Viehättävän Riimineili

Palladium Prize

© kasvattaja © kasvattaja

Kantakirjaustilaisuus 5. elokuuta 2014
(R) 15 + 14 + 14 + 16 = 59p. / ei palkintoa


Virtual Riding Horses Assessment 1. maaliskuuta 2017
5 ½ + 9½ + 9 + 8½ + 4 + 8 + 9½ + 6 + 10 = 77,778 % / Palladium Prize

Tavoitteena YLA, KRJL, ERJL ja SLA

NimiViehättävän Riimineili "Rina" VH-tunnusVH12-018-0698
Syntymäaika ja ikä14.06.2012, M Layouts / raitatossu.net/mayflower KasvattajaRam., Viehättävä
IkääntyminenKatso (4v. 20.03.2013) Omistajayaren (VRL-04468) / Ventos
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma PainotusYleispainotteinen
Väri ja säkäMusta, 156cm KoulutustasoKo Va B, re 100cm

Kevät 2014 oli edennyt jo lähemmäs toukokuuta, kun tämä piskuinen tammaneiti saapui Ventokseen. Tamma oli jo tovin odotellut uutta kotia, mutta minulta ei tarvinnut kahta kertaa kysyä, kun näin Rinasta kuvan sen myynti-ilmoituksen yhteydessä! Olin aina pitänyt Ram.:ista ja hänen viehättäväläisistään, mutta talliani oli tuohon asti asuttanut vain yksi hänen kasvateistaan, Huugo. Koska olin päässyt kokeilemaan onneani jo kyseisen orin kanssa ja nähnyt sen menestyksen, olin varma ettei tämäkään musta tamma voinut olla mikään huono ostos. Lisäksi Ram.:in talli oli pitänyt pientä hiljaiseloa, joten pitihän minun auttaa naista hädässä! Minähän suorastaan uhrauduin (lue: hypin kuin tulisilla hiilillä innosta) tekemään tarjouksen ja niinhän siinä sitten kävikin, että Rina-neiti muutti meidän hoiviin.

Rina on täydellisesti ripaus isäänsä ja ripaus emäänsä, ja sen lisäksi tuo vielä omaa itseäänkin tähän sekametelisoppaan mukaan. Siinä missä vanhemmista löytyy sekä laiskuutta että hermoja raastavaa villeyttä, on Rina vähän tätä kaikkea siltä väliltä. On niitä päiviä, kun tammaa kehtuuttaa ihan kaikki ja niitä, kun intoa löytyy niin paljon, ettei mukana pysy. Ehkä jopa hiukan pentumainen luonne heijastuu edelleenkin kaikesta tamman tekemästä, vaikka ikääkin jo löytyisi paljon viisaampaan menoon. Se on kuitenkin todettava, että kun Rinan saa vain oikealle taajuudelle itsensä kanssa, on jälki hyvää ihan miltä kantilta tahansa katsottuna. Se vain saattaa vaatia hiukan lämmittelyä ja maanittelua...

Ikuinen kakara ei osaa oikein seisoa mitenkään päin käytävällä, mutta pienen koulimisen jälkeen sekin lähtee sujumaan. Rina ei vain yksinkertaisesti näe mitään intoa siinä, miksi sitä pitäisi vain seisoa liikahtamattakaan paikoillaan ja muka nautiskella. Harjaushan on vain tyls... hei nyt löytyi se kutiava kohta! Eli kyllä vain, ehkei tämä musta neitokainen olekaan ihan toivoton tapaus tässäkään suhteessa. Pitää vain osata vedellä oikeista naruista! Nautiskelun aiheuttama horros päättyy kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun kintut pitäisi nostaa ylös, eikä hieno neiti tietenkään tätä haluaisi millään tapaa. Kyllä on monet kerrat meinannut jäädä, ja pariin otteeseen onkin, varpaat tepsuttavien kavioiden litistämiksi, eikä tällaisessa tilanteessa voi muuta kuin koittaa pitää hermonsa. Ehkä tuolta henkisestä montusta selviytyy lopultakin sen reunalle ja saa olla onnellinen, kun satula on vihdoinkin lätkäisty selkään ja Rina mutustelee kuolaimia hiukan tyytymättömän oloisena.

Ratsastaessa kaikki paha sanottava hälvenee kertaheitolla, eikä siinä vaiheessa voi enää muuta kuin ihastella suomenhevosen askelia ja sitä määrätietoisuutta, mikä Rinasta kumpuaa. Tamma suoriutuu yhtä lailla koulukiemuroista kuin esteradoistakin, mikä lisää kyllä hevosen kohdistuvaa ihastusta ja intoa entisestään. Vaikka Rina onkin ulkonäöllisesti varsin rimpula, löytyy siltä yllättäen myös sitä lihasmassaa, joka näyttää varsin kelvolta koulua vääntäessä. Musta tamma hallitsee oman ruhonsa hallinnan ja alkaakin tarjottelemaan jo oikeanlaista muotoa melko nopeasti ratsastuksen alettua. Tämä kuitenkin vaatii kattavan verryttelyn ja työntekoa myös ratsastajalta. Välillä uskottelen melkein jo itsellenikin istuvani sellaisen hevosen selässä, joka on täyttä kuminauhaa, joka vääntyy ja taittuu minne vain. Perinteistä rautakanki-efektiä tulee harvemmin Rinan kanssa, vaikka toki senkin saa aikaan, jos jättää treenaukset pidemmäksi toviksi väliin.
Varsinainen estehirmu Rina ei ehkä ole, mutta kyllä siltä silti löytyy sitä intoa ja tämän myötä niitä vaarallisia tilanteita. Tamma hermostuu jäädessään yksin hypätessä, eikä ylitä kyllä yhtään ainoaa estettä, jollei saa siihen edes hitusen ratsastajansa tukea. Hevosen häiritseminen on pahinta, jonka seurauksena äkkijarrutus voi olla väistämätön. Parhaimmillaan Rina omaa kuitenkin loistavan hyppytyylin, eikä ilmavaraakaan voi liiaksi kehua. Kun selässäolija tietää mitä tekee, saa hän Rinasta kaikki parhaat puolet irti ja lopputulos on enemmän kuin mieluinen. Omalla kohdalla ainakin oikeat työskentelytavat ovat löytyneet jo melkoisen hyvin Rinan kanssa, enkä voi liiaksi ilakoida joka kerta, kun saan tamman suorittamaan täydellisen puhtaan radan.
Maastossa Rina on hiukan orpo piru, jos sillä ei ole siellä lajitovereita tuuppaamassa hiukan rohkeutta. Tämä on ehkäpä niitä ainoita tilanteita, jolloin tästä tammasta tulee hermostunut ja lähes yhteistyökyvytön lurjus. Ei Rina sitä ilkeyttään tee, mutta raukka ei pysty vain käsittelemään maastossa uusia asioita samalla tavalla kuin muualla. Kun vähintäänkin se yksi maastokaveri löytyy, on tamma jo huomattavasti varmempi, eikä vahingossakaan näytä toiselle jännittävänsä yhtään mitään. Ainut ongelma tässäkin on, että Rina pysyttelee kuitenkin tiiviisti toisen hevosen takamuksessa kiinni, eikä anna turvavälin kasvaa turhan suureksi.

Koppikammoinen tämä yksilö ei ole missään nimessä, vaikka sinnekin on toki mukavampi mennä jonkun toisen kanssa. Rina kuitenkin pysyttelee melko rauhallisena ajonkin aikana, eikä jaksa höyryillä veturin lailla itse pääkallopaikallakaan. Toki siellä pitää hiukan esitellä muille omia lapsellisia taitojaan ja nolata omistaja typerillä venkoiluilla... Selkään päästyä alkaa kuitenkin vanha tuttu Rina kuultamaan taas lävitse ja viimeistäänkin suorituksen aikana tamma loistaa taas vähintäänkin kuin vanha tekijä. Ehkä se tasapainottaa sitä alkunolostusta ja saa katsojatkin ajattelemaan meistä kahdesta hiukan kauniimmin.

Muiden hevosten seurassa Rina on omimmillaan päästessään repimään muita päitsistä ja ilakoimaan muiden naperoluonteisten kanssa. Muita vanhempia hevosia Rinan käyttäytyminen saattaa ärsyttää ja onpahan tuota pariin otteeseen tullutkin nähtyä, kun joku pyrkii iskemään purukalustonsa Rinan takalistoon, ihan vain muistutukseksi kahjosta toiminnasta. Raukkaparka, kyllähän nyt jokaisen pitäisi saada olla lapsenmielinen niin halutessaan!

i. Viehättävän Riimi KTK-III
sh, tprt, 159cm
ii. VIR MVA Ch Metsäkartanon Reemus KTK-II, KRJ-I
sh, vprt, 162cm
iii. VIR MVA Ch Vikkori KTK-II, YLA2
sh, prt, 162cm
iie. VIR MVA Ch Mesimarja KTK-III, YLA2
sh, prt, 158cm
ie. VIR MVA Ch Koistilan Siru KRJ-II, SLA-II
sph, rt, 144cm
iei. VIR MVA Ch Hölkyn Jörö KTK-I, YLA3
sph, prt, 141cm
iee. VIR MVA Ch Annukka KTK-III, KRL-III
sh, rt, 150cm
e. Ch Kuuneili KTK-II, SV-II, KRJ-II
sh, mrn, 156cm
ei. VIR MVA Ch Kuunpimennys KTK-II, KRJ-I, VVJ-II, SLA-I
sh, m, 158cm
eii. VIR MVA Ch Pyyhältäjä KTK-I, KRJ-I
sh, prt, 157cm
eie. VIR MVA Ch Haavetyttö KTK-II, KRJ-I
sh, m, 156cm
ee. VIR MVA Ch Uniseili KTK-II
sh, rn, 155cm
eei. VIR MVA Ch Ikuisuuskehrääjä KTK-II
sh, m, 157cm
eee. Unen Tarina KTK-III
sh, rn, 152cm

Isälinja: Viehättävän Riimi - Metsäkartanon Reemus - Vikkori
Emälinja: Kuuneili - Uniseili - Unen Tarina

Tulossa

2 jälkeläistä, joista 2 tammaa ja 0 oria
17.11.2016 t. Ventoksen Riimitys (i. Hunajapuron Cecilius) 30.03.2017 t. Ventoksen Riimikatti (i. Tuiskulan Katinkulta)
Esteratsastus (10 voittoa)
01. | ERJ Cup - 30.09.2016 - KK Bailador - 100cm - 10/161
02. | ERJ Cup - 31.03.2017 - KK Bailador - 100cm - 7/151
03. | ERJ Cup - 30.04.2017 - Hortensia - 100cm - 12/135

01. | VSR Cup - 30.04.2017 - Susiraja - 100cm - 7/114

01. | ERJ - 24.05.2014 - Vennamo - 100cm - 6/80
02. | ERJ - 28.05.2014 - Littleness - 100cm - 3/30
03. | ERJ - 05.06.2014 - Ponipallero - 100cm - 4/50
04. | ERJ - 08.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - 100cm - 3/40
05. | ERJ - 12.06.2014 - Team Obnoxious - 100cm - 1/30
06. | ERJ - 13.06.2014 - Hengenvaara - 100cm - 3/50
07. | ERJ - 13.06.2014 - Hengenvaara - 100cm - 1/50
08. | ERJ - 14.06.2014 - Hengenvaara - 100cm - 6/50
09. | ERJ - 16.06.2014 - LAC - 100cm - 6/40
10. | ERJ - 18.06.2014 - LAC - 100cm - 4/40
11. | ERJ - 19.06.2014 - Team Obnoxious - 100cm - 3/30
12. | ERJ - 22.06.2014 - Yemene - 100cm - 3/40
13. | ERJ - 23.06.2014 - LAC - 100cm - 5/40
14. | ERJ - 28.06.2014 - Moondance - 100cm - 4/40
15. | ERJ - 30.06.2014 - Moondance - 100cm - 1/40
16. | ERJ - 05.07.2014 - Wuki - 100cm - 4/40
17. | ERJ - 06.07.2014 - Ulapan Talli - 100cm - 5/30
18. | ERJ - 08.07.2014 - Roscoff Sportponies - 100cm - 4/40
19. | ERJ - 10.07.2014 - Roscoff Sportponies - 100cm - 6/40
20. | ERJ - 10.07.2014 - Elisan Yksityiset - 100cm - 4/30
21. | ERJ - 11.07.2014 - Roscoff Sportponies - 100cm - 4/40
22. | ERJ - 11.07.2014 - Roscoff Sportponies - 100cm - 3/40
23. | ERJ - 13.07.2014 - Team Obnoxious - 100cm - 5/30
24. | ERJ - 15.07.2014 - Maanan Suomenhevoset - 100cm - 4/40
25. | ERJ - 17.07.2014 - Ziel Sporthorses - 100cm - 3/30
26. | ERJ - 18.07.2014 - Elisan Yksityiset - 100cm - 1/30
27. | ERJ - 20.07.2014 - Maanan Suomenhevoset - 100cm - 2/40
28. | ERJ - 20.07.2014 - Maanan Suomenhevoset - 100cm - 2/40
29. | ERJ - 23.07.2014 - Elisan Yksityiset - 100cm - 4/40
30. | ERJ - 24.07.2014 - Elisan Yksityiset - 100cm - 2/40
31. | ERJ - 26.07.2014 - Elisan Yksityiset - 100cm - 1/40
32. | ERJ - 28.07.2014 - Wuki - 100cm - 3/30
33. | ERJ - 29.07.2014 - Elisan Yksityiset - 100cm - 5/40
34. | ERJ - 30.07.2014 - Heartland - 100cm - 3/30
35. | ERJ - 31.07.2014 - Ulapan Talli - Va B - 1/21
36. | ERJ - 02.08.2014 - Rätvänä - Va B - 5/30
37. | ERJ - 04.08.2014 - Rätvänä - Va B - 4/30
38. | ERJ - 07.08.2014 - Pirunkorpi - Va B - 2/30
39. | ERJ - 08.08.2014 - Elisan Yksityiset - Va B - 2/40
40. | ERJ - 08.08.2014 - Lai'e Welsh - Va B - 3/30
41. | ERJ - 08.08.2014 - Kisakeskus Perderesies - Va B - 6/50
42. | ERJ - 09.08.2014 - Kisakeskus Perderesies - Va B - 6/50
43. | ERJ - 10.08.2014 - Maanan Suomenhevoset - Va B - 6/40
44. | ERJ - 10.08.2014 - Shangri La - Va B - 4/40
45. | ERJ - 10.08.2014 - Elisan Yksityiset - Va B - 1/40
46. | ERJ - 11.08.2014 - Shangri La - Va B - 5/40
47. | ERJ - 12.08.2014 - Maanan Suomenhevoset - Va B - 4/40
48. | ERJ - 13.08.2014 - Maanan Suomenhevoset - Va B - 6/40
49. | ERJ - 14.08.2014 - Maanan Suomenhevoset - Va B - 3/40
50. | ERJ - 14.08.2014 - Elisan Yksityiset - Va B - 2/40
51. | ERJ - 15.08.2014 - Elisan Yksityiset - Va B - 3/40
52. | ERJ - 15.08.2014 - Mörkövaara - Va B - 1/40
53. | ERJ - 16.08.2014 - Elisan Yksityiset - Va B - 1/40
54. | ERJ - 16.08.2014 - Maanan Suomenhevoset - Va B - 3/40
55. | ERJ - 16.08.2014 - Elisan Yksityiset - Va B - 1/40
56. | ERJ - 17.08.2014 - Elisan Yksityiset - Va B - 5/40
Kouluratsastus (10 voittoa)
01. | KRJ Cup - 30.09.2016 - Oldfinion Dressage - Va B - 10/245
02. | KRJ Cup - 30.11.2016 - Fiktio - Va B - 8/121

01. | VSR Cup - 31.12.2014 - Susiraja - Va B - 5/77
02. | VSR Cup - 30.06.2015 - Susiraja - Va B - 3/70
03. | VSR Cup - 31.08.2016 - Susiraja - Va B - 2/96
04. | VSR Cup - 31.03.2017 - Susiraja - Va B - 11/134

01. | KRJ - 23.05.2014 - Yksityistalli Hummingbird - Va B - 5/40
02. | KRJ - 03.06.2014 - Ventos - Va B - 6/50
03. | KRJ - 04.06.2014 - Parodia - Va B - 2/40
04. | KRJ - 08.06.2014 - Parodia - Va B - 1/40
05. | KRJ - 10.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Va B - 5/40
06. | KRJ - 11.06.2014 - Parodia - Va B - 2/40
07. | KRJ - 15.06.2014 - Muiston Suomenhevoset - Va B - 3/40
08. | KRJ - 16.06.2014 - Havimäen ratsastuskoulu - Va B - 6/60
09. | KRJ - 16.06.2014 - Littleness - Va B - 1/30
10. | KRJ - 18.06.2014 - Parodia - Va B - 4/40
11. | KRJ - 21.06.2014 - Parodia - Va B - 4/40
12. | KRJ - 21.06.2014 - Ascuns Farm - Va B - 3/30
13. | KRJ - 21.06.2014 - Ponipallero - Va B - 7/50
14. | KRJ - 22.06.2014 - Ponipallero - Va B - 2/50
15. | KRJ - 22.06.2014 - Ascuns Farm - Va B - 1/30
16. | KRJ - 22.06.2014 - Ventos - Va B - 1/40
17. | KRJ - 23.06.2014 - Ascuns Farm - Va B - 3/30
18. | KRJ - 25.06.2014 - Ventos - Va B - 4/40
19. | KRJ - 01.07.2014 - Ziel Sporthorses - Va B - 3/30
20. | KRJ - 02.07.2014 - Ziel Sporthorses - Va B - 3/30
21. | KRJ - 14.07.2014 - Valiant Warmbloods - Va B - 3/30
22. | KRJ - 15.07.2014 - Fiktio - Va B - 4/40
23. | KRJ - 17.07.2014 - Fiktio - Va B - 5/40
24. | KRJ - 20.07.2014 - Fiktio - Va B - 3/40
25. | KRJ - 21.07.2014 - Kadotetut Suomenhevoset - Va B - 4/30
26. | KRJ - 21.07.2014 - Seljasaaren Kartano - Va B - 5/47
27. | KRJ - 23.07.2014 - Kadotetut Suomenhevoset - Va B - 2/30
28. | KRJ - 25.07.2014 - Kadotetut Suomenhevoset - Va B - 4/30
29. | KRJ - 29.07.2014 - Heartland - Va B - 5/30
30. | KRJ - 31.07.2014 - Parodia - Va B - 5/40
31. | KRJ - 31.07.2014 - Aittohaara - Va B - 5/50
32. | KRJ - 01.08.2014 - Aittohaara - Va B - 6/50
33. | KRJ - 01.08.2014 - Arcadia Morgans - Va B - 5/30
34. | KRJ - 02.08.2014 - Arcadia Morgans - Va B - 5/30
35. | KRJ - 02.08.2014 - Ponipallero - Va B - 1/30
36. | KRJ - 05.08.2014 - Malibu - Va B - 3/30
37. | KRJ - 07.08.2014 - Malibu - Va B - 1/30
38. | KRJ - 07.08.2014 - Arcadia Morgans - Va B - 1/30
39. | KRJ - 08.08.2014 - Malibu - Va B - 4/30
40. | KRJ - 09.08.2014 - Malibu - Va B - 2/30
41. | KRJ - 09.08.2014 - Mörkövaara - Va B - 3/40
42. | KRJ - 11.08.2014 - Mörkövaara - Va B - 4/40
43. | KRJ - 11.08.2014 - Mörkövaara - Va B - 2/40
44. | KRJ - 13.08.2014 - Fiktio - Va B - 2/46
45. | KRJ - 14.08.2014 - Mörkövaara - Va B - 4/40
46. | KRJ - 14.08.2014 - Jukola - Va B - 1/30
47. | KRJ - 15.08.2014 - Hestia - Va B - 1/30
48. | KRJ - 15.08.2014 - Fiktio - Va B - 1/46
49. | KRJ - 16.08.2014 - Hestia - Va B - 4/30
50. | KRJ - 13.10.2014 - Vecno Stud - Va B - 3/52

Näyttelyt
01. | NJ - 12.05.2017 - Susiraja - Sh-tammat - 12/12

Valmennukset

22.07.2016, Tuulia T. - Kouluvalmennus, Va B
Seuraava ratsusi oli upea mustanvärityksen omaava suomenhevostamma Viehättävän Riimineili, jolta odotin heti hyvää valmennusta kuultuani tamman oleva viehättäväläinen, jotka yleensä menestyivät erinomaisesti juuri kouluradoilla. Korkeat odotukseni eivät osoittautuneet turhiksi, sillä jo alkulämmittelyissä Rina reagoi yarenin apuihin täsmällisesti, vaikka vaikuttikin hieman kankealta yarenin tehdessä sen kanssa joitain kiemurauria. Ohjasinkin ratsukon pian pääty-ympyrälle huolehtimaan lopuista alkuveryttelyistä ja tekemään paljon temponvaihdoksia niin ravissa kuin laukassakin. Katsottuani ratsukon verrytelleen tarpeeksi, ohjeistin heitä siirtymään uralle vapaassa käynnissä siksi aikaa, kun selitin tunnin ensimmäisen tehtävän. Aluksi halusin teidän tekevän avotaivutuksia kootussa käynnissä kumpaakin pitkää sivua pitkin, minkä jälkeen sama harjoitus toistettaisiin kootussa ravissa. Käynnissä suoriuduitte avotaivutuksista heti ilman sen kummempia ongelmia, vaikka jouduinkin hieman korjaamaan istuntaasi käskemällä sinua painamaan kantapäät paremmin alas ja löysentämään otettasi hieman ohjista, joten parin onnistuneen suorituksen jälkeen annoinkin teille luvan siirtyä koottuun raviin. Kootussa ravissa et ensin meinannut saada tamman sisätakajalkaa ja ulkoetujalkaa kulkemaan samalla uralla, jolloin käskin sinua taivuttamaan tammaa hieman enemmän sisäohjalla sekä pitämään ulkopohkeella takaosaa paremmin vastaan, ettei tamman takaosa pääsisi punkemaan pois taivutuksesta.

Parin onnistuneen yrityksen jälkeen annoin sinulle luvan siirtää Rina hetkeksi vapaaseen käyntiin uraa pitkin ennen kuin siirtyisimme seuraavaan harjoitukseen, joka olisi sulkutaivutukset kootussa käynnissä ja ravissa uraa pitkin. Käveltyänne hetken aikaa käskin sinua kokoamaan Rinan ohjat ja aloittamaan sulkutaivutusten teon kumpaakin pitkää sivua pitkin kootussa käynnissä. Käynnissä en teitä tosin pitänyt kovin kauan, sillä suoriuduitte sulkutaivutuksista käynnissä heti erinomaisesti, joten muutaman toiston jälkeen annoin teille luvan siirtyä koottuun raviin. Ravissa jouduin huomauttamaan sinua istumaan syvemmälle satulaan, ettet pomppisi koko ajan ylös ja alas, mutta muuten sulkutaivutukset ravissa sujuivat teiltä sulavasti, joten muutaman toiston jälkeen annoin teille luvan tehdä vielä joitain taivutuksia ja ympyröitä harjoitusravissa loppuveryttelyksi ennen siirtymistä vapaaseen käyntiin. Vapaassa käynnissä saitte kävellä pari kierrosta kentän ympäri ennen kuin komensin teidät kaartamaan kentän keskelle pysähdyksiin. Ennen lähtöäni kiitin sinua hyvistä valmennuksista ja toivotin onnea kilparadoille ennen kuin suuntasin takaisin autolleni ja lähdin ajelemaan takaisin kohti Tuulenpesää.

23.07.2016, Rinaz - Kouluvalmennus, Va B
Tummanpuhuvalla suokkitammalla taisi tänään olla vähän huono päivä, sillä naama oli näkkärillä ja yhteistyö ratsastajan kanssa ei näyttänyt sitä kiinnostavan. Ensimmäiset voltit ja ympyrät Rina suorastaan kiukutteli läpi, joten Yaren sai heti valmennuksen alussa näyttää, kuka se pomo taas olikaan. Kauaa tätä ei kestänyt, vaan nainen sai tammansa hyvin pian oikeaan työmoodiin: Rina rupesi kantamaan itse itsensä ja pienen hakemisen jälkeen kulki pyöreämpänä ja paljon aktiivisempana.

Yhteistyön löytymisen jälkeen pääsimme aloittamaan varsinaista tehtävää, johon kuului avoa ja ympyröitä. Suoralla uralla tehtävää avotaivutusta tultiin ensin käynnissä, joka oli Rinalle lastenleikkiä. Yaren sai tamman pidettyä hyvin taivutuksen uralla, eikä apujen kuuntelemisessa ollut sille vaikeuksia. Ravissa tultiin samalla tavalla ja tamma asettui jälleen kauniisti avolle. Nostimme pikku hiljaa avon tasoa syvempään taivutukseen ja asetukseen, minkä tamma omaksui hyvin pian. Takajalkojen aktivoimiseksi kehotin ratsastajaa tekemään voltin ennen ja jälkeen avon, mikä omalta osaltaan myös helpotti oikean uran löytämistä. Avoa kokeiltiin myös vähän ympyrällä, mikä oli tammalle hieman haasteellista, mutta ainakin yritystä löytyi ja paljon.

Välikäyntien jälkeen Yaren ja Rina saivat tulla ensin muutaman ympyrän ja siirtymisen, ennen kuin alettiin hiomaan laukanvaihtoja. Ennen tätä halusin kuitenkin nähdä tamman laukannostot, joissa ei juurikaan ollut moitteen varaa. Tässä vaiheessa valmennusta Rina kun oli hyvässä muodossa ja aktiivisuutta löytyi tarpeeksi takaa, olivat laukannostotkin energisiä ja sulavia. Laukanvaihtoja lähdettiin treenaamaan suurella kahdeksikolla, jonka keskikohdan merkitsin kahdella sokeripalalla (jotka löysin maneesin toisesta päästä). Vaihdot luonasivat ratsukolta hyvin, vaikka ajoituksessa olikin alkuun vähän etsimistä. Laukkatehtävän jälkeen ruvettiin lopettelemaan valmennusta ravailuun, joka tapahtui ympyröillä ja matalemmassa muodossa. Alkuvaikeuksista huolimatta valmennus oli sujunut hyvin, ja Rinakin näytti tyytyväisemmältä: ehkä sen päivä oli saanut uuden käänteen parempaan suuntaan?

11.09.2016, Tuulia T. - Estevalmennus, 100cm
Aamun sarastaessa en olisi millään vielä jaksanut nousta sängystä, mutta pakkohan se oli, sillä olin lupautunut vetämään yarenille estevalmennuksen heti aamutallin jälkeen, joten heitettyäni vaatteet niskaani ja napattuani pöydältä tuoreen sämpylän, suuntasin höyryävän teekupin kanssa kentälle, missä yaren jo minua odottelikin Rina-tammansa kanssa. Rina olikin minulle jo ennestään vanha tuttu, sillä viime käyntikerrallani olin valmentanut kaksikkoa kouluratsastuksen parissa. Tällä kertaa ohjelmassa olivat kuitenkin esteet, joten laskin teekupin käsistäni siksi aikaa, että sain esteet pystytettyä. Lämmittelitte sillä aikaa ohjeideni mukaisesti kaikissa askellajeissa hyödyntäen kentän toiselle puolelle jääneitä kavaletteja. Saatuani esteet pystytettyä, annoin sinulle luvan siirtää Rina käyntiin siksi aikaa, kun selitin teille tunnin tehtävän. Aloittaisimme kolmesta pystyesteestä ja kolmesta kavaletista muodostuvasta jumppasarjasta siten, että saisitte aluksi tulla tehtävän ravissa, minkä jälkeen nostaisin esteitä hieman ja saisitte tulla tehtävän laukassa.

Rina vaikutti alussa hieman hermostuneelta, mutta rentoutui vähitellen, jolloin tehtäväkin alkoi sujua. Parin onnistuneen suorituksen jälkeen annoinkin sinulle luvan siirtää Rina laukkaan. Laukassa Rina aluksi hieman hätäili, jolloin teille tuli muutama pudotus, mutta annettuasi sille enemmän tukea esteillä se rauhoittui ja rupesitte tekemään puhtaita suorituksia. Suoriuduttuanne jumppasarjasta laukassa pari kertaa puhtaasti, annoin teille luvan siirtyä hetkeksi käyntiin siksi aikaa, kun pystytin teitä varten okserista ja portista koostuvan kaksoissarjan. Saatuani esteet pystytettyä, annoin teille luvan aloittaa sarjan hyppäämisen siten, että tulisitte ensin okserin ylitse. Rina arasteli aluksi hieman porttiesteellä, mutta annettuasi tammalle reippaasti pohkeita, se hyppäsi epäröimättä myöskin porttiesteen ylitse. Menimme näin muutaman kerran, kunnes halusin teidän vaihtavan suuntaa ja tulevan kaksoissarjan porttieste ensin. Näin päin kaksoissarja ei tuottanut teille lainkaan ongelmia, joten parin onnistuneen suorituksen jälkeen annoin sinulle luvan siirtää tamma ravin kautta käyntiin. Käynnissä saitte vielä tehdä joitain kiemuroita ja ympyröitä loppuveryttelyksi ennen kuin annoin teille luvan kaartaa kentän keskelle pysähdyksiin. Noustuasi Rinan selästä lähdimme kävelemään yhdessä takaisin tallille.

Päiväkirjamerkinnät

28.07.2016, VP
Autoon hypättyäni kaivoin ensitöikseen aurinkolasit hanskalokerosta, sillä kauniin kesäaamun aurinko tuntui paistavan kirkkaasti suoraan silmiin. Ajaessani reilun puolen tunnin matkan Ventokseen ajatukseni seilailivat milloin radiosta raikaavissa biiseissä ja milloin tulevassa ratsastuskerrasta - tallille päästyäni minua olikin vastassa tuttu yaren, joka ohjasi minut kauniin, tummapukeisen suomenhevostamman luokse. Olin sopinut yarenin kanssa, että ratsastaisin Rinan kahtena päivänä peräkkäin, sillä yaren oli itse lähdössä viikonlopun yli kestäviin kilpailuihin muiden hevosten kanssa. Ennen kuin yaren teki lähtöä, hän kertoi Rinan taustoista ja näytti sen varusteet sekä kertoi, että voisin ratsastaa hevosta juuri niin kuin parhaaksi näen.

Kun olin saanut harjattua ja varustettua Rinan, talutin sen entuudestaan tutulle kentälle noustakseni sen kyytiin. Alkuun Rina vaikutti hieman jännittyneelle, mutta kun lähdin työstämään tammaa avo- ja sulkutaivutusten parissa jokaisessa askellajissa, sain hevosen keskittymään ympäristön sijaan itseeni, jolloin tamma rentoutui ja pääsin ratsastamaan sitä yhä tehokkaammin. Rina tuntui olevan molemminpuolisen alkukankeuden jälkeen melko simppeli hevonen ratsastaa, ja se kuunteli antamiani apuja kuuliaisesti. Tänään työskentelin tamman kanssa melko paljon ravissa, jossa tein siirtymisiä askellajin sisällä sekä muutamia erilaisia pohkeenväistötehtäviä, sillä halusin saada hevosen entistä aktiivisemmaksi. Ratsastuksen loppua kohden pääsin jo hieman fiilistelemään hyvin pienin avuin toimivan ratsun työskentelystä, joten palkitsin tamman lähtemällä tallityttöjen mukaan pienelle käyntimaastolle, jossa kaikki sujui varsin mainiosti. Tallille takaisin tultuamme huuhtelin treenistä hionneen hevosen pesukarsinassa ja ennen tarhaan vientiä jäin syöttämään sille tallin pihalta maittavan oloista vihreää.

29.07.2016, VP
Saatuani Rinan varustettua, nappasin sen ohjat kaulalta ja lähdin taluttamaan hevosta kohti kenttää. Olin heti tallille saapuessani asettanut kentälle muutamia puomi- ja kavalettitehtäviä, joiden avulla pääsin tänään jumppaamaan Rinaa yhä kokonaisvaltaisemmin. Työstin tammaa melko pitkään sileällä, jossa tein sen kanssa melko jyrkällä pohkeenväistöllä sik-sak kuviota saadakseni hevosen lavat ja kyljet mukaan. Käynnissä Rina mupelsi hieman kuolaintuntumaa vastaan, mutta paremmalla pohkeella ratsastuksella sain ratsastettua myös käynnistä kohtuullisen. Ravissa ja laukassa tamma oli täynnä energiaa, eikä edeltävän päivän koulutreeni tuntunut tuntuvan missään. Pienten välikäyntien jälkeen lähdin ratsastamaan tammalla suoralla uralla olevia ravipuomeja, jotka olivat nostettu toinen pää vuoroin oikealta ja vuoroin vasemmalta. Ensimmäisen kerran puomeille tultaessa Rina jännittyi ja teki ihan valtavat loikat puomit ylittääkseen, mutta seuraavat kerrat menivät jo huomattavasti rennommin. Tämä tehtävä tuntui loppujen lopuksi olevan tammalle ihan mieleinen; se suuntasi puomeille aina korvat hörössä, ja asteli niiden yli tehokkaasti takapäätä ja selkää käyttäen.

Laukassa tulimme kavalettilinjaa, joka oli aseteltu kaarevalle uralle - tässä halusin päästä vaikuttamaan paremmin Rinan ulkolapaan ja saamaan tamman astumaan sisätakajalalla yhä syvemmälle vatsan alle. Tässä tehtävässä tamma tarvitsi hyvin paljon tukea ratsastajalta, mutta suoriutui kuitenkin varsin kiitettävästi. Loppuun tulimme vielä suoralla ja kaarevalla uralla olevia kavaletteja, jotka olivat laskettu suhteutetun etäisyyden päähän toisistaan. Tässä tehtävässä Rina oli oikein mukavasti kuulolla ja teki erinomaista työskentelyä sekä laukan kokoamisen että pidentämisen saralla. Huolellisen loppuverryttelyn päätteeksi hevonen pääsi edellisen päivän tavoin pesukarsinasta kuivattelemaan auringonpaisteeseen ulos, jonka lomassa tamma pupelsi vihreää vatsan täydeltä.

19.09.2016, tallityöntekijä Saana (Break)
"Minusta on yhä todella häiritsevää nähdä sinut hevosen selässä kirves kädessä", totesin kuivasti silmäillessäni edelläni ratsastavaa tallinomistajaa, joka todellakin istui suomenhevostammansa Ainon selässä kirves kädessään. Ei sillä, minulla itselläni oli viulusaha olkapäällä. Emme kuitenkaan olleet sotaan menossa tai edes pahantekoon, vaan tarkoituksena oli käydä raivaamassa ratsastuspolulle toissayön syysmyrskyn aikana kaatuneet puut. Kyseiselle polulle ei ollut autoilla asiaa, joten hätä keinot keksii... tai siis yaren oli keksinyt, että nohevina tyttöinä me toki itse kävisimme raivaamassa puut pois tieltä. Yritin turhaan pidättää ratsunani toimivaa Rinaa, joka kymmenettä kertaa lähtömme jälkeen puski jälleen Ainon perään kiinni. Tällä hevosella ei ollut kyllä minkäänlaista käsitystä turvavälistä. Onneksi Aino ei kuitenkaan ollut potkuherkkä, ainoastaan yaren vilkaisi olkansa yli tuntiessaan epäilemättä suomenhevostamman hengittävän niskaansa. "Menetkös siitä..." tallinomistajan käden heilautus sai Rinan pysähtymään pärskähtäen, mutta hetken päästä tamma taas astui kiireellä eteenpäin, haluamatta jäädä jälkeen tallikaveristaan. Pudistin päätäni vetäessäni ohjista yhdellä kädellä, samalla kun tasapainottelin toisella sahaa olkapäälläni.

"Tuossa ne puut on", yaren ilmoitti hetken päästä, pysäyttäen Ainon ja sen seurauksena mekin pysähdyimme, tosin edellämme kulkenutta ratsukkoa töytäisten Rinan intoillessa vieläkin liikaa. "Sori", naurahdin nolona, kun yaren vilkaisi meitä jälleen olkansa yli, Rinan tuijottaessa takaisin suurinpiirtein viiden sentin päästä. Tallinomistaja pudisti päätään, muttei sanonut mitään laskeutuessaan alas satulasta. "Jätetäänkö hevoset tähän siksi aikaa?" kysyin laskeutuessani itsekin satulasta ja irrottaessani Rinan kaulalle tilapäisesti kiepauttamani riimunnarun. "Joo, jätetään vaan", yaren nyökkäsi ja yksissä tuumin sidoimme hevoset läheiseen koivuun. Olimme jättäneet päitset hevosten päähän suitsien lisäksi juuri tätä tarkoitusta varten. "Noniin... Eikun töihin", yaren sanoi hieroen käsiään yhteen, kun seisoimme lopulta kahden polulle kaatuneen koivun vieressä. "Mm..." mumisin ja vilkaistessani yareniin en voinut olla pyöräyttämättä silmiäni. "Niinpä tietysti", puuskahdin, mutta en pystynyt salaamaan suupieliäni nykivää virnettäni tallinomistajan odottavan ilmeen nähdessä. "Pistä vaan tallitytöt rehkimään ja tekemään kaikki työt..." mumisin alkaessani sahata oksia poikki. "Tietysti, siitähän teille palkka maksetaan", yaren vastasi nauraen, mutta pian hänkin kävi toimeen.

Hyväntuulinen naljailumme jatkui puiden pilkkomisemme lomassa, kunnes lopulta minä lösähdin puolikuolleena yhden puunpalan päälle istumaan. "Missä miehet on silloin, kun niitä tarvitaan?" kysyin ja katsoin kateellisena hevosia. Aino torkkui silmät ummessa ja Rina tarkkaili meitä korvat hörössä, raudikon kyljessä kiinni seisten. Musta tamma oli ensiksi hermoillut sahaamisen äänien takia, mutta nyt sekin oli rauhoittunut vaan tuijottamaan meitä. "Ei tässä nyt mitään miehiä tarvita, kohtahan tämä puu on pilkottu kasaan", yaren vakuutti. "Niin ja tuossa on vielä toinen samanlainen jäljellä... Palkankorotus voisi tosin lisätä työmotivaatiota", ehdotin viattomasti astellessani hevosten luokse ja rapsuttaessani Rinaa korvan takaa. "Vai että palkankorotus... Haaveillahan saa aina", yaren nauroi ja päätäni pudistaen tartuin kuitenkin jälleen sahaan, kotiin päästäisiin kuitenkin vasta, kun toinenkin puu olisi halki ja pinossa.

02.09.2016, tallityöntekijä Saana (Break)
"Mennään, mennään", hymisin kun irrotin mustan suomenhevostamma Rinan ristikiinnityksestä. Kavioiden kolahdukset käytävän lattiaa vasten kaikuivat tallissa, kun läksin taluttamaan tammaa pihalle. Heinän- ja hevostentuoksu vaihtui raikkaaseen syysilmaan, mutta tarhoille menon sijaan suuntasimmekin vapaalle kentälle. Olin napannut tallista mukaani ennen lähtöäni pitkän juoksutusraipan ja tarkoituksenani olikin irtojuoksuttaa Rinaa tänään ulkokentällä. Musta tamma kulki reippain askelin, se oli selkeästi innoissaan ulospääsystä vaikka alkuun se vähän ihmettelikin, mitä oikein oli meneillään kun suuntasimme tyhjän kentän keskelle. Olin sulkenut portin tarkasti perässäni, joten uskalsin napsauttaa riimunnarun irti Rinan päitsistä hyvinkin nopeasti, joskaan tamma ei aluksi tajunnut olevansa vapaa vaan jatkoi automaattisesti minun seuraamistani, kunnes ajoin sen kauemmas kättäni heilauttamalla oikaistessani juoksutusraipan. "Menehän siitä", hymyilin ja painoin pipoa paremmin päähäni samalla, kun Rina hoksasi että sehän tosiaankin oli vapaa. Tamma keinahti raville ja suuntasi kentän päätyyn, ravaten hetken aikaa aidansivua seuraillen kunnes se pysähtyi hamuamaan suuhunsa muutaman heinänkorren kentän laidalta. "Eipäs nyt ruveta kuitenkaan syömään", hymähdin astellessani lähemmäs Rinaa ja maiskauttaessani sen takaisin liikkeelle raippaa kevyesti samalla heilauttaen. Rina pärskähti vastaukseksi, mutta siirtyi käyntiin harjaansa ravistellen kunnes se innostui jälleen ravaamaan.

Muutaman kierroksen jälkeen tuli myös ensimmäinen laukkapyrähdys Rinan innostuessa ja kiihdyttäessä kentän toisesta päästä toiseen päähän, heittäen muutaman iloisen pukin myös mennessään. Nauroin seuratessani tamman ilkamoivaa menoa, Rina oli kyllä helppo irtojuoksutettava siinä suhteessa, että se pysyi mielellään liikkeessä eikä suunnanvaihdotkaan tuottaneet ongelmia muutamia yllätyskäännöksiä lukuunottamatta. Rinakin vaikutti nauttivan päästessään liikkumaan vapaasti kauniissa syysilmassa.

14.03.2017, omistaja
En tiedä, mistä moinen päähänpisto syntyikään, mutta minä, Saana, Tiina ja Mira saimme päähämme napata ratsut itsellemme ja suunnata maneesille. Eihän siinä toki ollut mitään erikoista, mutta halusimme yhteistuumin ratsastaa kaikki ilman satulaa ja testata vähän, missä jamassa kunkin tasapaino mahtoi olla. Niin, eihän tätäkään hommaa voinut tietenkään tehdä vakavin naamoin, vaan ilman muuta tempauksen piti olla kilpailuhenkinen, sellainen kuka pysyisi (lue: roikkuisi) parhaiten ratsunsa selässä. Minä en tosiaankaan ottanut itselleni kaikista helpointa vaihtoehtoa keikkuessani Pollin selässä, mutta ehkäpä voisinkin taputtaa itselleni paljon ansaitummin, kun selviäisin tästä kaikesta kunnialla. Tiina sitä vastoin oli hiukan arempana vaatinut saada itsellensä Kimun, Saana huimapäänä oli päättänyt kokeilla onneaan Rinan kanssa ja Mira ratsasti melko tasapainoisella Kuulla. Tällaisen tyttölauman kun päästi irti, oli nauru ja hauskuus taattua!

Totta kai kaikki alkoi hiukan rauhallisemmalla menolla ja saatuamme alkukäynnit päätökseen, tyydyimme alkuun ravaamaan tavalliseen tapaan ja pyörittelimme muutamat voltit suhteellisen tyynellä mielellä. Kunnes Saana sai päähänsä, että meidän pitäisi testata jokseenkin länkkärityyliin, miten pientä ympyrää saimme tehtyä ravissa ilman, että tipuimme. Tiina tuntui hiukan epäröivän, mutta kaikkien muiden innostuessa ajatuksesta, lähti kyseinen vaaleapääkin mukaan leikkiin. Pitihän tämä kaikki tehdä vielä yhtäaikaisesti, joten arvata saattaa, että hevosetkin olivat aika innoissaan... Oman ratsuni Polli alkoi samoin tein osoittamaan pienen jännityksen merkkejä ja voin kertoa, että tamman selässä oli todella epämukavaa, kun ravi ei tosiaankaan ollut kovinkaan tasaista. Tiina sitä vastoin otti Kimun kanssa varsin rauhallisesti, vaikka hänellä ei selvästikään ollut minkäänlaisia vaikeuksia pysyä hevosen selässä. Ja niin, mitä taas tuli Saanaan, tuo tummatukka painatti sellaista kyytiä, että meitä muita alkoi jo pyörryttämään vilkuillessamme hänen suuntaansa. Rina toi oman lisämausteensa kiskomalla hiukan ohjista, saaden melkein sen selässä istuvan naisen lentämään kaulalleen. "Perkuleen elukka, ethän sinä nyt näin tee!" Saana kirosi ja koitti saada tasapainonsa korjattua, siinä lopulta onnistuenkin. Mira käkätti hänen vieressään ja siirsi Kuun lopulta käyntiin, joka sekin oli onnistunut hyvin tehtävässään.

Yllättävää kyllä, kukaan ei tässä haasteessa epäonnistunut, mikä lisäsi jokaisen kilpailuhenkeä entisestään. Tässä vaiheessa pitää toki huomauttaa, että kaikkien ratsut alkoivat käymään jo kuumana, jopa se porukan rauhallisin Kimu. Tiina oli jo ihan valmis jättämään leikin kesken viimeistään tässä vaiheessa, mutta Saanan karjaistessa "LAUKKAA!", ei mitään ollut enää tehtävissä. En tiedä, miten pahasti kieroutunut ihminen sitä pitääkään olla lähteäkseen tähän kaikkeen mukaan, ihan oman terveytensäkin kustannuksella, mutta eipä siinä vaiheessa enää paljoa vaihtoehtoja ollut, kun Saana kannusti Rinan eteenpäin ja kaikki muut hevoset intoutuivat perään. Tunsin housujeni liimautuvan kiinni jalkoihini ja Pollin irtoilevan talvikarvan porautuvan kankaan läpi kutittelemaan ihoani. Musta tamma pärskähteli rauhattomana, mutta sivusilmällä vilkaistessani totesin kaikilla olevan ihan samanlainen tilanne meneillään. Mira ja Saana räkättivät, minkä kerkesivät, mutta kuulin Tiina-paran kiljuvan, ettei enää ikinä lähtisi näihin kotkotuksiin mukaan. Onneksi olimme kuitenkin maneesissa, joten ainakin jollakin asteella kuuliaiset ratsumme alkoivat hidastamaan jo melkoisen nätisti päätyseinän alkaessa lähestymään.

Voisi luulla, että Saana olisi voittanut meidät kaikki ylivoimaisesti, mutta päinvastoin Rina oli sinkoillut sellaista pukkirodeota, että ratsukko hävisi melkoisesti ajassa. Mira sen sijaan tuli Kuun kanssa ensimmäisenä maaliin, minä likomärän Pollin kanssa heti vanavedessä ja vasta kolmantena tuli Saana kuin ihmeen kaupalla pysyttyään toisen mustan suomenhevosen selässä. Tiinakin saapui maaliin aika samoja aikoja, mutta oli selvästikin halunnut pitää tuntuman hiukan paremmin, eikä antanut innostuneen Kimun tehdä ihan oman päänsä mukaan. "No niin te hullut naiset, eiköhän tämä olisi jo tässä", totesin saatuani hengityksen vihdoin tasattua ja taputtaessani Pollia kiitokseksi kaulalla. Olimme melkoisen yhtä mieltä asiasta, tosin mitä nyt Saana vielä marmatti siitä, että eihän tämä nyt todellakaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan, kun kukaan ei edes tippunut. Hyvä niin, ties minkälaista jälkeä siitäkin olisi syntynyt. Onneksi kukaan ulkopuolinen ei ollut katsomassa, tämä ei ehkä ollut sitä vastuullisinta menoa, mitä tallin omistaja osasi tarjota työntekijöilleen...

23.04.2017, omistaja
"Miten sinulta vain lähtee ja lähtee tätä karvaa", huudahdin tuskastuneena ja aivastelin ties minkälaiset pöly- ja karvapallot nenästäni. Kevät ei tosiaankaan ollut sitä miellyttävintä hevosenomistajan aikaa tältä osin ja tuntuikin siltä, ettei tallista tai kotitalostakaan löytynyt yhtään ainutta paikkaa, jossa jonkun hevosen karvaa ei olisi ollut. Rinallakin oli pitänyt olla koko talven kohtuullisen lyhyt karvapeite, mutta ilmeisesti silmämääräinen arvio oli pettänyt pahanpäiväisesti ja vaikka kuinka yritin hikiviilaakin apuna käyttäen, tuntui aina löytyvän joku kohta, josta joku tuppo lähti. Suomenhevostammaa tämä ei tuntunut millään muotoa haittaavan, päinvastoin se tuntui vain nauttivan siitä, kun sain kutisevan karvoituksen pois ja olo keveni sen myötä kummasti.

En katsonut kelloa aloittaessani urakkaa, mutta voisin melkein vannoa touhuilin kestäneen ainakin tunnin. Tallityöntekijäni Mirakin tuli jossain vaiheessa katsomaan, mihin olin oikein juuttunut ja pienoinen hymynkare huulillaan luikki pian tiehensä varmaankin peläten, että pyytäisin vielä häntä viimeistelemään hommani. Lopulta otin askeleen taaksepäin ja nypin viimeiset karvat harjasta todeten, että nyt sai riittää! Kyllähän sen nyt tiesi, että huomenna sitä irtoaisi taas ja ei nämä hevosetkaan vielä lähellekään tähän loppuisi. "Kyllä me sinusta vielä nätti taas saadaan - jossain vaiheessa", huokaisin vielä lopuksi katsoen Rinaa silmiin. Aivan kuin musta tamma olisi ymmärtänyt sanomani ja pärskähtikin tyytyväisen oloisena vilkaisten minua, joko olisi aika palata nauttimaan siitä kevätauringosta, minkä Suomen sää meille oli vihdoin suonut kaiken sen lumisateen lomassa.

Ulkoasupohja © yaren, koodaus © VRL-05196, kuvat © kasvattaja | Tämä on virtuaalihevonen / This is a SIM-game horse