Ristiseiska AR

YLA1, KRJ-III, KERJ-III, ERJ-III, SLA-II

© Roosa Tammisto / Pandora, roosa_tammisto@netti.fi © Roosa Tammisto / Pandora, roosa_tammisto@netti.fi © Roosa Tammisto / Pandora, roosa_tammisto@netti.fi

YLA-tilaisuus 25. tammikuuta 2015
33 (18+15) - 33 (21+12) - 17 - 12 - 6 = 101p. / YLA1

KRJ:n laatuarvostelu 20. huhtikuuta 2015
6 + 43 + 1 + 20 + 15 = 85 p. / KRJ-III

KERJ:n laatuarvostelu 25. kesäkuuta 2015
5,5 + 41 + 0 + 20 + 15 = 81,5p. / KERJ-III

ERJ:n laatuarvostelu 30. marraskuuta 2015
5,5 + 43 + 2 + 22 + 15 = 87,5 p. / ERJ-III

SLA-tilaisuus 20. joulukuuta 2015
9 + 21 + 12,5 + 23 + 20 = 85,5 p. / SLA-II
1. Hyvä tyyppi ja ratsuleima, kuvissa ruuna(?) (2p.)
2. Ok pää, pitkä kaula, ryhditön, olematon säkä, pystyhköt lavat (2p.)
3. Avo runko, leveä kaulan ja rungon liittymä (2p.)
4. Pystyhköt vuohiset (3p.)

NimiRistiseiska AR "Seska" VH-tunnusVH03-018-4909
Syntymäaika ja ikä25.06.2007, M Layouts / raitatossu.net/mayflower KasvattajaSonja P. / Ariana
IkääntyminenKatso (3v. 19.06.2008) Omistajayaren (VRL-04468) / Ventos
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, ori PainotusKenttäpainotteinen
Väri ja säkäRautias, 152cm KoulutustasoKo Va B, re 100cm, me 90cm

Seska ei ole sitä maailman luotettavimpaa sorttia. Ori käyttäytyy yleensä kyllä varsin mukiinmenevästi, mutta joskus sille saattaa tulla mieleen, että olenpas idiootti ja teen jotain sellaista, mitä sinä et ihan varmasti osaa odottaa. Tästä esimerkkinä olkoon se, että Seska saattaa taluttaessa nousta jostain olemattomasta syystä pystyyn, olevinaan jonkun säikäyttämänä. Ei ori tätä toki ihmiselle pahuuttaan tee, mutta Seska ei vain sattuu olemaan niitä tapauksia, joita ei vain jaksa aina kiinnostaa se, mitä ihmiset sen tekosista ajattelevat. Miellyttämisenhalua ei siis tunnu löytyvän tippaakaan ja jos orin kanssa haluaa päästä edes jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen, on laitettava kova kovaa vastaan. Ulkonäöllisesti Pojua on kyllä kehuttu reippaanlaisesti, mutta tiedä nyt sitä, korvaako se puuttuvan sivistyneisyyden. Niin tai näin, mieluummin todennäköisesti jättäisit tämän hevosen rauhaan, jos se sattuisi vastaan tulemaan.

Perusilme on totta kai korvat luimussa ja hampaat irvessä. Ori ei oikein pidä, kun sen ympärillä pyöritään harjan kanssa ja se saattaakin joskus käyttäytyä hyvinkin arvaamattomasti. Kaulan ali meneminen on suoranainen itsemurha, sillä Seska kyllä iskee hampaansa yleensä sinne, mihin sitä vähiten toivot. Koskaan ori ei kuitenkaan puremalla pure ja jos Seska näykkäiseekin, sitä topakasti torumalla (lue: karjumalla naama punaisena kaikki tuntemasi kirosanat), herra muistaa taas hetken oman paikkansa. Kokemattomalle ja aremmalle ihmiselle Seska ei siis todellakaan ole mikään ihannehoidokki. Näykkimisen ja luimimisen lisäksi Seska myös potkii takasillaan kaikkea sitä ärsyttävää, mutta koskaan se ei potkujaan osoita kenellekkään ihmiselle. Eri asiahan on, onko ihminen juuri sen takasten lähettyvillä ja Seska "luulee" siellä olevan ihan jotain muuta. Melkeinhän tässä voisi alkaa luulemaan, että ori on itse paholainen. Sitäkin on useaan otteeseen mietitty ja tultu siihen tulokseen, että kyllä se ainakin paholaisen riivaama on. Herkkä tämä herra ei iholtaan ole, mutta hermot saattavat olla kireällä Seskalla milloin mistäkin. Ihmisen silmin näitä pikkuseikkoja ei välttämättä edes huomaa. Pään Seska antaa harjata, mutta koko ajan korvat pysyvät luimussa varoittavasti. Kavioidenkin ottaminen sujuu myös muitta mutkitta, mutta kuten sanottu, mitään takuita ei ole siitä, etteikö ruumiita tulisi. Satuloiminen ja suitsiminen menevät samaan kategoriaan muun hoitamisen kanssa. Eli kunhan vain on koko ajan valppaana ja suojelee omaa nahkaansa henkensä kaupalla, säilyy ehkä jopa ehjin nahoin selkään asti.

Reipas on vauhti, sitä ei voi kukaan kieltää, kun Seskan selässä istuu. Herra on todella vaikea saada kuuntelemaan apuja ja kun siinä lopulta onnistuu, on se kunnon työvoitto. Kokemattomalle Seska osaa olla varsin pirullinen, joten pienemmät lapset on syytä pitää totaallisen kaukana tämän orin selästä. Kentällä Seska on varsin reipas, mutta koulurataa mentäessä on jopa hieman laiskahko. Seska ei kuitenkaan siedä minkäänlaista potkimista, vaan jos joku täräyttää jalat voimalla hevosen kylkiin, saa tuta kunnon kyydistä. Silloin katsojilla voi olla naurussa pidättelemistä, kun voimakas Seska vetää pukkirodeota pitkin aidattua kenttää ja ratsastaja roikkuu mukana kuin räsynukke. Tosin se nauru voi loppua lyhyeen, kun ratsastajarukka maistelee hiekkaa milloin maneesin, milloin kentän pohjalta. Tahtojen taistelua on kyllä luvassa ja kyllä aivan varmasti ne perkeleet lentelevät selässäkin ollessa. Esteillä herra osaa totisesti kuumua, mutta ei kuitenkaan ala ryöstämään. Seska on vain niin innoissaan, kun saa näyttää, mitä osaa. Orista oikein huokuu määrätietoisuutta ja jos vaikka puomi jostain syystä kolahtaa alas, voi orista huomata, kuinka se "romahtaa". Seska on niitä hevosia, jotka pyrkivät ratsastussuorituksissa lähes täydellisyyteen, joten pienikin virhe voi saada orin ärtymään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se haluaisi yhtään millään tavalla miellyttää ratsastajaansa. Ehei, Seskan täydellinen suoritus ei aina ole samanlainen kuin sen selässä istuva henkilö haluaisi. Maastossa Seska on todella energinen ja pälyilee maastoesteitä joka mutkan takaa. Kenttähevoseksi koulutettuna Seska tietää, mitä pitää tehdä, kun joku tukki sattuu tielle. Silloin se on menoa ja ennen ei hiljennetä, ennen kuin este on ylitetty sujuvasti ja jatkettu kiitolaukalla siitä vielä eteenpäinkin!

Orin lastaamisessa hauskinta on ehkäpä se, että lähes jokainen kerta sitä kiroaa sen kerran olevan vihoviimeinen, kun lähdetään yhtään mihinkään. Seska ei ensinnäkään suostu menemään ensimmäisenä traileriin alkuunkaan ja jos sinne menee taas jonkun matkakaveriksi tunkemaan, kukaan ei tiedä, montako raajaa näillä on ehjänä perille päästyä. Välillä sitä miettiikin, minkä helvetin takia sitä piti tällainenkin ori mennä hankkimaan aikoinaan. Olisihan se pitänyt jo ensimmäisellä lastauskerralla tajuta, että ei se siitä miksikään muutu, pahenee vain vanhetessaan. Kisapaikalla viimeinenkin terve puu lahoaa Seskan päästä ja se korskuu minkä kerkeää ja huutelee kaikki kisapaikan tammat läpi. Pariin otteeseen on sitä saanut hävetä silmät päästäänkin, kun joku on tullut kysymään, mitä tuolle hevoselle on oikein tehty, että se käyttäytyy tuolla tavoin. Niinpä niin. Ehkäpä nämä hevosenhakkaajaksi epäilijät saavat luuloilleen kyytiä, kun näkevät Seskan varsinaisella kilpakentällä. Tässä vaiheessa ori muuttuu jälleen ihan eri hevoseksi ja on huomattavasti helpompi hallita, vaikka se asteleekin radalla pörkähöin liikkeein ja alkulämmittelyissä saattaa lähteä liiankin helposti vetämään tammojen suuntaan.

Seska on niitä hevosia, mitkä haastavat riitaa kaikkien toisten orien kanssa. Muista oreistani ei löydy varmaan yhtäkään, jonka Seska hyväksyisi laumatoverikseen. Omapahan on häpeänsä joutuessaan jököttämään yksinään omassa tarhassaan ja katsellessaan muiden hevosten nujakointia keskenään. Tammojen suhteen tämä ori on aivan yli-innokas, eikä mikään estä Seskaa pyrkimästä tammojen "juttusille". Voimakas ori kannattaa siis pitää mahdollisimman kaukana tammoista tai pian saat metsästää oria tammojen joukosta ja odotella tämän macho-orin pirullisia pikkujälkeläisiä.

i. Marjametsän Aatu
sh, rt, 149cm
ii. Taikakuun Valveuni esi-KTK
sh, tprt, 155cm
iii. Metsätähden Nukkumatti
sph, vrt, 146cm
iie. Horrosmaan Sorentsiina
sh, tprn, 153cm
ie. Marjametsän Kuiskaus
sh, 160cm
iei. Silkin Lentohiekka
sh, vprt, 153cm
iee. Unenvaltias
sh, 163cm
e. Bellin Yllätys SLA-I
sh, rt, 156cm
ei. VIR MV Ch Haperon Tihku KTK-III, YLA1
sh, rt, 158cm
eii. VIR MV Ch Tuohimäen Karaatti KTK-II
sh, rt, 149cm
eie. Hienohelma TM KTK-III
sh, prt, 152cm
ee. Kastanja KTK-III, ERJ-III
sph, prt, 144cm
eei. Kapoeira KTK-II, YLA1, jälkeläisluokka AB
sph, tprt, 143cm
eee. Jalavakadun Sumutar
sph, rt, 146cm

Laajempi sukutaulu
Isälinja: Sepitys (4. polvi) - Emälinja: M.L. Juhlan Toive (6. polvi)
Suku pisimmillään 10. polvea

Seskan suku on täynnä vanhempia nimiä, mikä tuntuu mahtavalta! Orin isä Marjametsän Aatu on kadonnut jo maailman tuuliin, mutta jotakin tietoja siitä on sentään vielä jäljellä. Tuo Marjametsän kasvatti kokeili siipiään useissa lajeissa, tavanomaisten lisäksi myös valjakkoajossa. Kaikkien saatujen tietojen mukaan Seska oli isänsä ainut jälkeläinen, mikä lisää paineita mahtavan suvun tuomisesta myös uusille jälkipolville.

Isän isästä Taikakuun Valveunesta on jo huomattavasti enemmän tietoa ja orin nimi lukeekin jo huomattavasti useamman hevosen sukutauluissa. Kymmenen varsan isä vaikutti ainakin vuonna 2005 suomenhevosten kantaan ja vieraili myös jokusen kertaa kilpakentilläkin, ilmeisesti ainakin koulu- ja estekisoissa. Esikantakirjattu Veeti oli kunnon äijä, aina tammoille kerskailemassa, mutta siltikin ori oli kelpo ratsu. Veetillä oli kultainen luonne, mutta sen mielestä oli tärkeää, että se oli aina kaiken keskipisteenä.

Metsätähden Nukkumatti oli vaaleanrautias läsipää, joka ei ollut ainakaan koolla pilattu. Vuonna 2000 syntynyt Nekku osasi kuulemma olla välillä hiukan hankalakin tapaus, mutta omistajansa osaavissa käsissä tuli siitä parhaat puolet esille. Harmillisesti ori ei osallistunut kovinkaan moniin kisoihin, mutta siltikin sille ennätti kuitenkin kertyä muutama sijoitus niin koulu-, este- kuin kenttäradoillakin. Mahtavaa on kuitenkin se, että Nekku kävi vierailemassa useammankin tamman luona ja jätti jälkeensä ainakin kuusi varsaa!

Horrosmaan Sorentsiina, Seskan suloinen isänisän emä oli jo nimestäkin arvaten Horrosmaan kasvatteja. Luonteeltaan tamma oli ehta suomenhevonen, kauhea touhotus koko ajan päällä ja virtaa olisi riittänyt vaikka pieneen kylään. Päätön meno näkyy hiukan myös kipailutuloksissakin, vaikka toki tamma on sijoillekin muutamaan otteeseen päässyt ihan kiitettävästi. Jälkeläisiä tamma on jättänyt maailmaan Taikakuun Valveunen lisäksi vain kolme, mutta onhan sekin jo huomattavasti parempi kuin ei mitään!

Harmillistahan tällaisissa vanhemmissa suvuissa on se, että usein suvun hevosten tiedot tuppaavat hukkumaan. Niin on aika pitkälti käynyt myös Seskan isän emän, Marjametsän Kuiskauksen, kohdalla, vaikka toki tammasta hiukan tietoa vielä löytyykin. Kyseessä on jälleen yksi Marjametsän kasvatti, jolla on ilmeisesti enemmänkin jälkeläisiä, mitä käsiin saadut paperit antavat ymmärtää. Ilmeisesti tammalla on kisattu myös jonkin verran useammassakin lajissa sen yleispainotuksen vuoksi, mutta täysin varmaa tietoa ei ole siitä, onko tamma menestynyt miten hyvin.

Silkin Lentohiekka oli ainakin varmasti kisakentillä nähty ilmestys. Vaikka kisakalenterista onkin nähtävissä se tosiasia, ettei mitään huimia tuloksia ole saavutettu, on ainakin selvää, että Lenniksi kutsuttu ori oli mainio kouluratsu. Kaikin puolin täydellinen pakkaus omasi niin komean ulkonäön kuin mukavan luonteenkin, eikä kertomusten mukaan ratsastettavuudessakaan ollut kerrassaan mitään vikaa! Vaikka arvonimiä ori ei elämänsä aikana saanutkaan, oli se varmasti melkoinen aarre niin omistajalleen kuin hevosen jälkeläistenkin omistajille periyttäessään täydellistä olemustaan eteenpäin.

Unenvaltias oli kovin vaatimaton tamma, sillä ainakaan tietoon ei ole tullut, onko sillä miten paljon kilpailtu tai onko ollenkaan. Tierasta tiedetään kuitenkin se, että tamma oli rauhallinen ja mukava otus, vaikkakin välillä hiukan omiaan tekevä. Perustaidot osaava suomenhevonen on todennäköisesti jättänyt jälkeensä useammankin varsan Marjametsän Kuiskauksen lisäksi, vaikka siitä ei mustaa valkoisella olekaan.

Bellin Yllätys, tuo suomenhevosten laatuarvostelusta I-palkinnon saanut tamma, ei varmastikaan ollut mikään huono valinta Marjametsän Aatun morsiameksi. Ainakin, mitä Seskaa katsoo! Hiukan tamma ehti elämänsä aikana kisata, mutta vähäinen määrä ei paljon harmita katsoessa tamman näyttelytuloksia. Vaikka saavutukset eivätkään tainneet koskaan riittää arvonimien saantiin, ainakin nämä vähäiset tulokset kertovat siitä, että Seska on saanut ihan hyviä geenejä emältäänkin. Pukitteluherkkä pikkutamma osasi koululiikkeitä aina Vaativaan A:han asti ja esteetkin luonnistuivat metriä hypätessä.

O-ou, nyt liikutaan hyvinkin vaarallisilla vesillä. Jos joku ei ole kuullut Seskan emän isästä, niin on totta totisesti pulassa! Haperon Tihku on taas oman aikansa parhaimmistoa, sijoituksia tuli kyllä tasaisesti ties mistä lajeista ja oli VIR MVA Ch -titteliä ja oli YLA1-palkintoa ja oli KTK-III -palkintoa jajaja... Eihän nyt mitään muuta voi odottaakaan, kun Leandra pääsi Virtuaalitalli Deissä vauhtiin! Hapa pääsi selvästi juuri oikeaan kotiin näyttämään taitojaan ja mikä mahtavinta, lapsia on vaikka muille jakaa! Ja niinhän niitä onkin jaeltu, suurimmassa osassa vanhasukuisten hevosten sukutauluja komeilee juuri tämän kyseisen hevosen nimi.

Tuohimäen Karaatti oli hieman vaatimattomampi verrattuna taas jälkeläiseensä Haperon Tihkuun. Vaikka aivan varmasti kyseinen jälkeläinen onkin perinyt osan geeneistään isältään (sehän on nyt jo ihan faktaa), ei tuo kuloharjainen rautias vain päässyt samalla tavalla estradeille. Toki Kara saavutti VIR MVA Ch -tittelin ja KTK-II -palkinnon, mutta ei se aivan samalla tavalla päässyt loistamaan kisakentillä. Sääli sinänsä, varmasti taitoa olisi riittänyt, mutta harmitteluhan ei enää tässä vaiheessa auta tippaakaan. Tosin jos sen silloinen omistaja saisi kuvailla edesmennyttä hevostaan yhdellä sanalla, olisi se selvästikin unelma.

Hyvä, etten kiljunut ilosta, kun sain selville Seskan emänisän emän olevan vieläkin elossa ja majailevan Aavan tallilla! Pitkään kadoksissa ollut suomitamma oli pitkään harmittanut minua, mutta nyt olen aivan varma siitä, että kyseinen punarautias tamma pääsee vielä näyttämään kyntensä (tai kavionsa, kuinka vain!). Lempeäkatseinen ja suloinen Hienohelma on totisesti kaiken ihailuni arvoinen, vaikka vielä toistaiseksi se onkin vielä kovin vaatimaton.

Seskan suku ei olisi kieltämättä mitään ilman Bellicosessa muinoin majaillutta Kastanjaa. Jälleen tuttuakin tutumpi hevonen on saattanut maailmaan monta hienoa jälkeläistä, joka ei ole taas mikään ihme KTK-III ja ERJ-III -palkitulle tammalle. Kata oli järin fiksu hevonen, joka kyllä toimi, jos vain ratsastaja osasi sitä pyytää. Ja niinhän se menee, ettei automaatilla ratsastamisessa ole mitään hauskaa. Ja ratsastajahan selvästikin osasi pyytää, sillä kyllä tuota tämänkin tamman kilpailukalenteria kelpaa katsella ja ihailla.

Kapoeira jatkaa tätä tunnettujen hevosten listaa, enkä kyllä ulkopuolisin silmin huomaa tässäkään hevosessa mitään moitittavaa. Komea kuin mikä, kisoissa valtavan hyvin menestynyt, monen loistokkaan varsan isä ja vielä kaiken hyvän päälle KTK-II ja YLA1 -palkittu. Jos kuitenkin kysyttäisiin Eiran aikoinaan omistaneelta ihmiseltä, osaisi hän kertoa orin olevan hiukan säpäkkä tapaus, jota ei luovuttaisi ihan kaikkien käsiteltäväksi. Siltikin, ei tätä pakkausta voi ede moinen pikkuseikka pilata.

Tamma nimeltä Tarmo. Jalavakadun Sumutar pitää selvästi pienhevosten puolia Seskan suvussa. Taas on kyllä todettava, että harmittaa vietävästi, ettei tammalla ole muutamaa kisaa enempää kisattu, mutta kaikesta huolimatta on ne hyvät geenit saaneet tältäkin tammalta hyvän pohjan. Ajossa ja ratsastaen Tarmo kuitenkin pelitti niin kuin kuuluikin ja vaikka 70cm hyppytaidot ja Helppo B:n koululiikkeet eivät ehkä säväytäkkään jokaista, teki Tarmo kuitenkin kaiken tyylillä.

5 jälkeläistä, joista 4 tammaa ja 1 ori
02.04.2014 t. Ventoksen Ranttali KRJ-I, ERJ-I, SLA-I, jälkeläisluokka C e. Sannin Werililja
16.08.2014 t. Ventoksen Seili SV-I, EV-II e. Ventoksen Aallokas
05.10.2014 o. Ventoksen Kuuristi SV-II, EV-II, KV-II e. Koivumäen Kuu
14.10.2014 t. Ventoksen Seireeni e. Aavan Leidi
17.10.2014 t. Ventoksen Ripaus e. Koivumäen Hippu
Kouluratsastus (8 voittoa)
01. | KRJ Cup - 31.08.2014 - B Ponies - Va B - 22/288
02. | KRJ Cup - 30.09.2014 - Pirunkorpi - Va B - 21/224
03. | KRJ Cup - 31.10.2014 - Fiktio - Va B - 4/158

01. | KRJ - 15.07.2007 - KK Overtale - He B - 5/50
02. | KRJ - 18.07.2007 - Sopukka - KN Special - 7/67
03. | KRJ - 19.07.2007 - Sopukka - KN Special - 7/65
04. | KRJ - 08.06.2008 - Rehellinen - Va B - 2/35
05. | KRJ - 12.06.2008 - Ciar Dressage - Va B - 2/50
06. | KRJ - 24.06.2008 - Ristiriita - Va B - 1/44
07. | KRJ - 24.08.2008 - Unhola - Va B - 6/60
08. | KRJ - 15.07.2009 - Cadell - Va B - 3/50
09. | KRJ - 18.07.2009 - Naturael - Va B - 4/60
10. | KRJ - 18.07.2009 - Naturael - Va B - 5/60
11. | KRJ - 18.07.2009 - Naturael - Va B - 5/60
12. | KRJ - 18.07.2009 - Aweia - Va B - 1/50
13. | KRJ - 20.07.2009 - Aweia - Va B - 7/50
14. | KRJ - 21.07.2009 - Aweia - Va B - 2/50
15. | KRJ - 27.07.2009 - Draculan Linna - Va B - 3/19
16. | KRJ - 30.07.2009 - Twitch Shetlands - He A - 2/30
17. | KRJ - 30.07.2009 - Tammelan Ratsutila - He A - 1/42
18. | KRJ - 31.07.2009 - Kastehelmi - He A - 2/30
19. | KRJ - 04.08.2009 - Mörkövaara - He A - 2/60
20. | KRJ - 05.08.2009 - Divine Angel - He A - 5/50
21. | KRJ - 07.08.2009 - Jewel Pony Riders - He A - 6/46
22. | KRJ - 08.08.2009 - Raadelman Hevostila - Va B - 2/40
23. | KRJ - 09.08.2009 - Raadelman Hevostila - Va B - 2/40
24. | KRJ - 10.08.2009 - Vinlanti - Kür He A - 2/78
25. | KRJ - 10.08.2009 - Dakota - Va B - 3/60
26. | KRJ - 11.08.2009 - Jewel Pony Riders - He A - 1/46
27. | KRJ - 11.08.2009 - Dakota - Va B - 2/60
28. | KRJ - 12.08.2009 - Jewel Pony Riders - He A - 2/46
29. | KRJ - 12.08.2009 - Jewel Pony Riders - Va B - 3/43
30. | KRJ - 13.08.2009 - Yanblad - Va B - 2/40
31. | KRJ - 15.08.2009 - Veikeän Hevostila - Va B - 2/50
32. | KRJ - 22.05.2014 - Starberry - Va B - 1/20
33. | KRJ - 23.05.2014 - Yksityistalli Hummingbird - Va B - 4/40
34. | KRJ - 24.05.2014 - Yksityistalli Hummingbird - Va B - 1/40
35. | KRJ - 30.05.2014 - Team Obnoxious - Va B - 3/40
36. | KRJ - 01.06.2014 - Parodia - Va B - 1/40
37. | KRJ - 12.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Va B - 4/40
38. | KRJ - 14.06.2014 - Ponipallero - Va B - 3/50
39. | KRJ - 17.06.2014 - Parodia - Va B - 4/40
40. | KRJ - 19.06.2014 - Ponipallero - Va B - 1/50
41. | KRJ - 20.06.2014 - Mörkövaara - Va B - 3/40
42. | KRJ - 21.06.2014 - Ponipallero - Va B - 6/50
43. | KRJ - 21.06.2014 - Parodia - Va B - 6/40
44. | KRJ - 22.06.2014 - Whispering Heaven - Va B - 3/30
45. | KRJ - 23.06.2014 - Parodia - Va B - 5/40
46. | KRJ - 24.06.2014 - Ventos - Va B - 6/40
47. | KRJ - 25.06.2014 - Ratsastuskoulu Nuppula - Va B - 2/30
48. | KRJ - 25.06.2014 - Ascuns Farm - Va B - 3/30

Kenttäratsastus (8 voittoa)
01. | KERJ Cup - 28.02.2015 - KK Bailador - Helppo - 4/71

01. | VSR Cup - 31.10.2015 - Fiktio - Helppo - 1/32

01. | KERJ - 20.04.2008 - Usvajärven Ratsastajat - Harrasteluokka - 3/39
02. | KERJ - 29.04.2008 - Bratislava - Aloittelijaluokka - 3/36
03. | KERJ - 03.06.2008 - Whitebrook - Aloittelijaluokka - 4/34
04. | KERJ - 14.07.2009 - Ponitila Adina - Tutustumisluokka - 2/12
05. | KERJ - 27.07.2009 - Hiprakka - Helppo - 2/19
06. | KERJ - 01.06.2014 - Huvitutti - Helppo - 5/30
07. | KERJ - 10.06.2014 - Special Ring - Helppo - 2/50
08. | KERJ - 12.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Helppo - 4/38
09. | KERJ - 15.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Helppo - 1/38
10. | KERJ - 16.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Helppo - 6/38
11. | KERJ - 02.07.2014 - Mörkövaara - Helppo - 4/40
12. | KERJ - 04.07.2014 - Special Ring - Helppo - 4/30
13. | KERJ - 04.07.2014 - Huvitutti - Helppo - 3/30
14. | KERJ - 05.07.2014 - Littleness - Helppo - 4/50
15. | KERJ - 06.07.2014 - Special Ring - Helppo - 3/30
16. | KERJ - 07.07.2014 - Special Ring - Helppo - 3/30
17. | KERJ - 07.07.2014 - Huvitutti - Helppo - 4/30
18. | KERJ - 10.07.2014 - Special Ring - Helppo - 1/30
19. | KERJ - 10.07.2014 - Tuulenpesä - Helppo - 4/20
20. | KERJ - 11.07.2014 - Huvitutti - Helppo - 4/30
21. | KERJ - 12.07.2014 - Tuulenpesä - Helppo - 4/20
22. | KERJ - 12.07.2014 - Littleness - Helppo - 6/50
23. | KERJ - 14.07.2014 - Littleness - Helppo - 1/50
24. | KERJ - 14.07.2014 - Kadotetut Suomenhevoset - Helppo - 3/30
25. | KERJ - 02.08.2014 - Crayon - Helppo - 3/22
26. | KERJ - 07.08.2014 - Huvitutti - Helppo - 3/22
27. | KERJ - 08.08.2014 - Kilpailukeskus Reiter - Helppo - 2/30
28. | KERJ - 08.08.2014 - Crayon - Helppo - 1/22
29. | KERJ - 10.08.2014 - Kilpailukeskus Reiter - Helppo - 4/30
30. | KERJ - 10.08.2014 - Huvitutti - Helppo - 3/22
31. | KERJ - 10.08.2014 - Crayon - Helppo - 4/22
32. | KERJ - 10.08.2014 - Littleness - Helppo - 1/44
33. | KERJ - 11.08.2014 - Littleness - Helppo - 3/44
34. | KERJ - 18.08.2014 - Viljala - Helppo - 4/30
35. | KERJ - 19.08.2014 - Pirunkorpi - Helppo - 5/30
36. | KERJ - 20.08.2014 - Pirunkorpi - Helppo - 4/30
37. | KERJ - 23.08.2014 - Dainty - Helppo - 1/30
38. | KERJ - 24.08.2014 - Viljala - Helppo - 5/30
39. | KERJ - 25.08.2014 - KK Bailador - Helppo - 4/50
40. | KERJ - 28.08.2014 - Kilpailukeskus Reiter - Helppo - 4/40
41. | KERJ - 30.08.2014 - KK Bailador - Helppo - 4/50
42. | KERJ - 02.09.2014 - Gateaway - Helppo - 1/30
43. | KERJ - 03.09.2014 - Mörkövaara - Helppo - 4/40
Esteratsastus (11 voittoa)
01. | ERJ Cup - 31.08.2014 - Dark Side Trakehners - 90cm - 7/330
02. | ERJ Cup - 30.09.2014 - KK Bailador - 100cm - 5/178
03. | ERJ Cup - 30.04.2015 - Solo - 100cm - 25/303

01. | VSR Cup - 31.12.2014 - Susiraja - 90cm - 2/64
02. | VSR Cup - 31.03.2015 - Susiraja - 90cm - 4/51

01. | ERJ - 28.03.2008 - Edmond - 90cm - 5/80
02. | ERJ - 10.04.2008 - Luna F - 100cm - 1/193
03. | ERJ - 14.04.2008 - Maple's Stable - 100cm - 4/37
04. | ERJ - 30.05.2008 - Divine Angel - 90cm - 5/83
05. | ERJ - 01.06.2008 - Kaurisrannan Ratsastajat - 100cm - 5/62
06. | ERJ - 09.06.2008 - Tendenz - 90cm - 1/36
07. | ERJ - 09.06.2008 - Tendenz - 90cm - 1/36
08. | ERJ - 24.06.2008 - Pt Akasia - 100cm - 5/36
09. | ERJ - 12.08.2008 - Okeanos - 100cm - 2/71
10. | ERJ - 13.08.2008 - Kaurisrannan Ratsastajat - 100cm - 1/46
11. | ERJ - 15.08.2008 - Sunny's Dancing - 100cm - 3/18
12. | ERJ - 17.08.2008 - Kincaid Farm - 90cm - 8/74
13. | ERJ - 21.08.2008 - Katin Ratsastajat - 90cm - 3/6
14. | ERJ - 22.08.2008 - Främsta Linjen - 100cm - 2/2
15. | ERJ - 22.08.2008 - Kaurisrannan Ratsastajat - 100cm - 1/50
16. | ERJ - 23.08.2008 - Mörkövaara - 100cm - 2/36
17. | ERJ - 23.08.2008 - Mörkövaara - 100cm - 2/36
18. | ERJ - 23.08.2008 - Mörkövaara - 100cm - 2/36
19. | ERJ - 25.08.2008 - Haaparinne - 100cm - 6/50
20. | ERJ - 25.08.2008 - Kaurisrannan Ratsastajat - 100cm - 5/54
21. | ERJ - 30.08.2008 - Hämypuro - 100cm - 1/50
22. | ERJ - 30.08.2008 - Charmant Stallions - 90cm - 8/71
23. | ERJ - 07.09.2008 - Onneton - 100cm - 2/58
24. | ERJ - 17.07.2009 - Barrier Stall - 100cm - 4/20
25. | ERJ - 19.07.2009 - Barrier Stall - 100cm - 1/20
26. | ERJ - 21.07.2009 - Barrier Stall - 100cm - 2/20
27. | ERJ - 21.07.2009 - Stud Monument - 90cm - 10/100
28. | ERJ - 22.07.2009 - Barrier Stall - 100cm - 2/20
29. | ERJ - 22.07.2009 - Barrier Stall - 100cm - 2/20
30. | ERJ - 23.07.2009 - Barrier Stall - 100cm - 4/20
31. | ERJ - 27.07.2009 - Nepolan Ponitalli - 70cm - 4/33
32. | ERJ - 28.07.2009 - Gwen Ponies - 80cm - 1/30
33. | ERJ - 29.07.2009 - Nepolan Ponitalli - 70cm - 1/39
34. | ERJ - 29.07.2009 - Nepolan Ponitalli - 80cm - 3/41
35. | ERJ - 30.07.2009 - Nepolan Ponitalli - 90cm - 1/36
36. | ERJ - 02.08.2009 - Retroradio - 100cm - 9/100
37. | ERJ - 09.08.2009 - Sarkasmi - 80cm - 3/46
38. | ERJ - 11.08.2009 - Vinlanti - 100cm - 4/42
39. | ERJ - 14.08.2009 - Stud Caruso - 90cm - 3/100
40. | ERJ - 16.08.2009 - Naturael - 100cm - 2/100
41. | ERJ - 16.08.2009 - Naturael - 100cm - 6/100
42. | ERJ - 16.08.2009 - Suburban - 90cm - 2/40
43. | ERJ - 17.08.2009 - Naturael - 100cm - 9/100
44. | ERJ - 17.08.2009 - Naturael - 100cm - 6/100
45. | ERJ - 19.08.2009 - Naturael - 100cm - 6/100
46. | ERJ - 19.08.2009 - Naturael - 100cm - 10/100
47. | ERJ - 22.05.2014 - Starberry - 100cm - 1/22
48. | ERJ - 30.05.2014 - Littleness - 100cm - 4/30
49. | ERJ - 01.06.2014 - Valiant Warmbloods - 100cm - 3/100
50. | ERJ - 02.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - 100cm - 3/40
51. | ERJ - 02.06.2014 - Ponipallero - 100cm - 6/38
52. | ERJ - 02.06.2014 - Ventos - 100cm - 4/50
53. | ERJ - 03.06.2014 - Ventos - 90cm - 3/50
54. | ERJ - 03.06.2014 - Ponipallero - 100cm - 4/38
55. | ERJ - 03.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - 100cm - 2/40
56. | ERJ - 04.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - 100cm - 4/40
57. | ERJ - 04.06.2014 - Valiant Warmbloods - 100cm - 7/100
58. | ERJ - 05.06.2014 - Roscoff Sportponies - 100cm - 4/40
59. | ERJ - 07.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - 100cm - 2/40
60. | ERJ - 10.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - 100cm - 6/40
61. | ERJ - 13.06.2014 - Moondance - 100cm - 6/40
62. | ERJ - 14.06.2014 - Hengenvaara - 100cm - 5/50
63. | ERJ - 15.06.2014 - Hengenvaara - 100cm - 4/50
64. | ERJ - 11.07.2014 - Tuulenpesä - 100cm - 4/40

Näyttelyt
01. | MSY - 16.10.2007 - Okeanos - Hevosorit- ja ruunat - PUN

Sanallinen arvostelu
18.10.2007, Matonen
"Seska on komea nuori ori. Ryhti on hyvä. Ori omaa kauniin värityksen ja hyvin hoidetut jouhet. Kaviot näyttää hyväkuntoisilta. Orista huokuu elämän ilo ja energisyys. Käynti on rytmikäs. Ravi on matkaa voittavaa ja kevyttä. Silmät on kirkkaat. Ori on perus suomenhevonen; iloinen ja reipas."

Valmennukset

00.00.0000, valmentaja - estevalmennus, 100cm
Seskan kanssa ei todellakaan tarvinnut käyttää aikaa ja vaivaa eteenpäinpyrkimyksen takia - sitä tästä herralta löytyi jo omasta takaa melkein liikaakin. Seska ei tahtonut oikein kuunnella ratsastajaansa, ja alkutunnista käytimmekin paljon aikaa siihen, että saisimme hevosen kuuntelemaan apujasi - paljon ympyröitä ja askellajin- ja temmonvaihteluita. Kun Seska lopulta suostui kuuntelemaan ratsastajaansa ja pehmeni hieman, pääsimme lopultakin työskentelemään esteidenkin parissa; alun sekoilujen takia tähän ei jäänyt aikaa kovinkaan paljon. Aluksi kokeilimme vain pienemmänpuoleisia esteitä, jotka Seska suoritti oikein hyvin - kun hyppääminen aloitettiin, huomasi hevosessa selkän muutoksen yrittämisen taholla. Hypyistä tuli melko laajoja ja hieman suuria esteen kokoon nähden, mutta koska tämä ei menoonne vaikuttanut, ei se paljoakaan haitannut. Kun esteitä sitten korotettiin, ei Seskan suoritus paljoakaan muuttunut, vaan ori suoritti tehtävänsä koko ajan yhtä hienosti - oikein hyvä! Loppuun vielä hyppäsimme noin metrisen radan, jonka aikana ori selvästi kuumeni ja tahtoi mennä koko ajan kovempaa, mutta pysyi kuitenkin käsissä eikä lähtenyt kaahottamaan missään vaiheessa ilman kontrollia.

06.08.2014, Kaneli - estevalmennus, 100cm
Tällä kertaa Yarenin ratsuna oli suomenhevosori Seska. Hieman happamalta vaikuttava ori oli heti kättelyssä korvat luimussa hampaat irvessä. Reippaalta näyttävä ori osoittautui näkönsä veroiseksi. Reipas tahti säilyi niin verryttelyravissa ja -laukassakin. Aloitimme verryttelyjen jälkeen hyppäämään pientä ristikko molemmista suunnista. Verkkaesteet ylittyivät hyvin ja jatkoimme siitä seuraavaan harjoitukseen. Seskan vauhdikkuuden takia rakensin kentälle pikaisesti kolmen esteen sarjan, pysty-pysty-okseri. Seska tuli hyvin sisään sarjalle, mutta liika vauhti meinasi koitua tiputukseksi okserilla. Puomi jäi kolahduksen jälkeen keikkumaan, mutta kummansyystä pysyi paikallaan. Ori otti kuitenkin hieman nokkiinsa ja sen huomio alkoi herpaantumaan tehtävästä ja ratsastajastaan. Seska näytti olevan niitä hevosia, että hyppäämistä raskastetaan koko sydämestä asenteella, mutta ratsastaja on vain seuraotuksena menossa mukana. Nokkiinsaoton jälkeen laitoin parivaljakon hyppäämään muutaman pienen esteen, jotta teille jäisi hyvä fiilis treenistä.

06.08.2014, Kaneli - kouluvalmennus, Va B
Toisella kertaa Seska näytti jo hieman vähemmän happamalta itseltään, ehkä se yhdisti nyt tämän paikan esteisiin eli todella mukavaan ajanviettoon. Tänään olisikin vuorossa koulutreenaamista eli ei-niin-kivaa. Itsenäisten lämmittelyjen jälkeen pyysin teitä tekemään laukanvaihtoja käynnin kautta eli Helppo A:n ohjelman arvostelukohtia. Seska meinasi alkaa hieman kuumenemaan, mutta pysyi hyvin Yarenin hallinnassa ja käyntiin siirtymiset sujuivat hyvin. Laukannostot olivat jopa hieman liian räjähtäviä. Laukanvaihtojen jälkeen käskin teidän tulla koko rata leikkaa lisätyssä ravissa. Orin eteenpäinpyrkimyksen takia tämäkin tehtävä sujui teiltä todella hyvin. Kootut askellajit olivat teille hieman hankalampia. Seska kyllä polki tarpeeksi alleen, mutta välillä se muistutti enemmän sipsuttelua kuin käyntiä. Koottu ravi meni parhaiten näistä kootuista askellajeista. Viimeiseksi kokeilimme peruutuksesta laukannostoa ja siitä en keksinyt millään ilveellä korjattavaa.

12.08.2014, Siiri K. - kouluvalmennus, Va B
Tänään pääsin valmentamaan yarenia ja hänen suomenhevosoriaan Ristiseiska AR. Saavuttuani paikalle maneesiin yaren varoitteli jo hieman etukäteen, sillä hevosella oli ollut edellisenä päivänä vapaata, eikä se tainnut perusluonteeltaankaan olla kovin rauhallinen. Meillä olisi siis varsinainen työsarka edessä, totesin naureskellen ja pyysin yarenia ratsastamaan hevostaan kunnolla eteen verryttelyssä jotta sitä saataisiin vähän aktivoitua. Aloitimme tämänpäiväisen koulutreenin suurehkolla neliöllä, jossa halusin hevosen taipuvan kunnolla kulmissa ja yarenin saamaan sen liikkumaan aktiivisesti ja pyöreästi. Ongelmia syntyi heti oikeassa kierroksessa kun Ristiseiska tuntui kaatuvan neliön sisälle kaarteissa ja heittäen vasenta lapaansa ulospäin. Sen takaosa jäi turhan suoraksi ja tätä treenasimme näiden kulmien ratsastamisella. Aktiivinen käynti saisi hevosen liikkumaan läpi koko selkänsä. Hetken treenattuamme ori alkoi jo olla aika hyvä, joten siirryimme työstämään tehtävää ravissa. Orilla oli paljolti virtaa ja sen vauhti tuntui välillä vain kiihtyvän, joten ohjeistin yarenia pidättämään erityisesti istunnalla ja puolipidätteillä. Nopeasti Ristiseiska tulikin kuulolle ja tehtävä tuntui jo aika helpolta ravissakin.

Orilla oli kyllä paljolti höpövirtaa ja muutaman kerran saimmekin "mielenkiintoisen" keskeytyksen treenille kun ori näki jotakin pelottavaa maneesin nurkassa eikä suostunut liikkumaan eteenpäin. Myös maneesin avautuva ovi sai sen tekemään täyskäännöksen ja rynnistämään suoraa päätä vastakkaiseen suuntaan, minkä yaren epäili johtuvan liiasta energiasta. No, turhat höpötykset pois ja töihin! Jatkoimme treeniä tekemällä pitkille sivuille voltteja, joka aktivoisi takaosaa lisää ja parantaisi lapojen mukaantuloa. Uusi voltti aloitettiin heti vanhan osuessa uralle, joten koko pitkä sivu oli täynnä näitä. Ristiseiska ravasi nyt jo hyvin omalla moottorillaan ja myötäsi kauniisti, joten tämä tuskin tuottaisi meille yhtä paljon työtä kuin neliöllä ratsastaminen. Yaren oli rento ja ratsasti hyvin istunnallaan sekä osasi korjata hevosen virheet tarpeeksi ajoissa. Laukkatyöskentelyksi olin tälle päivää valinnut avotaivutuksen, joka tehtiin aina pitkällä sivulla ja vaihtaen suuntaa keskihalkaisijan kautta. Ristiseiska oli innoissaan päästessään laukkaamaan, mutta pakko sanoa, että se toimi tässä askellajissa kaikista parhaiten! Kunhan yaren muisti pitää ratsunsa kunnolla ohjan ja pohkeen välissä, avotaivutukset sujuivat kuin itsestään. Ristiseiska taipui hyvin ja takaosa oli aktiivinen koko ajan, joten yarenin oli helppo keskittyä omaan istuntaansa. Päätimme treenin tähän hyvään suoritukseen ja kehuin ratsukkoa paljon, he tekivät tänään oikein hyvää työtä!

06.10.2014, Krista K. - estevalmennus, 100cm
Yaren ja Seska laukkailivat alkuverkkoja kentällä, kun ajoin autolla tallin pihaan. Kipitin saman tien itsekin kentän nurkalle ja suunnittelin esteitä ratsukolle. Kasasin kentälle muutaman pystyn, pikkuokserin sekä ympyrälle puomit. "Aloitetaan", ilmoitin ratsukolle. Ratsukko lähti tulemaan ensin puomeja, jotka olivat ympyrällä. Seskalla oli kamalasti virtaa, jonka mukaan myös vauhtia löytyi. Puomit kuitenkin ylittyivät helposti, joten lähdettiin hyppäämään. Seska hyppäsi hyvällä tyylillä ja yaren sai ratsastettua orin hyville paikoille. Korottelin hieman esteitä, jonka jälkeen he tulivat ne uudelleen. Loppuun otettiin vielä pieni rata kentällä olevista esteistä. Seska yritti aluksi rynniä pahasti, mutta yarenin napakuuden vuoksi ori meni taas rauhallisesti. Ratsukko selvitti radan hienosti, joten he saivat lopetella itsekseen.

08.10.2014, MiilaH - maastoestevalmennus, 100cm
Saavuin Ventoksen maneesiin, jossa sinä Seskan kanssa lämmittelit jo. Tänään oli luvassa maastoestevalmennus ja onneksi sää suosii meitä tänään. Seska vaikutti allasi hieman levottomalta alkuraveissa ja sait tehdä reippaasti töitä saadaksesi orin kuuntelemaan kunnolla. Saitte lämmitellä itsenäisesti ravissa, jonka jälkeen siirryimme maastoesteille. Osa esteistä sijaitsi metsäisellä kaistaleella ja osa oli rakennettu väliaikaisesti pellolle. Annoin teille aluksi tehtäväksi laukata reipasta laukkaa pelolla ennen hyppyjen aloittamista. Teillä oli aluksi vaikeuksia löytää yhteinen sävel, mutta kovan työn päätteeksi näytitte hyvää pyörivää laukkaa.

Ensimmäisenä saitte hypätä pellolla olevaa isoa tukkia ja risuestettä. Orilla oli runsaasti energiaa ja se näkyi jo parissa ensimmäisessä hypyssä malttamattomuutena. Keräsit kuitenkin itsesi ja seuraavat hypyt alkoivatkin onnistua. Seskalla on hyvä laukka kenttäratsastukseen, se on hienosti etenevä ja isokokoinen, vauhtiakaan ei puutu. Saitte hypätä vielä metsäpolulla sijaitsevat esteet, jonka jälkeen siirryttiin sitten kokonaiseen rataan. Bankettia meillä ei valitettavasti ollut mahdollisuus harjoitella, mutta kerroitkin bankettien sujuneen yleensä todella hyvin kilpailuissa. Vesikään ei ollut koskaan tuottanut Seskalle ongelmia, se oli hyvä asia. Metsässä sijaitsevat esteet sujuivat teiltä hienosti, vaikka välillä tuli lyhyitä kommunikaatiokatoja. Selvisitte kuitenkin hyvin ja ori toimii kanssasi upeasti yhteisen sävelen löytyessä! Maastoesterata ei ollut teille vaikea, mutta pieniä huomautuksia sain välillä tehdä. Päästit usein orin tulemaan vähän liian lujaa esteelle, joten kannattaa muistaa ottaa vauhtia hieman takaisin ennen estettä. Näin hypystä saadaan siisti ja ori myös pysyy paremmin hanskassa kun itsekin olet ajan tasalla. Valmennuksen lopuksi annoin vielä vinkkejä itsenäiseen treenaamiseen ja sitten saitte aloitella loppuverryttelyt. Valmennuksesta jäi hyvä mieli ja olin tyytyväinen suoritukseenne.

13.12.2014, omistaja - kouluvalmennus, Va B
Valmentajani Katrin käämit alkoivat selvästi kärähdellä viimeisiään, kun minä yritin epätoivoisesti saada Seskan kanssa edes jotain laukanvaihdon tapaista aikaan. Koko treeni oli ollut yhtä sekasorto, sillä vaikka minä olinkin oppinut tuntemaan tämän orin metkut ja olimme loistaneet moneen otteeseen kilparadoillakin, ei tämä ratsastuskerta tuonut meille ainakaan mitään mukavaa muisteltavaa. Tähän asti Katri oli koittanut saada revittyä meistä jo mallikelpoista koottua käyntiä ja ravia, mutta Seska koki ilmeisesti homman olevan ihan liian raskasta hänen Korkeudelleen. Ori venkoili vastaan minkä ennätti ja iski välillä hampaansa kiinni kuolaimiin niin, etten saanut suuhun minkäänlaista tuntumaa. Yritin kyllä parhaani, mutta kyllä se aika toivottomalta vain tuntui.

Lopulta Katri huusi meitä pysähtymään kokonaan ja sen jälkeen hän marssi luoksemme kärttyisänä kuin ampiainen. Seska katsoi naista vain kalsealla ilmeellä ja laittoi tyypillisesti korvat kiinni niskaan. Katri selitti minulle lyhyesti, kuinka lähdettäisiin seuraavaksi toimimaan ja ettei tässä olisi kohta mitään järkeä, jos en alkaisi tosissani keskittymään. Hieman jopa loukkaantuneena olisin mielelläni tiuskaissut takaisin, että luuliko hän minun uneksivan täällä selässä, mutta päätin kuitenkin lopulta pitää suuni kiinni. Hyväähän hän vain tarkoitti. Lähdimme pian uudestaan liikkeelle ja kokeilimme uudempaan otteeseen yhtä laukanvaihtoa askeleessa. Annoin Seskalle napakat pohjeavut, joita se hiukan liioitellustikin totteli ja antoi pienen pukkinäytteen. Kokeilin uudestaan Katrin käskystä, tällä kertaa aavistuksen hillitymmin, ja nyt Seska nosti sentään jo laukan, vieläpä sellaisen joka pysyi vielä lapasissakin. Laukanvaihdot alkoivat tulla seuraavana, tosin hiukan tahmeasti, mutta kuitenkin. Katri kehui meitä valtavasti, mikä sai Seskan melkein jo lopettamaan, mutta patistin hevosen vain jatkamaan. Lopulta olimme onnistuneet tekemään muutaman hienon sarjan laukanvaihtoja ja Katri antoi meille luvan aloittaa loppuverryttelyt. En tiedä, oliko Seskasta tullut ikääntymisensä myötä entistä äkäisempi, mutta kyllä sitä oli ainakin huomattavasti parempiakin päiviä nähty tämän hevosen kanssa...

Päiväkirjamerkinnät

08.10.2014, MiilaH
Seska seisoi tarhan perimmäisessä nurkassa kun astelin sen portille, orin ilmeestä päätellen sitä ei tippaakaan huvittanut tulla luokseni. Maiskutin ja kutsuin sitä nimeltä, mutta se näytti vain vaihtavan mukavamman asennon itselleen ja jatkoi tönöttämistä takajalkaa lepuuttaen. Mitä ihmettä mä oon mennyt lupaamaan Yarenille? Minäkö liikuttaisin Seskan, sen paholaisen riivaamaan suomenhevosen.. – ajattelin lähestyessäni oria. Itsevarmasti siirryin hevosen viereen ja kiinnitin riimunnarun välittämättä orin taakse kääntyneistä korvista. Sain vietyä sen ehjin nahoin tallin käytävälle ja riisuin siltä samalla sadeloimen, jotta pääsin harjaamaan sen. Seska vaikutti erityisen tympeältä ja korvat pysyivät visusti luimussa. Yritin olla nopea hoitotoimenpiteissä ja sain orin lopulta myös varustettua. Itseni varustin turvakypärällä ja turvaliivillä, vaikka en turvaliiviä oikeastaan enää käytä, nyt tosin haluan varjella henkeäni.

Jännitin noustessani selkään, ei tosin olisi pitänyt, sillä Seskahan otti siitä ilon irti. Hyvä kun olin päässyt edes selkään asti niin ori päätti lähteä kävelemään. Ärähdys riitti pysäyttämään hevosen ja pääsin onneksi turvallisesti selkään. No ainakaan ei reippautta hevoselta puuttunut, kun kenttäkin tunnuttiin kiertävän parilla askeleella. Kävelin aika pitkään löysillä ohjilla ja kun mitään pahaa ei ollut vielä tapahtunut – päätin siirtyä raviin. Annoin orille pohkeita, maiskautin kerran ja se siirtyi hyvin reippaaseen raviin, mutta annoin sen kuitenkin ravata reippaasti eteenpäin ja tein paljon ympyröitä. Kun ori vaikutti hieman kuuliaisemmalta, eikä vastustellut pidättäviä apujani niin nostin ravin kautta laukan. Seska ampaisi laukka-avut saatuaan täysillä eteenpäin ja minä yritin parhaani, jotta pysyisin selässä. Painoin kantapäät alas, nojasin taaksepäin ja rupesin jarruttelemaan laukkaa, aluksi tuntui turhalta, mutta hetken päästä ori alkoikin hidastaa ja se tarjosi oikein nättiä laukkaa. Ehkä Seska tajusi lopulta, että mun kanssa on turha pelleillä kun en anna periksi.

Laukkatyöskentelyn jälkeen siirsin orin raviin ja ravailin molempiin suuntiin rauhallista ravia löysemmin ohjin. Loppukäyntien ajan pysyttiin visusti aitojen sisäpuolella ja niiden jälkeen suoraan talliin. Olin ihan tyytyväinen ratsastukseen, koska sain orista irti paljon enemmän kuin olisin uskonut. Seska tosin vaikutti edelleen tympääntyneeltä ja luimisteli korvia minkä ehti. Kai sekin oli ihan tyytyväinen! Riisuin orin varusteista, harjailin sen parilla harjalla läpi ja vein sen tarhaan päiväheinille. Seska jäi mutustelemaan heiniään, joten kävin siivoamassa jälkeni ja lähdin sitten ajamaan kotia kohti.

16.11.2014, Anita
Jälleen hevosenhoitajana Ventoksessa, tällä kertaa minun piti liikutella Ristiseiska AR. Minua oltiin jo etukäteen varoiteltu tästä "paholaisen riivaamasta" orista ja olinkin kai ollut Yarenin viimeinen oljenkorsi, kun muut kohteliaasti kieltäytyivät nousemasta tuon hevosen satulaan. Joku tuossa melko jytkyssä rautiaassa minua kuitenkin viehätti, kun se korvat luimussa tuijotti kauas tyhjyyteen, takapuoli portille käännettynä, tietenkin. Onneksi taskussani oli kaiken varalta rapisevia karkkipapereita ja muutama leivänpala, joiden avulla sain orin huomion lopulta kiinnitettyä itseeni. Se suvaitsi kääntää päätään juuri sen verran, että sain otteen riimusta. Kiersin riimunnarun varmuuden vuoksi turvan ympäri, ennen kuin lähdin taluttamaan tuota äksyä herraa kohti tallia. Kiinnitin Seskan käytävälle, jossa sen ei olisi mahdollista hävitä paikalta tai ahdistaa minua nurkkaan. Hoidin harjauksen ja kavioiden putsauksen sen ihmeempiä lepertelemättä, kuitenkaan kiirehtimättä. Ori loi minuun välillä uhittelevia ilmeitä ja takajalka huitoi ilmaa, kun putsasin Seskan mahaa kurasta. Ärähdin kuuluvasti ja ainakin sillä kertaa vältyin mustelmilta. Satuloituani talutin Seskan kentälle ja otin sen ensin liinan päähän. Ori lähti heti ravaamaan höyryjunan lailla eteenpäin ja jouduin tekemään töitä, että sain sen pidettyä oikeassa suunnassa. Muutaman kerran se pysähtyi, tuijotti minua suoraan silmiin ja puhisi, mutta alistui kun pakotin sen raipan avulla jatkamaan eteenpäin. Sain orin lopulta menemään haluamaani tahtia ja pyysin sitä hidastamaan ja vaihdoin suunnan. Aika pian pyysin oria laukkaamaan ja se otti komean pukkirodeo-vaihteen päälle. Annoin sen purkaa energiaansa urakalla ja vaadin, että liike jatkuisi kiukuttelusta huolimatta. Kun lopulta oli aika nousta selkään, Seska selvästi pohti, oliko se kohdannut voittajansa vai voisiko se vielä jollain tavalla yrittää pelotella minua. Pistin orin kuitenkin heti töihin ja enkä antanut sen vain laahustaa pitkin ohjin uralla, vaan taivuttelin, asetin, tein voltteja ja kiemuroita sekä tempon vaihteluita. Kaikki kolme askellajia sujuivat vauhdikkaasti, mutta ainakin tänään ilman sen suurempia ongelmia. Vasta loppukäynneissä annoin orin hengähtää, mutta silloinkin pysyin valppaana. Se ei kuitenkaan jaksanut enää yrittää mitään metkuja, kunhan tyytyi näyttämään hapanta naamaa. Loppuharjauksien jälkeen vein orin tarhaan, missä se palasi omaan kulmaansa näyttelemään minulle hampaita. Nauraen jätin sen kiukuttelemaan ja lähdin kotiin.

17.11.2014, Anita
Olin jälleen Ventoksessa Seskaa liikuttamassa. Ori oli ollut vielä tallissa viimeistelemässä aamuheiniään, kun saavuin paikalle. Se selvästi muisti minut edelliseltä päivältä ja katsoi minua vielä nyrpeämmin kuin viimeksi. Seska ei kuitenkaan enää vaivautunut kääntämään takapuoltaan minua kohden, kunhan luimi ilkeästi avatessani karsinan oven. Talutin sen jälleen käytävälle ja väistin viime tingassa, kun se yritti parkkeerata jalkani päälle. Terävä komennus ja nopeat refleksit pelastivat minut tällä kertaa. Harjaus sujui taas melko rivakasti, jostain syystä kun ei oikein tehnyt mieli silitellä ja halitella. Häntä viuhtoi ilmaa hermostuneena ja hevonen selvästi otti minusta mittaa: kumpi voittaisi tänään? Laitoin suojat joka jalkaan, sillä halusin hieman treenata maapuomeja ja kavaletteja Seskan kanssa. Kumartuessani se yritti näykkäistä olkapäätäni, mutta päätyi puremaan ilmaa. Satulointi sujui sentään ihan ilman temppuilua. Vein orin kentälle ja turvauduin tuttuun kaveriin -juoksutusliinaan. Tällä kertaa Seska halusi laiskotella ja löntystellä ja alkuun, kun vaadin sitä eteenpäin, orin häntä viuhtoi ilmaa ja se koetti paeta paikalta. Kunnon "Perkële!" ja napakka raipanisku ilmaan asetti sen kuitenkin aloilleen ja lopulta se tyytyi vain puksuttamaan luimien eteenpäin. Selkäännousun ajan ori seisoi hievahtamatta, mutta kun pyysin sitä käyntiin, se yritti nypätä ohjat käsistäni ja lähteä rynnimään täysiä eteenpäin. Olin kuitenkin valppaana ja sain temppuilut lopetettua ennen kuin ne kunnolla alkoivatkaan. Laitoin orin taas töihin ja suunnistimme myös melko pian ensimmäisille puomeille. Jokin orin päässä taisi naksahtaa hetkeksi kohdilleen, sillä se malttoi mielensä ja nosti jalkojaan juuri oikeilla kohdilla. Kehuin sitä vuolaasti ja muutaman kerran jälkeen vaihdoin suuntaa. Sekin sujui yllättävän hyvin. Myös pienet kavaletit suoralla ylitettiin keskittyneesti. Vasta laukkojen kohdalla ori hieman hermostui ja halusi karata avuilta, mutta kun en pyrkinytkään lyhentämään sitä vaan annoin orille tilaa pidentää askelta ja laukata isolla voltilla pitkään, se malttoi vielä hetken keskittyä touhuihin. Lopetin treenit muutamaan onnistuneen suoritukseen ja laskeuduin maantasolle kävelemään loppukäynnin Seskan vierellä. Ori pääsi jälleen tarhaansa, mutta tällä kertaa se ei tainnut ihan niin nopeasti juosta pois portilta, tai ehkä kuvittelin vain.

26.11.2014, MiilaH
Käydessäni edellisellä kerralla Ventoksessa liikuttamassa Seskaa sovittiin Yarenin kanssa, että jos tarvitsee liikutusapua niin tulen ihan mielelläni, ja tänään se päivä koitti. Voi hirvitys kun tallipihalla hiipi puseroon se järkyttävä jännitys ja yritin ennen autosta nousua saada ajatukset kuriin. Seskan selkäpiitä karmiva tuijotus sai paidan kauluksenkin kiristämään kun hain sitä tarhasta. Koitin vain kovasti muistella Yarenin neuvoja orin kanssa toimimiseen, Seska kuitenkin yllätti ihan täysin tai siis ainakin sen mittapuulla. Vaikka ne korvat nyt olivatkin ihan nurin perin päässä ja se vakava tuijotus korvensi minua, niin se ei tehnyt mitään pahaa! Se vaan seisoa möllötti tympeänä ja innottomana käytävällä kun hoitelin sen juoksutuskuntoon. Itseni varustin kyllä kypärällä, koska en todellakaan tiedä miten ori juoksutuksessa käyttäytyy. Ristin sormeni ja toivoin, että osaa homman ja käyttäytyy mallikansalaisen tavoin.

Päästiin tyhjään maneesiin (onneksi) ja lähdin taluttamaan reipasta oria uralle. Seska askelsi reippaasti ja kun sain sen siirrettyä isolle ympyrälle, niin sehän lähti. Sieltä tuli välillä laukkaa, pierua, pukkeja, ravisekamelskaa ja vähän taas pukkia, ja minä puristan liinaa rystyset valkoisina ja karjun kuurolle hevoselle pysähy ny prhana! Parin minuutin jälkeen Seska hiljensi ihan itse vauhtiaan, tiputti raville ja laski päätään alas. Tuon show’n väsyttämänä ori toimi loppuajan yllättävän hyvin, kuunteli jopa ääniapuja. Tarjoili välillä sellaista askelta, että meinasi ihan leuka tippua maneesin hiekkaan, sen verran upeata menoa oli. Kun Seska oli saanut liikkua kaikissa askellajeissa molempiin suuntiin, niin lähdettiin uralle kävelemään loppukäyntejä. Se oli kyllä raukka aika loppu, ei jaksanut luimiakaan enää vaan näytti varsin rennolta kaverilta.

Tallilla riisuin juoksutusvarusteet, harjailin väsyneen Seskan parilla harjalla läpi ja, koska se oli sen verran kuitenkin hionnut niin heitin sille kuivatusloimen päälle. Ori pääsikin hetkeksi karsinansa lämpöön kuivattelemaan, josta tallityöntekijä lupasi viedä sitten pihalle. Juoksutuksesta jäi loppujen lopuksi tosi hyvä mieli ja jollain tapaa Seska herättää paljon kiinnostusta kun se ei ihan niin helppo jätkä olekaan. Näihin tunnelmiin lopettelin ja palasin autolleni.

09.12.2014, omistaja
Huokaus. Tiedättehän ne päivät, kun olet joutunut uurtamaan uupumukseen asti ja tuntuu edelleen siltä, ettet ole saanut yhtään mitään aikaan? Minusta ainakin tuntui tänään täsmälleen siltä. Olin joutunut käymään läpi ties monennetta kertaa heinätilauksia ja tulin yhä uudestaan ja uudestaan siihen tulokseen, että uusien pyöröpaalien olisi pitänyt saapua jo viime viikolla. Olin kyllä tehnyt tilauksen ihan ajallaan, mutta tällä kertaa vika oli kyllä todellakin toisessa päässä. Voi kunpa olisinkaan arvannut, mihin tämä katala kömmähdys veisikään päiväni.

Koska heinät alkoivat vedellä viimeisiään, olin joutunut tyrkkimään hevosia pihalle vähällä ruokamäärällä. Asia sapetti minua aivan valtavasti, mutta koitin silti tasata hengitykseni ennen kuin nostin kännykän korvalle ja odotin heinäntoimittajan vastaavan. Puhelin hälytti useampaan otteeseen ennen kuin hento miesääni vastasi minulle hätääntyneen kuuloisena. Ennen kuin ennätin edes asiaani kertoa, sain kattavat pahoittelut myöhästyneestä kuormasta ja että heinät olisivat tallillani tuota pikaa. En minä kai tässä vaiheessa voinut enää vihainen olla, joten päätin puhelun loppuen lopuksi rauhallisella ja ystävällisellä äänensävyllä. Olin juuri laittamassa puhelinta taskuuni, kun kuulin kimakan kiljahduksen yhdeltä oritarhoista. Lennähdin päätä pahkaa äänen suuntaan ja siellähän ne riitapukarit, Seska ja Rähinä, toisilleen ärhentelivät. Kaksi niin samperin omapäistä elikkoa osasivat olla yllättävän sovussa keskenään yleensä, mutta näköjään kumpikaan ei ollut herännyt tänään oikealla jalalla. Seska iski juuri hampaitansa Rähinän takalistoon ja siinä vaiheessa olikin jo Rähinällä hammasrivi kiinni vastaiskuna Seskan etukoivessa. "Perkele nyt loppu!" karjahdin ilmoille, ikään kuin se nyt olisi jotain auttanutkaan. Nappasin tarhan portilta riimunnarun käteen ja pujahdin aitauksen sisäpuolelle heilutellen köyttä ilmassa lasson lailla. Se sai pojat hieman perääntymään, joskin edelleenkin ilmeet kuin tappajilla. Vilkaisin Rähinää pintapuolisin, enkä nähnyt orissa kuin muutaman karvattoman kohdan. Sitä vastoin Seska oli ottanut enemmänkin osumaa ja nilkutti oikeaa etustaan. Joopa joo, sisälle vaan...

Seska oli kaikesta huolimatta oma äreä itsensä, vaikka olikin kovin nöyrää poikaa eläinlääkärin tunnustellessa arkaa jalkaa. Pian hän totesi kaiken olevan kuitenkin kunnossa, vaikkakin syvä haava vaati muutaman tikin. Ilkeännäköiseltähän se näytti, mutta kyllä sitä tässäkin oli onni onnettomuudessa, ettei mitään pahempaa sattunut. Mukavan laskunhan minä siitä muistokseni ainakin sain ja Seska saikkua siihen asti, kunnes jalan turvotus alkaisi häviämään kunnolla. Talutin orini apaattisena karsinaan ja lähdin vielä hakemaan Rähinää tarhasta siltä varalta, jos sille olisi kuitenkin sattunut joku vekki tulemaan. Olisi ainakin eläinlääkäri vielä paikalla paikkailemassa. Siinä tätä toista riitapukaria hakiessani totesin, että mistäpä muustakaan ne pojat olisivat alkaneet kinaamaan kuin ruoasta. Toinen oli näköjään tuhonnut jo oman heinäkasansa ja siitä saattoi arvata, että kaveria oli pitänyt lähteä kiusaamaan. Olisihan se pitänyt arvata...

10.12.2014, omistaja
Koska edellinen päivä sattui olemaan sitä mitä oli, ei minun auttanut aamulla paljon muuta kuin heti ensitöikseni tarkistella Seskan jalan kunto. Heittelin talliin mennessäni muille hevosille jo matkan varrella aamusapuskoita ja vinkkasin tallityöntekijälleni, että hän voisi lähteä ateriansa jo mättäneitä viemään pihalle vähitellen. Päästessäni Seska oli makaamassa ja totta kai minä jo hätäännyin, ihan kuin en ikinä olisi nähnyt hevosten tekevän samaa normaalistikin. Hiukan vaivanloisesti ori rymysi ylös huomatessaan minut ja puisteli enimpiä puruja karvapeitteestään. Tuttuun tapaan luimien Seska ryntäili jo ruokakupilleen ja minun oli hetki odoteltava hiukan nätimpää naamaa ennen kuin edes yritin kaataa aamuruokia kippoon. Siinä vaiheessa kun Seska mutusteli rivakkaa tahtia sapuskoitaan, minä pujahdin karsinan puolelle ja kumarruin jalan puoleen. Haavan ympärillä oli pienoinen turvotus, joka ei ollut mennyt kuitenkaan pahemmaksi eilisen jälkeen. Haava näytti kuitenkin siistiltä ollakseen vasta niinkin tuore, mutta toki minä kävin vielä jos jonkinmoista tököttiä siihen vielä varmistamaan parantumisen etenemistä.

Viedessäni ori aitaukseen, päätin vielä tehdä pienen ylimääräisen kierroksen tallirakennuksen ympäri nähdäkseni Seskan liikkeet. Askellus vaikutti puhtaalta, enkä huomannut muutenkaan hevosen olemuksessa mitään epätavallista. Ori ei aristellut jalkaansa muulloin kuin jonkun koskettaessa haavan seutua, joten ainakin se kertoi siitä, ettei paraneminen todennäköisesti veisi paljonkaan aikaa. Rähinän kanssa en ori kuitenkaan tarhaan vienyt, sai Seska olla nyt ainakin tämän viikkoa sairasaitauksessa potemassa haavojaan. Onneksi heinäntoimittaja oli pitänyt kuitenkin lupauksensa ja uudet heinät saapuivat edellisenä päivänä, jonka seurauksesta nyt Seskakin sai kunnon kukkurallisen apetta turpansa eteen!

Ulkoasupohja © yaren, koodaus © VRL-05196 | Tämä on virtuaalihevonen / This is a SIM-game horse