai tulla tehtävän kokonaisuudessaan kahdesti, kun esteet oli nostettu tamman tasolle, eli metrin korkeudelle. Taika hyppäsi upeasti ja venytti askeltaan puomeilla hienosti, joten totesimme, että parasta lopettaa onnistuneeseen suoritukseen. Ratsukko ravaili vielä hieman kenttää ympäri, ennen kuin siirtyi käyntiin.

27.07.2016, VP - kouluvalmennus, Helppo B
Ventokseen päästyäni näin tutun ratsastajan taluttavan kaunista rautiaankimoa tammaa kentälle, jolloin kiiruhdin ratsukon perään. Samalla kun ratsukko käveli alkukäyntejä, kyselin ratsastajan kuulumisia ja ratsukon taustoja ja näillä tiedoilla lähdin asettamaan kentälle apukartioita tulevia tehtäviä varten. Taika käveli hyvällä eteenpäinpyrkimyksellä, joten käynnissä halusin yarenin vain ratsastavan hevosen hieman paremmin avuille ennen ravi- ja laukkaverryttelyyn siirtymistä. Tammalla oli kauniit, tahdikkaat askellajit ja hevonen eteni tasaisen varmasti eteenpäin - tässä vaiheessa kehuin hevosta, ja sain hieman totisen näköisen yarenin hymyilemään hevosen selässä. Tänään varsinaiseen tehtävään kuului hevosen aktivoimista pohkeenväistön aikana: lyhyen sivun kulmasta ulos tultaessa tehtäisiin huolellinen suoristus, jonka jälkeen lähdettäisiin väistämään hevosta ulkoavuilla kohti keskihalkaisijaa tehden siirtymisiä aina yhtä alempaan askellajiin.

Käynnissä Taikan eteenpäinpyrkimys hieman kärsi ja se mukelsi kättä vasten, mutta aktiivisella pohkeella ratsastuksella tamma sai tehtävästä kiinni. Ravissa Taika oli selkeästi parhaimmillaan ja se pystyi tekemään tasapainoisia siirtymisiä käyntiin ja takaisin raviin säilyttäen tehokkaat väistöaskeleet. Laukassa halusin ratsukon olevan entistä enemmän kootumpana, jolloin siirtyminen raviin onnistui huomattavasti paremmin. Valmennuksen loppua kohden työskentelimme vielä laukanvaihtojen parissa, jotka ovat olleet tammalle kuuleman mukaan hieman hankalia. Alkuun Taika esitti hyvin kaksiosaisia laukanvaihtoja ja nousi avuilta pois, mutta huolellisella ratsastuksella vaihdot saatiin puhtaiksi ja tasapainoiseksi. Ratsukosta jäi tänään erittäin positiivinen kuva ja olen erittäin varma, että tämä ratsukko tullaan näkemään tulevaisuudessa yhä enemmissä määrin kilpailuiden palkintojenjaossa!

29.07.2016, VP - estevalmennus, 100cm
Ventoksen tiloihin päästyäni suunnistin itsenäisesti kentälle kokoamaan päivän esteitä muodostaakseni niistä melko teknisen ja haastavan radan. Kun olin saanut osan esteitä koottua, yaren ja edelliseltä valmennuskerralta tuttu Taika saapui kentälle valmistumaan tulevaan koitokseen. Ohjasin ratsastajan tekemään melko itsenäistä alkuverryttelyä, jossa hän saisi yhdistää siirtymisiä askellajien sisällä ja niiden välillä sekä tehdä muutamia väistöjä takaosan aktivoimiseksi. Esteitä kokoessani katsoin ratsukkoa sivusilmällä, ja täytyy myöntää että tänään ratsukko näytti jotenkin huomattavasti elinvoimaisemmalta kuin aikaisemmalla kerralla. Alkuverryttelyä jatkettiin tulemalla muutamia kertoja ravi- ja laukkapuomeja, joihin yhdistin lopuksi muutamia kavaletteja. Ratsukko eteni tehtävien aikana hyvässä, rauhallisessa tempossa, enkä löytänyt juuri mitään korjattavaa - tätä suorittamista oli suorastaan ilo katsoa!

Valmennusta jatkettiin hyppäämällä noin 80 senttimetrin korkeudella erinäisiä radanosia, jotka koostuivat tänään teknisistä teistä sekä -esteistä. Halusin, että yaren ratsastaisi tammaa hieman topakammin esteväleissä, jolloin hyppääminen sujuisi huomattavasti helpommin. Kaarevia uria hypätessä korostin ulkoapujen tärkeyttä, sillä nyt Taika ajautui toisinaan ulos reitiltä ja päätyi aina hyppäämään esteen ulkosyrjältä. Tästä syystä asetin vaikeimpiin linjoihin maahan apupuomit, jotka saivat ratsastajan kääntämään hevosta tehokkaammin ja siten ratsukon tulemaan kohti esteen keskiosaa. Kun radanosat olivat hypätty, nostin esteet noin 100 senttimetrin korkeudelle ja kerroin radan kulun sekä ohjeistin ratsastajaa ratsastamaan tietyllä tavalla muutamat kohdat. Rata sujui yllättävän hyvin; ratsukko eteni matkaavoittavasti, löysi hyvät ponnistuspaikat ja Taika hyppäsi hyviä, pyöreitä hyppyjä. Valmennuksen loppuun tulimme vielä muutaman yksittäisen linjan hieman korkeampana, jolloin hevonen saatiin vietyä niin sanotusti mukavuusalueen ulkopuolelle ja siten kehittymään. Vaikka esteet nousivat normaalia korkeammaksi, Taika hyppäsi eteen asetetut esteet rohkeasti hyvässä tempossa.

Päiväkirjamerkinnät

09.12.2014, omistaja
Vielä aikaisemmin tänään olin tehnyt ostotarjouksen Taikasta ja joutunut odottelemaan pienen tovin kasvattajan päätöstä tamman kohtalosta. Päivä tuntui kuitenkin menneen yllättävän nopeasti, sillä tässä minä nyt seisoin, tamman kanssa Ventoksen pihassa. Vain hetki sitten olin käynyt hakemassa kimon Maanan Suomenhevosista ja siinä samalla kirjoitellut kauppakirjat pienoisessa sumussa. En voinut vieläkään käsittää, minkälaisen huuman uusi hevonen pystyikään aina aiheuttamaan, mutta ainakaan se huuma ei tuntunut inhottavalta. Ehkä siksi olinkin koukussa moiseen osteluun... Taika palautti minut maanpinnalle tönäisemällä minua hellästi turvallaan käsivarteen ja katsoi kysyvästi lempein silmin. Sivelin hetken suomenhevosen silkkistä turpaa, jonka jälkeen talutin sitä hetken pihassa siksakkia, jotta hevonen sai edes hetken oikaista jalkojaan kuljetuksen jälkeen, ennen kuin joutui taas karsinaan yöpuulle.

Tallityöntekijäni ihaili Taikaa vuolaasti, mutta sai sanottua lepertelyiden välissä lopulta myös sen, että tamman karsina oli valmiina odottamassa. Kiitin häntä iloisesti ja lähdin taluttamaan Taikaa kohti sen tulevaa asuntoaan. Tamma katseli uteliaana ympärilleen ja muut hevoseni tekivät samoin tunkien turpiaan kaltereiden väliin niin syvälle kuin vain pystyivät. Taisipa tosin joku hiukan korviansakin luimistella, liekkö mustasukkaisena katsonut minun sädehtivää olemustani. Taika silmäili karsinaansa tyytyväisen oloisena ja melkein heti, kun pujotin päitset sen päästä pois, oli tamman turpa jo kiinni heinäkasassa. Ainakaan siitä ei voinut sanoa, että kyseessä olisi ollut heikkohermoinen arkajalka. Vasta hiljattain viisi vuotta täyttänyt Taika oli lunastanut odotukseni jo ensimmäisen päivän aikana niin hyvin, että olin jo täysin varma siitä, että tulevat koitokset olisivat varsin mukavia meille kahdelle!

18.12.2016, Tuulia T.
Päästyämme yarenin kanssa takaisin tallille, nainen kysäisi voisinko auttaa hevosten sisäänotossa hakemalla Taika-nimisen tamman tarhasta sisään. Vastasin tämän olevan mahdollista, jolloin yaren selitti mistä tarhasta löytäisin tamman. Napattuani mukaani riimunnarun lähdin kävelemään saamieni ohjeiden mukaisesti tamman tarhalle. Tarhalle päästyäni huomasin kimon tamman vilkuilevan minua hieman ilkikurisesti tarhan perältä, joten kiitin onneani että olin tajunnut sujauttaa taskuuni tallissa muutaman sokeripalan. Sokerin avulla sainkin kimon suomenhevosen näppärästi houkuteltua luokseni ja sen kurkottaessa kaulansa kohti sokeria, napsautin riimunnarun nopeasti kiinni sen riimuun. Taika heitti tällöin päänsä korkealle yrittäen tempaista riimunnarun kädestäni ja päästi samalla valittavan äänen tajuttuaan jouduttuaan huijatuksi. Kaivoin taskustani kuitenkin nopeasti lisää sokeria, jolloin tamman valitus loppui lyhyeen sen ahmaistessa sokeripalat kädestäni.

Rapsuteltuani kimoa suomenhevosta hetken sen syödessä sille antamiani sokeripaloja, avasin vihdoin tarhan portin ja lähdin taluttamaan sitä takaisin tallille. Matkalla tallille Taika testasi valppauttani pari kertaa hypähtämällä äkkinäisesti sivuille, mutta otteeni riimunnarusta kuitenkin piti, joten lopulta suomenhevostamma alistui seuraamaan säyseästi perässäni. Tallille päästyämme yaren oli jo kanniskelemassa hevosilleen päiväruokia ja huikkasi että jahka olisin laittanut kimon tamman karsinaansa, voisin käydä rehuvarastossa hakemassa sen päiväruuat. Talutin Taian nopeasti karsinaansa ja tarkastettuani pikaisesti sen jalat naarmujen varalta, vein sen lumen peittämän loimen kuivaushuoneeseen kuivamaan minkä jälkeen suuntasin rehuvarastolle. Rehuvarastossa nappasin käteeni tamman nimellä varustetun sangon, johon sen päiväruuat oli jo valmiiksi annosteltu ja lähdin kävelemään takaisin kimon karsinalle. Päästyäni takaisin Taian karsinalle, se yritti puskea ohitseni avattuani karsinan oven, mutta huomattuaan, että minulla oli ruokaa mukanani se unohti oitis ulkopuolisen maailman ja kaadettuani rehut sen rehuastiaan, alkoi se oitis rouskuttaa päiväruokiaan ja saatoin poistua karsinasta rauhassa.

05.01.2017, Kemiina
Vietin Ventoksessa Yarenin luona talvilomaa. Olin ollut hänelle apuna viikon verran kilpailumatkoilla, tallihommissa ja hevosten hoidossa. Tällaiselle 14-vuotiaalle hevoshullulle se oli ihan mahtava kokemus! Päästä harjailemaan kiiltäviä kilpahevosia, varustamaan niitä valmiiksi ja kävelemään alkukäyntejä. Kyllä ne hevoset ratsastuskoulun automaatit aina voittivat. Itseasiassa, haaveilen itsekin joskus olevani menestynyt kilparatsastaja. Omaa hevosta olen pyytänyt koko ikäni joululahjaksi, mutta eivät vanhemmat ole sellaista ostaneet. Kurjaa!

Ventoksessa suureksi suosikikseni oli noussut ehdottomasti rautiaankimo Maanan Valotaika. Taika oli kaunis, hauskan värinen suomenhevonen. Vietin sen kanssa paljon aikaa ja saatoinkin parhaimmillaan harjata sen kaksi kertaa päivässä. Luonteeltaan se oli oikein ystävällinen ja kiltti, joka rakastaa yli kaiken porkkanoita! Tänään kuitenkin tapahtui jotain sellaista, mikä sai katseeni kirkastumaan entisestään. Yaren ehdotti, jos haluaisin lähteä Taian kanssa vähän ratsastamaan käyntiä ja ravia, kiertäen tallin omaa, rauhallista maastolenkkiä. Nyökyttelin innoissani ja syöksyin saman tien Taian karsinalle varustamaan sitä valmiiksi. Olin hevosen jo aiemmin puunannut valmiiksi, kun ajattelin tallin omistajan sen ratsastavan. Nostin mustan, nahkaisen yleissatulan raudikonkimon selkään ja kiristin satulavyötä. "Älähän nyt", naureskelin tammalle, joka tökki minua turvallaan. Taika antoi laittaa suitset helposti sen päähän.

Lumi narskui ratsuni raudoitettujen kavioiden alla. Taika kulki allani rauhallisesti, seuraillen ympäristöä tarkkaavaisesti. Taivaalta ripotteli hentoa pakkaslunta kevyeen tahtiin, auringonsäteiden siivilöityen havu- ja koivupuiden oksien välistä. Maisema oli värjääntynyt täysin oranssihtavaksi, kaikkialla oli kaunista ja kimmeltävää. Jännitin istua uuden hevosen selässä ja Taika vaistosi sen. Sen takia hevostamma varmasti kävelikin niin rauhassa, opettaen minua rentoutumaan. Me käveltiin palttiarallaa kilometrin verran, kun uskaltauduin lopulta painamaan pohkeeni kevyesti kiinni Taian kylkiin. Se laski päätään hieman alemmas ja nosti rauhallisen, tasapainoisen ravin. Taian korvat liikkuivat, se ihan selvästi kuulosteli minua ja oli valmiina siirtymään käyntiin pienestä pyynnöstä. Kun huomasin, ettei Taika lähde ryöstämään tai hypi sivuille säikkyen, uskalsin rentoutua. Me ravattiin aika verkkaisestikin loppuvaiheessa ennen käyntiin siirtymistä.

"Kiitos tamma, kiitos! Olet ihana", kehuin valkeaa ratsua ja painoin suukon sen leveälle otsalle.

01.02.2017, Tuulia T.
Palattuamme yarenin kanssa valmennuksen jälkeen talliin, kääntyi nainen puoleeni kysyen ehtisinkö vielä auttaa yhden hevosen kanssa. Jos totta puhutaan, olisin mieluusti jo lähtenyt kotiin, sillä minulla oli vielä pitkä ajomatka edessäni, mutten hennonnut ainakaan suoralta kädeltä vastata ei, joten kysyin mitä minun pitäisi tehdä, jolloin yaren kertoi, että Taika-tamma jota olin viimeksi hoitanut, olisi liikutuksen tarpeessa. Kaipa minä ehtisin sen lyhyesti ratsastaa, vastasin naiselle, joka kertoi saman tien pyytäneensä tallintyöntekijää laittamaan tamman jo kuntoon ratsastusta varten. Yarenin lopettaessa lausettaan tallintyöntekijä ilmestyi kulman takaa kimo tamma muassaan, joten nappasin sen ohjat samoin tein kysyen pahastuisiko nainen, jos lainaisimme maneesia. Yaren vakuutteli, ettei siitä haittaakaan olisi, joten nappasin Taian ohjat käteeni ja lähdin taluttamaan sitä maneesille.

Maneesiin päästyämme kipusin tamman, joka kummasteli hieman vierasta ratsastajaa selässään, selkään ja ohjasin sen uralla. Taisin tosin käyttää tamman mielestä alkuun liian voimakkaita apuja, sillä se heitti takapäätään närkästyneenä, joten muutin ratsastustani hellemmäksi, jolloin myös Taika vaikutti tyytyväisemmältä. Teimme tamman kanssa aluksi paljon käynti-ravi siirtymisiä, kunnes se reagoi apuihini viiveettä, jolloin lisäsin mukaan pitkillä sivuilla käynti-laukka siirtymiset. Taika olisi mielellään ottanut muutaman raviaskeleen, mutta lopulta käynti-laukka siirtymiset menivät ilman raviaskelia välissä. Lopuksi tein tamman kanssa vielä volttikahdeksikkoa siten, että toinen voltti tuli ravissa ja toinen laukassa, ja siirtyminen ravista laukkaan ja takaisin tehtiin volttien leikkauspisteessä. Aluksi siirtymiset sujuivat hieman tahmeasti, mutta usean toiston jälkeen nekin alkoivat sujua paremmin. Ollessani volttikahdeksikolla tekemäämme harjoitteeseen täysin tyytyväinen, laukkasimme Taian kanssa pari kierrosta maneesin ympäri ennen kuin siirsin tamman ravin kautta käyntiin. Käveltyämme muutaman kierroksen taputin tammaa kaulalle ja pysäytin sen kentän keskelle. Noustuani selästä ja nostettuani jalustimet ylös, talutin tamman takaisin talliin, missä luovutin sen ohjat tallintyöntekijälle, minkä jälkeen kävin jättämässä hyvästit toimistossa työskentelevälle yarenille ennen kuin lähdin ajelemaan takaisin kotiin.

16.03.2017, Kemiina
Hain Taikan neljännestä tarhassa, jossa se tarhaili. Taika käveli rennoin, mutta jännittynein askelin kohti tallia. Sidoin Taikan molemmin puolin käytävää, vielä varmuuden vuoksi. Onnekseni nyt oli pari päivää aurinko paistanut, joten tarha ei ollut enään kovin mutainen, joten suurempia likaisuuksia ei tammalta löytynyt. Sutaisin äkkiä Taikan kovalla punaisella harjalla, jonka jälkeen lähdin hakemaan satulahuoneestä varusteita. Nostin tummanruskean yleissatulan harjauspaikan vieressä olevaan satulapidikkeeseen ja avasin tummanruskeat meksikolaiset.

Oli vihdoinkin aika lähteä maastoilemaan. Sää suosi minun ja Taikan matkaa, joten mitään kiirettä takaisin ei ollut. Painoin hieman pohkeillani, jolloin Taika siirtyi reippaaseen käyntiin. Tallin orit hirnuivat vielä Taikan perään, kun lähdimme astelemaan maantietä pitkin. Sora rapisi Taikan jalkojen alla ja neiti itsekin ilmiselvästi nautti ilmasta. Aloin nostamaan rauhallista ravia. Taikan rauhallisuus oli kuitenkin hieman reipasta verrattuna minun, joten pyysin tammaa hieman hiljentämään ja se hiljensikin. Käännyimme metsään johtavalle hiekkapolulle, jossa olisi laukkasuora, sekä loiva ylämäki. Painoin pohkeeni kiinni tamman kylkiin, jolloin se nosti kevyen hallitun laukan. Hevosen ilmeestä huomasi, että se olisi halunnut laukata pyydettyä kovempaa, mutta pysyi silti tasaisessa vauhdissa. Aloin pikkuhiljaa jarruttelemaan tammaa raviin, sillä kohta lähtisi pieni metsäpolku, joka päätyisi tallin laitumien taakse.

Pidätin tammaa hieman, jolloin se siirtyi rytmikkääseen käyntiin. Pian talli alkoikin jo pilkottaa laitumien takaa ja iloiset hevoset hirnahtelivat Taikan palattua. Kävelin tallin edustalle, jossa taputin tammaa ja hyppäsin alas. Taika hirnahti takaisin muutamalle hirnuvalle hevoselle, jonka jälkeen talutin tamman takaisin talliin. Taika ei ollut kovin hikinen, joten päätin laittaa sen vielä tarhaan ilman loimea. Olihan taas ratsastuskerta ja joka kerralla tamma vain paranee entisestään. Kyllä tästä vielä hyvä tulee!

05.04.2017, omistaja
"Taisitte juuri tulla maastosta", tallityöntekijäni Saana käkätti melkein kaksinkerroin, kun kerran vilkaisi minun ja Taikan suunnalle tultuaan juuri tallista pihalle hakeakseen hevosia sisälle yötä varten. Loin häneen murhaavia katseita ja laskeuduin tuskastuneena alas satulasta. Maastoretkessä ei ollut mitään vikaa, mutta kelissä sitäkin enemmän. Suoraan sanoen vesisade ei ollut haitannut menoa vielä kovinkaan paljoa, mutta se kaikki kuran ja ravan määrä... Ja yhtälöhän oli varsin mukava, kun siihen lisäsi kimon tamman mukaan. Taika katsoi minua kysyvän näköisenä, enkä minä kyennyt tekemään muuta kuin puuskahtamaan. Mieleni teki tyrkätä hevonen vaikka Saanalle, kunhan hän tulisi takaisin, mutta kai minun oli tämä sotku hoidettava ihan itse.

"Hyi helkatti, tätähän on ihan joka paikassa!" kiljahdin purkaessani Taikalta varusteita, jotka nekin olivat paksun rapakuorrutuksen peitossa. Kyllä sitä kevättä aina odotti, mutta ei kaikkea tätä. Heivasin kamppeet lähimmälle loimipuomille ja totesin, ettei niitä kyllä voinut viedä varustehuoneeseen ennen perusteellista puhdistusoperaatiota. Se sai kuitenkin odottaa, alkuun oli hevosen vuoro.

Taika seurasi tottuneesti minua perässä pesupaikalle ja seisoi nätisti aloillaan siinäkin vaiheessa, kun aloin pesemään sen kinttuja. En voi käsittää, miten paljon hiekkaa pystyikään varastoitumaan pelkästään jalkoihin, mutta sitä vain tuli ja tuli aina vain lisää, vaikka kuinka vettä läträsin. Mahanalusesta nyt ei tarvinnut edes puhua... Lopulta päädyin hakemaan kimoshampoon ja sen lyhyen reissun aikana Taika ennätti jo kaatelemaan lähelle pinotut ämpärit pitkin lattioita. Onneksi pinnani ei ollut tänään ollut liian kovalla rasituksella, joten hammasta purren sain tämänkin asian hoidettua. Tovi siinä meni, mutta lopulta Taika oli taas puhdas. Mielessäni kiitinkin onnea, ettei suomenhevonen ollut ihan vitivalkoinen, todennäköisesti en olisi ollut lopputulokseen vielä lähellekään tyytyväinen siinä tilanteessa. Saatuani Taika-tamman omaan karsinaansa nautiskelemaan puruissa piehtaroinnista, odottikin minua jo seuraava projekti, jonka olin jo hetkellisesti unohtanut. "Eiiii, vielä ne saamarin varusteet...", puuskahdin niin raskaasti, että sain Saanan juuri sisään tuoman Unen Saattelemankin säpsähtämään. Eipä kai tässä muu auttanut kuin rueta hommiin!

Ulkoasupohja © yaren, koodaus © VRL-05196, kuvat © VRL-06066 | Tämä on virtuaalihevonen / This is a SIM-game horse