Ventoksen Rikkipoikki

ei meriittejä, KTK-kelpoinen

© Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Tavoitteena YLA, KRJL, ERJL ja SLA

NimiVentoksen Rikkipoikki "Rikki" VH-tunnusVH17-018-0169
Syntymäaika ja ikä02.11.2016, M Layouts / raitatossu.net/mayflower Kasvattajayaren (VRL-04468) / Ventos
IkääntyminenKatso (3v. 31.01.2017) Omistajayaren (VRL-04468) / Ventos
Rotu ja sukupuoliSuomenpienhevonen, ori PainotusYleispainotteinen
Väri ja säkäPunarautias, 145cm KoulutustasoKo He A, re 80cm, me 70cm

Rikki syntyi marraskuun alussa, silloin kun ensilumi oli jo satanut ja sulanut, mutta pieni kuuraverho oli silti peittänyt uudelleen maan. Heilan näillä näkymin viimeinen, viides varsa, löysi tiensä varsin rivakasti pihalle ulkomaailmaan. Jopa niin nopeasti, että emä itsekin vaikutti varsin hämmentyneeltä - varsinkin siinä vaiheessa, kun Rikki nousi melkoisen nopeasti turhia aikailematta omille jaloilleen ja hapuili jo nisiä maidon toivossa. Meillä ihmisillä ei ainakaan ollut mitään huolenaihetta varsomisen tai varsan terveyden suhteen, kerrankin näin päin! Tyydyimme vain muiden tallilaisten kanssa ihastelemaan tuota punarautiasta, jolla oli suloinen merkki päässään. Jossain vaiheessa pelkäsin jo Heilan ja varsan häiriintyvän niin suuresta ihmismäärästä niiden karsinan ympärillä, mutta kumpikaan ei vaikuttanut olevan kuitenkaan moksiskaan. Selvää tähtiainesta ainakin tässä pojankoltiaisessa!

Luonne tulossa

i. Ch Lakean Tuusannuuska KTK-II, SV-III, YLA1, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I
sph, prt, 139cm
ii. Nastorikka evm
sph, prt, 139cm
iii. Isku Sydämeen evm
sph, rt, 142cm
iie. Trumpettiina evm
sh, trt, 150cm
ie. Sirpaleija evm
sph, rn, 147cm
iei. Kamosse HT evm
sh, vprt, 155cm
iee. Puna-Vuokko evm
sph, rt, 147cm
e. Mikälie Kesäheila YLA1, KRJ-I, ERJ-I, SLA-I
sph, rt, 146cm
ei. Aika Joutopoika evm
sh, rt, 151cm
eii. Kassan Kilahdus evm
sh, rt, 154cm
eie. Neiti Ajaton evm
sh, lkk, 149cm
ee. Mikälie Morsian evm
sph, rt, 143cm
eei. Vävypoika evm
sh, rn, 148cm
eee. Syys-Unelma evm
sph, rt, 140cm

Isälinja: Lakean Tuusannuuska - Emälinja: Mikälie Kesäheila

ii. Nastorikka oli varsinainen hurmuripoika, joka miellytti niin ulkonäöllisesti kuin luonteeltaankin. Vaikka pilkettä silmäkulmasta tuppasikin löytymään varsin kiitettävästi, ei se ikinä aiheuttanut omistajalleen harmia - ainakaan tahattomasti. II-palkinnolla kantakirjaan kirjattu punarautias vääntyi koulu- ja esteradoilla kiitettävästi, joskaan sen taidot eivät yltäneet helppoja luokkia parempaan, eivätkä hyppytaidotkaan yltäneet metriä korkeampiin luokkiin. Joka tapauksessa sijoituksia ropisi ja omistaja sai olla ylpeä omasta suomiratsustaan. Hyvin tavanomaista elämää elänyt Nastorikka siirtyi kokonaan siitoskäyttöön lopulta ja sai 15 jälkeläistä, joista valtaosa päättyi valitettavasti puskaratsun hommiin. Ori itse eli pitkän elämän, ennen kuin vanhuus vei voiton ja Nastorikka menehtyi 25-vuotiaana.

iii. Isku Sydämeen, nimensä mukaisesti hevonen, joka osasi yllättää - valitettavasti usein negatiivisella tavalla. Pirun komea otus kyseinen ori kieltämättä oli ja saavutti jopa KTK-I -palkinnon, mutta kaunis kuorrutus oli pelkkää hämäystä. Ei Isku toki mikään peto ollut, mutta ei sitä maailman kilteimmäksikään voinut kehua. Ratsastustreenit sujuivat usein rodeon tyyliin, eikä kisapaikallakaan voinut olla koskaan varma, millä mielellä ori tällä kertaa oli. Näyttävyyttä sen liikkeistä kyllä irtosi, mutta vaativan tason koululiikkeitä sen kanssa oli turha haaveilla tekevänsä, juurikin vähän arveluttavan luonteensa vuoksi. Esteet jätettiinkin suosiolla varmempia ratsuja varten, eikä loppuen lopuksi kouluakaan paljoa kisakentillä käyty kokeilemassa. Sijoitukset jäivät vain muutamaan hassuun kappaleeseen, eikä lienee yllätys, että näin kävi myös jälkeläisten osalta. Vain kaksi varsaa sai Iskun isäkseen, eihän se kummoisia piirteitä voinut periyttääkään. Lopullinen niitti oli, kun jännevamma yllätti ja pelkkä oloneuvoksena oleminen ei Iskulle sopinut. Tässä vaiheessa omistaja näki ainoana parhaana vaihtoehtona lopettamisen.

iie. Trumpettiina, tuo arka ja lahjakas hevoskokoinen tamma, osasi enemmän esteratsastuksen salat. Vaikka kouluradoillakin taitoa löytyi helpoissa luokissa, ei ratsastaja ollut siitä niin kiinnostunut kuin hyppäämisestä. Muuten niin epävarma ja sisäänpäin suuntautunut Tiina loisti päästessään ylittämään esteitä, eikä siitä näkynyt silloin mitään jälkiä pelokkuudesta. Toki ratsastajallakin oli tähän vaikutusta, mutta tuskinpa ne 110cm korkuiset esteet olisivat ratana ylittyneet pelkällä tahdonvoimalla ja selässä istuvan ihmisen tsemppauksella. Aluetasolla pärjännyt tummanrautias hyppäsi taidokkaasti, mutta ei ollut mikään tykinkuula. Vain yhden varsan synnyttänyt Tiina jouduttiin lopulta lopettamaan sen yleiskunnon romahdettua.

ie. Sirpaleijalle riitti vauhtia koko sen elämän ajan. Oltiinpa kävelemässä tarhaan, maastoilemassa, treenaamassa tulevaa kisapäivää varten tai itse kisoissa, aina tuntui siltä, ettei Sirpalla ollut koskaan aikaa keskittyä oikeasti siihen, mitä se teki. Kilttihän se oli kuin mikä, mutta vaati vain aika paljon työtä, jotta siitä olisi saanut jotain haluttua irtikin. Parhaimpina päivinä tamma kuitenkin hyppäsi 90cm ratoja ja suoriutui Helppo A –tasoisista koululiikkeistä, mutta aina niissä oli mukana pieni ripaus läpijuoksua. Sijoituksia kuitenkin tuli, tosin ei mistään kovin suurista kilpailuista. Sirpa oli loppuen lopuksi aikalailla perusputte, joka sai yhden varsan jatkamaan omia jalanjälkijään ennen kuin kuoli suolikiertymään.

iei. Kamosse HT oli varsin näpsäkkä tapaus vaaleine harjoineen ja muutenkin kauniilla värityksellään varustettuna. Luonne oli jopa hiukan juro, mutta se ei kovinkaan paljon menoa haitannut. Tältä komealta orilta luonnistui avo- ja sulkutaivutuksen salat huomattavan paljon paremmin kuin yhdenkään esteen ylitys, joten sanomattakin selvää oli, että siihen lajiin omistaja lähti myös oriaan painottamaan. Sulavaliikkeinen Kamosse liisi läpi kouluratojen varmoin ottein ja vaativankin tason liikkeitä hallinnut ori oli monelle tamman omistajalle ehdoton valinta. Tunkua olikin tämän runsaasti palkitun suomenhevosen luokse ja jälkeläisiä siunaantuikin kolmisenkymmentä kappaletta, mikä sai Kamossen omistajan varsin tyytyväiseksi. Vaaleanpunarautias eli terveen elämän ja löytyi lopulta 29-vuotiaana menehtyneenä omasta karsinastaan.

iee. Puna-Vuokko ei ollut se kiltein tapaus, eikä muutenkaan helppo. Se vaati omistajaltaan paljon huomiota ja jos se jäi vähemmälle, alkoi hevosesta kuoriutumaan heti hankala ja vaikeasti käsiteltävä. Säännöllinen liikunta teki kuitenkin ihmeitä ja kun treenaaminen alkoi ihan tosimielessä, kehkeytyi Vuokosta varsinainen kisaohjus. Jopa niin hyvä, että siitä taipui koulu- ja estekentille melkoinen kisakumppani, ja kenttäratsastuskin tamman kanssa kukoisti. Taidot karttuivat koko ajan ja aiemmin käytetty energia saatiin keskitettyä kisaamiseen. Vuokko ei ehkä ollut mikään erikoinen ulkonäöltään, mutta ainakin se hallitsi liikkeet, ja napsi voittoja ja muita sijoituksia joka lajista. Kokeiltiinpa sillä valjakkoajoakin, mutta se ei selvästikään ollut ihan tämän suomenhevosen juttu. Aiemmin niin visusti päätetty astutuskielto ei tuntunutkaan enää niin viisaalta päätökseltä ja niinhän siinä kävi, että tamma sai elämänsä aikana kaksikin tervejärkistä varsaa.


ei. Aika Joutopoika sai viettää elämänsä enemmänkin nautiskellen harrasteratsun urasta. Orin kasvattaja ja omistaja koulutti hevosensa kyllä hyvin, mutta ei ikinä nähnyt kovinkaan suurta intoa lähteä kiikuttamaan Joutopoikaa mihinkään kilpailuihin. Sen sijaan ori oli melkoisen komea tapaus ja tämän seurauksena 150cm korkea rautias pääsikin näyttämään kyntensä enemmänkin näyttelykehissä, joista se niitti mainetta varsin kiitettävästi. Kakkospalkinnolle kantakirjattu ori soveltui lempeän luonteensa vuoksi hyvin jalostusoriksi ja astuikin tammoja varsin kiitettävästi leppoisan harrastusratsun viran lomassa. Jälkeläisiä syntyi maailmaan jopa parikymmentä, joista osa on menestynyt kisakentilläkin niin este- kuin kouluradoilla.

eii. Kassan Kilahdus aloitti nuorena orina ravurin uran, mutta ei koskaan osoittanut kovinkaan suurta innostusta kyseistä lajia kohtaan. Pari erittäin hyvää juoksua sieltä tuli, mutta pidemmän päälle tahti alkoi hidastumaan, eikä omistaja kehdannut enää nähdä orin eteen väkisin vaivaa. Kiila sai kuitenkin pysyä edelleen perheessä ja siirtyi pojan koulutettavaksi. Ori ei ehkä ollut paras mahdollinen ensikoulutettava, mutta onneksi rautiaan luonne oli sen verran passeli, ettei sen kanssa tarvinnut turhia pelätä. Ja tulosta syntyikin, jopa niin hyvin, että Kiilalla käytiin kokeilemassa muutamissa hassuissa koulukisoissa, minkälaisia arvosteluita se saisi tuomareilta. Helppo B -tasolle yltävä Kiila liikkui kyllä kauniisti, mutta hieman jopa mitäänsanomattomasti. Se kuitenkin riitti pienimuotoiseen kisaamiseen. Tammoja ori ei kuitenkaan astunut kahta enempää ja näistäkin vain toinen eteni varsan syntymään saakka.

eie. Neiti Ajaton oli kouluratsu henkeen ja vereen. Tammaa ei voinut missään muodossa sanoa vaatimattomaksi, sillä se taitoi erilaisia liikkeitä aina Vaativa B -tasolle asti. Valtavan kaunis liinaharjainen rautias painatti kilparadoilla menemään kuin viimeistä päivää, tosin tässä tapauksessa ei puhuttu vauhdista, vaan keskittymiskyvystä ja työskentelyhalukkuudesta. Ajaton ei todellakaan ollut helppo ratsastaa, mutta säännöllisellä liikunnalla ja oikean ratsastajan kanssa siitä sai niin paljon irti, ettei loppua tuntunut näkyvän. Tamma napsi sijoituksia valtavan kasan ja kisauransa päätteeksi varsoi kolme pikku-Ajatonta, joista jokainen peri äitinsä valtavan osaamisen. Tamma menehtyi 27-vuotiaana iän tuomiin vaivoihin.

ee. Mikälie Morsian oli enemmänkin harrastekäytössä, mutta pääsi myös käymään useammissa harjoituskisoissa niin este- kuin kouluradoilla. Helppo B:tä taituroiva ja 80cm hyppäävä tamma oli hyvinkin suomenhevosmainen; energiaa kyllä riitti, mutta myös lempeys oli suuressa asemassa. Lähinnä nuorten ratsuna toiminut Morsian toimi melko hyvin epämääräisemmilläkin avuilla, mutta ei kuitenkaan koskaan varsinaisesti loistanut. Taidot olisivat todennäköisesti riittänyt kovempiinkin suorituksiin, mutta ainakin pienkokoinen rautias sai nauttia monipuolisesta ja astetta rennommasta elämästä. Näyttelyihin sitä ei koskaan viety melko vaatimattoman ulkonäkönsä vuoksi, eikä varsojakaan syntynyt kuin yksi ennen kuin Morsian lopetettiin jänteessä ilmenneen vaurion takia.

eei. Mitä Vävypoikaan tulee, oli se jo hiukan enemmänkin kisaradoilla esittäytymässä. Sen omistaja rakasti hyppäämistä ja näkikin paljon vaivaa sen eteen, että sai Vävypojasta juuri oikeanlaisen esteratsun itselleen. Ori kun ei tuntunut oikein alkuun ymmärtävän, mitä siltä vaadittiin ja miten ne esteet oikein kuului ylittää, mutta monien epäonnistumisien ja kieltäytymisien jälkeen alkoi tulosta syntyä. Ruunikosta kuoriutui ketterä kisakaveri, joka löysi hyvät ponnistuspaikat ratsastajansa avustuksella. Valitettavasti juuri orin päästyä oman uransa huipulle, sen omistajan into lopahti koko touhuun ja liikutus alkoi muuttua hyvin epäsäännölliseksi. Lihakset hävisivät ja Vävypoika oli kuin varjo entisestään. Ei sitä toki heitteelle jätetty, mutta liikuntaa se olisi kipeästi tarvinnut. Onneksi naapuri lopulta tarjoutui ostamaan hevosen omalle tammalleen sulhokseen ja muutenkin lupasi liikuttaa sitä säännöllisesti, joskin ei niin tavoitteellisesti. Vävypoika sai elää pitkän elämän ja vasta 28-vuotiaana se löytyi omasta karsinastaan kuolleena.

eee. Syys-Unelma oli pitkään omistajansa ainut hevonen ja sai nauttia täysin siemauksin etuoikeutetusti huomionosoituksista. Vaikka tamma ei koskaan kisakenttiä nähnytkään, se sai säännöllistä liikuntaa ja silloin tällöin pääsi myös valmentautumaan tallilla vierailevan valmentajan silmien alla. Unelma oli kaunisrakenteinen ja sopusuhtainen pikkutamma, jonka säkäkorkeus riitti juuri ja juuri 140cm asti. Sen omistaja vei tammansa kerran ihan vain kokeeksi näyttelyihin ja loppuen lopuksi hevonen kantakirjattiin II-palkinnolla. Lempeäluonteinen rautias muuttui hyvinkin hellyydenkipeäksi varsinkin siinä vaiheessa, kun sen omistaja osti naapurin Vävypoika-suomenhevosorin itselleen, eikä Unelma ollut enää omistajansa ainoa suojatti. Huomiota tamma sai silti osakseen, joskin liikutus jäi vähemmälle kahden astutuksen ja varsan syntymän takia. Unelma jouduttiin lopettamaan 26-vuotiaana vanhuudenvaivojen takia.

0 jälkeläistä, joista 0 tammaa ja 0 oria
00.00.0000 skp. Nimi (e. Nimi)
Kouluratsastus (8 voittoa)
01. | KRJ - 14.02.2017 - Hengenvaara - He A - 4/50
02. | KRJ - 16.02.2017 - Ventos - He A - 3/30
03. | KRJ - 18.02.2017 - Ventos - He A - 5/30
04. | KRJ - 20.02.2017 - Verner - He A - 3/30
05. | KRJ - 23.02.2017 - Varpula - He A - 2/24
06. | KRJ - 08.03.2017 - Pirunkorpi - He A - 1/40
07. | KRJ - 10.03.2017 - Teilikorpi - He A - 3/50
08. | KRJ - 11.03.2017 - Ventos - He A - 2/40
09. | KRJ - 11.03.2017 - Viisikko - He A - 5/30
10. | KRJ - 12.03.2017 - Pirunkorpi - He A - 2/40
11. | KRJ - 13.03.2017 - Ventos - He A - 4/40
12. | KRJ - 13.03.2017 - Ventos - He A - 2/40
13. | KRJ - 15.03.2017 - Pirunkorpi - He A - 2/40
14. | KRJ - 16.03.2017 - Pirunkorpi - He A - 2/40
15. | KRJ - 16.03.2017 - Ventos - He A - 3/40
16. | KRJ - 17.03.2017 - Stewart - He A - 2/100
17. | KRJ - 18.03.2017 - Ventos - He A - 3/40
18. | KRJ - 20.03.2017 - Pirunkorpi - He A - 5/40
19. | KRJ - 21.03.2017 - Tuiskula - He A - 2/40
20. | KRJ - 21.03.2017 - Ruuvalli - He A - 1/30
21. | KRJ - 23.03.2017 - Ruuvalli - He A - 2/30
22. | KRJ - 25.03.2017 - Ruuvalli - He A - 1/30
23. | KRJ - 26.03.2017 - Ventos - He A - 4/40
24. | KRJ - 29.03.2017 - Kievarinkuja - He A - 2/40
25. | KRJ - 30.03.2017 - Ventos - He A - 1/40
26. | KRJ - 31.03.2017 - Kievarinkuja - He A - 6/40
27. | KRJ - 01.04.2017 - Fiktio - He A - 5/40
28. | KRJ - 01.04.2017 - Teilikorpi - He A - 5/40
29. | KRJ - 05.04.2017 - Teilikorpi - He A - 2/40
30. | KRJ - 06.04.2017 - Fiktio - He A - 6/40
31. | KRJ - 08.04.2017 - Kievarinkuja - He A - 5/40
32. | KRJ - 11.04.2017 - Mörkövaara - He A - 5/30
33. | KRJ - 13.04.2017 - Kievarinkuja - He A - 3/40
34. | KRJ - 14.04.2017 - Mörkövaara - He A - 3/30
35. | KRJ - 17.04.2017 - Mörkövaara - He A - 3/30
36. | KRJ - 18.04.2017 - Mörkövaara - He A - 4/30
37. | KRJ - 18.04.2017 - Mörkövaara - He A - 1/30
38. | KRJ - 19.04.2017 - Mörkövaara - He A - 2/30
39. | KRJ - 02.05.2017 - Teilikorpi - He A - 2/40
40. | KRJ - 05.05.2017 - Teilikorpi - He A - 3/40
41. | KRJ - 05.05.2017 - Teilikorpi - He A - 1/40
42. | KRJ - 11.05.2017 - Teilikorpi - He A - 1/40
43. | KRJ - 14.05.2017 - Teilikorpi - He A - 1/40
44. | KRJ - 17.05.2017 - Teilikorpi - He A - 3/40
45. | KRJ - 19.05.2017 - Teilikorpi - He A - 5/40
Esteratsastus (4 voittoa)
01. | ERJ - 13.02.2017 - Ventos - 80cm - 2/30
02. | ERJ - 11.03.2017 - Ventos - 80cm - 2/30
03. | ERJ - 14.03.2017 - Stewart - 80cm - 4/93
04. | ERJ - 18.03.2017 - Brokeback - 80cm - 3/30
05. | ERJ - 22.03.2017 - Brokeback - 80cm - 2/30
06. | ERJ - 25.03.2017 - Brokeback - 80cm - 4/30
07. | ERJ - 26.03.2017 - Stewart - 80cm - 2/30
08. | ERJ - 26.03.2017 - Brokeback - 80cm - 3/30
09. | ERJ - 26.03.2017 - Myyränkolo - 80cm - 1/30
10. | ERJ - 27.03.2017 - Ventos - 80cm - 4/24
11. | ERJ - 28.03.2017 - Stewart - 80cm - 4/30
12. | ERJ - 02.04.2017 - Daelwyn - 80cm - 4/40
13. | ERJ - 04.04.2017 - Daelwyn - 80cm - 1/40
14. | ERJ - 13.05.2017 - Ricota - 80cm - 3/30
15. | ERJ - 13.05.2017 - Huvitutti - 80cm - 5/47
16. | ERJ - 14.05.2017 - Ricota - 80cm - 3/30
17. | ERJ - 15.05.2017 - Huvitutti - 80cm - 7/50
18. | ERJ - 16.05.2017 - Ricota - 80cm - 2/30
19. | ERJ - 17.05.2017 - Ricota - 80cm - 1/21
20. | ERJ - 18.05.2017 - Ricota - 80cm - 3/21
21. | ERJ - 19.05.2017 - Ricota - 80cm - 1/21
22. | ERJ - 20.05.2017 - Huvitutti - 80cm - 4/50
23. | ERJ - 26.05.2017 - Huvitutti - 80cm - 3/50
24. | ERJ - 27.05.2017 - Huvitutti - 80cm - 4/50
25. | ERJ - 27.05.2017 - Huvitutti - 80cm - 2/47
26. | ERJ - 28.05.2017 - Huvitutti - 80cm - 7/50
27. | ERJ - 30.05.2017 - Huvitutti - 80cm - 7/50

Näyttelyt
00. | NJ - 00.00.0000 - Paikka - Luokka - 00/00

Valmennukset

00.00.0000, valmentaja - laji, taso
Valmennus

Päiväkirjamerkinnät

02.12.2016, omistaja
"Haha, jännittääkö sinua?" Martti kysyi vierestäni ja sai vastaukseksi vain jännittyneen nyökkäilyn. Tallimme kengittäjä oli saapunut hetki sitten kengittämään ja tänään oli ensimmäistä kertaa vuorossa myös Rikki, joka tosin vasta vuoltaisiin. Mutta kuitenkin! Vaikka olinkin tehnyt rautiaan kanssa paljon harjoituksia sitoen sen tallin käytävälle ja nostellen sen jalkoja pidemmiksikin ajoiksi, oli tämä silti sille varsin uudenlainen tilanne. En tosin ymmärrä, miksi tämä tuntui aina yhtä jännittävältä jokaisen varsan kohdalla, vaikka olihan se ensikengitys nyt selkeästi vielä suurempi askel. Niin tai näin, nyt se Martti jo käveli Rikin vierelle ja nosti ensimmäisen etujalan alkaen työstämään sitä. Kiiruhdin orin pään puolelle ja silittelin sen päätä hiljaa tarkoituksenani rauhoitella sitä. Mutta mitä rauhoittavia sanoja tämä nyt muka tarvitsi - Rikkihän vain seisoa tojotti paikoillaan ja silloin tällöin kääntyi vähän nuuhkimaan kengittäjän selkää.

Eipä siinä kyllä kauaa mennyt, kun ori oli jo valmis ja Martti jo kannusti minua seuraavan uhrin noutamiseen. Jälleen kerran yksi jännittävä päivä oli takana ja sainpahan olla vielä kaiken lisäksi varsin ylpeä omasta kasvatistani! "Olet sinä saanut tästä varsin mukavan otuksen aikaan, aivan varmasti orista kuoriutuu vielä varsin mukava kisaratsu", Martti vielä totesi ja taputti Rikkiä hymyillen kaulalle. Vaikka rautiaani olikin vielä varsinainen rääpäle, eikä todellakaan voinut vielä sanoa sen olevan mikään kaunistus ikänsä puolesta, olin minä aika tyytyväinen kengittäjän sanoihin. Pitkän linjan hevosmies kyllä tiesi, minkälainen hyvän hevosen kuului olla!

05.12.2016, omistaja
"En kestä, katso nyt miten sööttejä nuo ovat!" nauroin vedet silmistä valuen ja osoittelin Rikkiä ja Wessua. Tallityöntekijäni Saana kikatti myös varsin hervottomasti ja laski työntämänsä heinäkärryt käsistään. Vaikka nuo kaksi suomenhevosnuorikkoa olivatkin hieman eri ikäisiä, vuosi ikäeroa, tuntuivat ne viihtyvän toistensa seurassa enemmän kuin hyvin. Nytkin ne vetivät kauheaa rallia kahdestaan tarhassa ja jahtasivat toisiaan leikkimieleisesti. "Voi himskatti, nyt se kaatuu...!" ehdin vain kiljaista ja Rikki lensi suuressa kaaressa mukkelis makkelis. Hetken jo pelkäsin orin loukanneen itsensä, mutta eikö mitä, sieltä se kömpi pian pystyyn pudistellen itseään hitusen ja jatkoi sitten ilakointia aivan kuin mitään sen tapaista ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Wessu katseli hetken toveriaan hölmistyneenä, mutta kokosi pian itsensä uudestaan ja lähti uuteen ajojahtiin.

Suoraan sanottuna en tiedä yhtään, miten pitkään viihdyimme kaksikkoa katsellen, mutta jossain vaiheessa aloin kiinnittämään huomiota siihen, että lähitarhojen hevoset liikehtivät levottomasti. Päiväheinät olivat niiden mielestä jo liikaa myöhässä, eikä aikataulusta saanut myöhästyä. Katsahdin Saanaa, joka oli huomannut saman ja huokaisten nosti taas heinäkärryt maasta. "En jaksaisi enää yhtään... Olisipa minunkin elämäni yhtä hauskanpitoa", nuori nainen marisi hetken, mutta lisäsi sitten nopeasti perään: "Mutta onhan minun, saan viettää kaiken vapaa-aikani täällä hevosten parissa." Pakko myöntää, että nauroin Saanalle vähintään yhtä paljon kuin hetki sitten telmivälle orikaksikolle. Lähtiessämme kävelemään poispäin, vilkaisin vielä olkani yli ilakoivia hevosia. Rikki ravasi paksussa lumihangessa niin kovaa kuin kykeni, mutta sen pienet jalat eivät yksinkertaisesti vieneet sitä minnekään. Tai ainakin se siltä melkein näytti. Joka tapauksessa äskeisestä kaatumisesta ei ollut enää tietoakaan ja puhtaat liikkeet kielivät siitä, ettei tilanteesta tarvitsisi todellakaan olla huolissaan.

Ulkoasupohja © yaren, koodaus © VRL-05196, kuvat © Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan | Tämä on virtuaalihevonen / This is a SIM-game horse