Ventoksen Murheenkryyni

SV-I, EV-II, First Champion

© VRL-00218 © VRL-00218

Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 20. helmikuuta 2015
(4v.) rakenne 7, suku 8, käytöskoe 15 (60.376%), ratsastuskoe 6,8 + 10, luonne 19 = 65,8p. / SV-I

Estevarsojen laatuarvostelu 20. helmikuuta 2015
(4v.) 70-90cm, 8 - 8 - 3 - 1 - 1 - 3 = 24p. / EV-II


Virtual Riding Horses Assessment 7. huhtikuuta 2017
9½ + 9 + 3½ + 8 + 9½ + 7 + 5½ + 3½ + 8½ = 71,111 % / First Champion

Tavoitteena YLA, ERJL ja SLA

NimiVentoksen Murheenkryyni "Kryyni" VH-tunnusVH15-018-0142
Syntymäaika ja ikä16.10.2014, M Layouts / raitatossu.net/mayflower Kasvattajayaren (VRL-04468) / Ventos
IkääntyminenKatso (4v. 04.05.2015) Omistajayaren (VRL-04468) / Ventos
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma PainotusEstepainotteinen
Väri ja säkäPunarautias, 160cm KoulutustasoKo He B, re 110cm

Kryyni oli taas niitä päähänpälkähdyksiä itselläni. Olin vasta hetki sitten hankkinut pari hieman vaatimattomammista olosuhteista olevaa suomenhevosta ja melkeinpä heti ne ostettuani olin jo teettämässä kaksikolla varsaa. Kaipa minulla silloin oli oma lehmä ojassa, sillä jo iäkkäämpi orini MC Pomppuvieteri tarvitsi itselleen morsiamen ja koska en halunnut käyttää ulkopuolista tammaa jättäessäni tulevan varsan itselleni, eikä kenelläkään ollut tarjota minulle jo syntynyttä tammaa, tuntui tämä parhaimmalta vaihtoehdolta. Toisaalta olisin voinut jättää tyystin Murheenkryynin syntymisen väliin, sillä nimi kertoi tammasta enemmän kuin kukaan saattoi arvatakaan...

Kryyni on todella salakavala hevonen, sillä tamman ajatuksenjuoksua ei voi ihan oikeasti ennustaa ikinä etukäteen. Toisessa hetkessä rautias kaipaa seuraa ja tuntuu oikein vaatimalla vaativan, että nyt sitä pitää puunailla oikein olan takaa ja osoittaa hellyyttä kaikilla muillakin tavoilla. Toisessa hetkessä Kryyni muuttuukin sitten äkäiseksi kiukkupussiksi, joka saattaa ihan oikeasti vaikka näykkäistä hihansuusta tai pahimmassa tapauksessa jostain huomattavasti kipeämmästäkin paikasta. Tammaa on aina käsitelty johdonmukaisesti ja ikinä sille ei ole tehty mitään pahaa, mutta jostain syystä siitä on vain sattunut kasvamaan oikein sterotyyppinen nainen, valitettavasti. Jos tämä on sen normaalia arkipäivän käytöstä, tuskin tarvitsee edes kertoa kiima-ajasta...

Ei se käytös siitä oikein parane hoitaessakaan. Kryyni on liian malttamaton ollakseen paikoillansa pidempiä aikoja, eikä se näin ollen pysty kunnolla nauttimaan harjaussessioistakaan. Kaiken pitäisi tapahtua silmänräpäyksessä tai mieluiten ei ollenkaan, ja jos harjaamiseen ja varustamiseen kuitenkin menee kauemmin kuin minuutti tai pari, ei voi välttyä kärttyisältä hevoselta. Ja koska tämä on täysin väistämätöntä, kannattaa asennoitua jo heti alkuun siihen, että Kryyniltä on ihan turha odotella asianmukaista käyttäytymistä. Topakalla asenteella pääsee jo pitkälle ja tammalle on vain yksinkertaisesti tehtävä selväksi se asia, ettei se itse ole se joka määrää. Yritäppä olla hevosen läheisyydessä sitten rento, mutta samalla määrätietoinen komentelija. Kun joutuu varomaan hampaita ja takajalkoja, ei voi tuntea oloansa mitenkään miellyttäväksi. Olisikin varsin mukava tietää, mikä tähän kaikkeen on johtanut ja miten paljon vaaditaankaan työtä, ettei nuori tamma tule olemaan tällainen koko loppuelämänsäkin. Harjaustuokio olisi mukava tehdä joskus kaikessa rauhassa ja pitkän kaavan mukaan, mutta se taitaa joutua odottamaan ainakin vielä toistaiseksi.

Jos sentään jotain positiivista, niin sentään se, että ratsastaessa Kryyni päästää ihmisen hiukan helpommalla. Tammalla ei ole samanlaista yliotetta ihmisen ollessa ratsailla ja ehkäpä hevonen on jo hiukan tässä asiassa oppinutkin, ettei aina se känkkäränkkä-meininki toimi. Tamman liikkeet ovat melko perinteisiä, ei mitään sen kummempia, eikä koulu muutenkaan taivu oikein Helppoa B:tä vaativammaksi. Kryyni on kuitenkin terävä päästään ja innokas oppimaan uutta, mutta välillä se käyttää älykkyyttään myös työnteosta laistamiseen. Mitään pukittelua tai ryöstämistä ei tarvitse kuitenkaan odottaa, mutta jos ajatukset karkailevat liian pitkäksi aikaa muihin maailmoihin, saattaa tamma oikoa kulmat suoriksi tai laistaa muulla tavoin juuri tekeillä olevasta hommasta. Ratsastajalta vaaditaan todellista keskittymistä, mutta kun löytyy se kultainen keskitie ratsastajan ja ratsun väliltä, näyttää meno jo ihan hyvältä. Jos työnteko kaiken lisäksi lähtee vielä sujumaan hyvin, alkaa Kryynikin nauttimaan siitä oikeasti ja yrittelijäisyyttä löytyy entisestään. Vaikkei tammasta saakkaan taivutettua mitään kouluratsua, kyllä näillä nykyisillä taidoilla pärjää jo hyvin Kryynin oikeassa omassa lajissa, esteratsastuksessa.

Tamma onkin varsinainen estehirmu, kun vain pääsee vauhdin huumaan. Ehkäpä sieltä muutama kielto saattaa silloin tällöin tulla, jos ratsastaja ei tajua oikeasti ratsastaa ja näyttää tietä Kryynille, mutta enimmäkseen yli mennään niin, että rytisee. Kirjaimellisesti. Ylimmät puomit saattavat kolahdella ihan kunnolla, jos ajatus herpaantuu ja tällaisina päivinä ei vain voi uskoa, että tästä hevosesta olisi ihan oikeasti minkään sortin esteratsuksi, varsinkaan kisamielessä! Kryynissä on kyllä totisesti potentiaalia, mutta tamma tarvitsee myös toiselta osapuolelta taitoa ja osaamista. Mistään opetusratsusta ei siis todellakaan ole kyse, selässä istuvan henkilön täytyy totisesti tietää, milloin niitä pohkeita annetaan oikean ponnistuskohdan merkiksi tai minkälainen vauhdin tulee ylipäätänsäkin olla esteradalla. Kryyni todennäköisesti osaa vallan mainiosti nämä jutut itsekin, ainakin mitä on irtohypytykseen uskominen, mutta kaipa tamma haluaa varmistua siitä, että se ei ole ainoa, joka tekee työn. Hyvä työskentely tämän tamman kanssa näyttää kuitenkin varsin mukavalta, eikä puhdas ratakaan ole mikään mahdoton tavoite. Jalkojansa Kryyni voisi toki aina hiukan hanakammin nostella ja olla vähemmän tarkka siitä, miten suorassa sitä estettä lähestytään, mutta kyllä siinä joka tapauksessa on estehevosen vikaa.

Maastoon lienee aika turha haaveilla menevänsä yksin Kryynillä. Tamma kyllä pystyy liikkumaan yksinkin ilman hevostovereitaan, mutta jatkuva pälyily kaikkea mahdollista vastaantulevaa kohtaan on jo hiukan rasittavaa pidemmän päälle. Ne samat vanhat pyöröpaalit ja postilaatikot tuskin kimppuun hyökkäävät, mutta Kryyni ei siltikään olisi asiasta niin varma. Ikinä kun ei tiedä, piileekö niiden takana joku tai hyökkääkö ne sittenkin tammaparan kimppuun, kun sitä vain selkänsä kääntää. Porukassa onkin jo toinen ääni kellossa, Kryyni ei tunnu pelkäävän juuri mitään, mutta toisen takapuolessa pitää olla ihan auttamattomasti turpa koko ajan kiinni.

Kryyni lampsii ihan fiksuna tammana hevoskuljetusautoon, eikä se jaksa sen kummemmin aiheuttaa mitään showta moisesta jutusta. Heinä on ihan mukavaa mutusteltavaa, eikä se maailma tunnu hassummalta muutenkaan tuossa vaiheessa. Lienekkö sitten niitä ainuita tilanteita, milloin Kryyni malttaa mielensä, mutta sitä ei jatku sinne kisapaikalle asti. Kun auto parkkeeraa lopulta määränpäähän ja hevosia aletaan purkamaan autosta, alkaa kova kiukuttelu ja mielenosoitus potkiutumalla. Hiukan tamma siitä rauhoittuu, kun vihdoin pääsee peruttamaan pihalle, mutta rauhallisuutta on tässä vaiheessa turha enää odotella. Muut hevoset kiinnostavat, mutta liian lähelle ne eivät saa tulla! Kryynin varustaminen kisapaikalla voikin olla hauska kokemus kaiken muun tohinan lisäksi, mutta esterata vie kaikesta voiton. Kryyni ei rauhoitu ennen kuin muut hevoset ovat poistuneet lämmittelyistä ja usein suoritus saattaakin mennä täysin penkin alle turhan touhottamisen takia. Kahteen eri luokkaan osallistuminen voi olla varsin kannattavaa, Kryynin suoritus kun usein paranee toisella kierroksella liikojen energioiden hieman karistua.

Äksy ämmä, sitä Kryyni on lajitovereidensakin seurassa! Välillä muut kiinnostavat kovastikin, mutta toisena hetkenä tamma ajaa muut pois luotaan hampaat ojossa ja korvat liimautuneena niskaan. Ikinä ei tiedä, onko toisella hevosella asiaa samalle heinäkasalle vai ei, mutta kyllä Kryynikin on sen verran ottanut opikseen, ettei kaikkia sovi pomotella tai se voi koitua kohtalokkaaksi. Ainakin pariin otteeseen rautias on yrittänyt ryttyillä tallin vanhemmille tammoille, mutta on pian huomannut, etteivät ne ihan yhtä helposti anna nuoremman tamman nousta niskan päälle. Näissä tilanteissa Kryyni lopulta alistuu muiden tahtoon ja jättäytyy hiukan kauemmas tai yrittää hieroa sopua vasta äskettäin kakaramaisesti uhiteltuaan. Kuka tästä tammasta ottaa nyt sitten selvää!

i. Vapaapudotus
sh, prt, 157cm
ii. Pudotettu Tahti evm
sh, tprt, 161cm
iii. Taparikollinen evm
sh, prt, 158cm
iie. Tahtirikko evm
sh, rn, 155cm
ie. Vappaamiälinen evm
sh, vprt, 150cm
iei. Ihan Mieletön evm
sh, rn, 157cm
iee. Vapaa Kulkemaan evm
sh, m, 153cm
e. Mielihuoli
sh, prt, 162cm
ei. Mielensäpahoittaja evm
sh, prt, 165cm
eii. Paha Poika evm
sh, vprt, 166cm
eie. Paahtaja evm
sh, vprt, 160cm
ee. Hupakko HUPS evm
sh, tprt, 159cm
eei. Häpäisemätön evm
sh, m, 166cm
eee. Leijuu Leijuu evm
sh, prt, 154cm

Tulossa

3 jälkeläistä, joista 1 tamma ja 2 oria
19.01.2015 o. Ventoksen Velmu SV-III (i. MC Pomppuvieteri)
28.03.2015 t. Ventoksen Murheinen (i. Ventoksen Räyhähenki)
28.07.2015 t. Ventoksen Vieter (i. MC Pomppuvieteri)
Esteratsastus (9 voittoa)
01. | ERJ Cup - 31.10.2015 - Kisakeskus Ginger - 110cm - 17/230
02. | ERJ Cup - 31.05.2017 - Ventos - 110cm - 6/170

01. | VSR Cup - 31.08.2016 - Susiraja - 110cm - 5/60

01. | ERJ - 23.01.2015 - Fifth Bridge Ponies - 110cm - 5/30
02. | ERJ - 28.01.2015 - Fifth Bridge Ponies - 110cm - 4/30
03. | ERJ - 21.02.2015 - Fifth Bridge Ponies - 110cm - 1/30
04. | ERJ - 23.02.2015 - Fifth Bridge Ponies - 110cm - 2/30
05. | ERJ - 24.02.2015 - Fifth Bridge Ponies - 110cm - 5/30
06. | ERJ - 26.02.2015 - Vanima - 110cm - 2/30
07. | ERJ - 27.02.2015 - Fifth Bridge Ponies - 110cm - 3/30
08. | ERJ - 28.02.2015 - Vanima - 110cm - 4/30
09. | ERJ - 28.02.2015 - Aittohaara - 110cm - 7/50
10. | ERJ - 05.03.2015 - Aittohaara - 110cm - 2/50
11. | ERJ - 06.03.2015 - Kauniston Tila - 110cm - 4/30
12. | ERJ - 07.03.2015 - Aittohaara - 110cm - 1/50
13. | ERJ - 08.03.2015 - Viisikko - 110cm - 2/30
14. | ERJ - 09.03.2015 - Yemene - 110cm - 5/40
15. | ERJ - 10.03.2015 - Yemene - 110cm - 3/40
16. | ERJ - 13.03.2015 - Yemene - 110cm - 5/40
17. | ERJ - 14.03.2015 - Yemene - 110cm - 3/40
18. | ERJ - 16.03.2015 - Juksula - 110cm - 4/60
19. | ERJ - 17.03.2015 - Taikakuun Kartano - 110cm - 7/60
20. | ERJ - 17.03.2015 - Yemene - 110cm - 4/40
21. | ERJ - 05.04.2015 - Minnantila - 110cm - 3/40
22. | ERJ - 06.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 6/40
23. | ERJ - 06.04.2015 - Minnantila - 110cm - 4/40
24. | ERJ - 07.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 1/40
25. | ERJ - 08.04.2015 - Minnantila - 110cm - 2/40
26. | ERJ - 09.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 3/40
27. | ERJ - 10.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 2/40
28. | ERJ - 10.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 5/40
29. | ERJ - 10.04.2015 - Riiviöt - 110cm - 6/50
30. | ERJ - 11.04.2015 - Vennamo - 110cm - 2/30
31. | ERJ - 11.04.2015 - Viisikko - 110cm - 1/30
32. | ERJ - 11.04.2015 - Rohkelikko - 110cm - 5/30
33. | ERJ - 11.04.2015 - Ventos - 110cm - 3/30
34. | ERJ - 12.04.2015 - Viisikko - 110cm - 4/30
35. | ERJ - 12.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 1/40
36. | ERJ - 12.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 4/40
37. | ERJ - 12.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 6/40
38. | ERJ - 12.04.2015 - Ventos - 110cm - 4/30
39. | ERJ - 13.04.2015 - Ventos - 110cm - 2/30
40. | ERJ - 13.04.2015 - Riiviöt - 110cm - 2/50
41. | ERJ - 14.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 2/40
42. | ERJ - 14.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 4/40
43. | ERJ - 15.04.2015 - Rohkelikko - 110cm - 4/30
44. | ERJ - 15.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 6/40
45. | ERJ - 16.04.2015 - Riiviöt - 110cm - 4/50
46. | ERJ - 16.04.2015 - Harlakka - 110cm - 2/40
47. | ERJ - 17.04.2015 - Harlakka - 110cm - 2/40
48. | ERJ - 18.04.2015 - Riiviöt - 110cm - 2/50
49. | ERJ - 19.04.2015 - Rohkelikko - 110cm - 1/40
50. | ERJ - 19.04.2015 - Viisikko - 110cm - 1/30
51. | ERJ - 21.04.2015 - Rohkelikko - 110cm - 3/40
52. | ERJ - 23.04.2015 - Ventos - 110cm - 2/30
53. | ERJ - 24.04.2015 - Rohkelikko - 110cm - 1/40
54. | ERJ - 25.04.2015 - Ventos - 110cm - 2/30
55. | ERJ - 26.04.2015 - Ventos - 110cm - 5/30
56. | ERJ - 26.04.2015 - Minnantila - 110cm - 5/30
57. | ERJ - 27.04.2015 - Ventos - 110cm - 2/30
58. | ERJ - 06.05.2015 - Farbranch Irish Draughts - 110cm - 1/50
59. | ERJ - 07.05.2015 - Farbranch Irish Draughts - 110cm - 5/50
VSR:n suomenhevosten ikäryhmäkilpailu
01. | 15.05.2015 - VSR - 4-vuotiaat - 24/28 (3+3+8=14)

Näyttelyt
01. | VSN - 22.08.2016 - Kuuralehdon hevostila - S(p)h-tammat - 11/12, (3½+4+3½+4+3½+4+4+3+3+3½ = 36p.)

Valmennukset

18.07.2016, Sylvester - estevalmennus, 110cm
Olin koonnut esteet ulkokentälle, eri kokoisia ja näköisiä viritelmiä, jopa muurin olin rakentanut! Hörpin nyt poikkeuksellisen lämpimänä (+22) päivänä kahviaki termosmukista odottaen valmennettavaa paria. Ihmettelin tallin suunnalta miksei ketään näy, mutta parivaljakko tulikin toiselta suunnalta. Olivat kuulemma olleet maastoon menossa, mutta Kryyni oli muistuttanut ettei hän todellakaan mene yksin villipetojen kitaan. Hieman säpsäkän oloinen tamma tuli kentälle, katsoi esteitä ja vilkuili taakseen villipetojen varalta. Suljin portin ratsukon takaa ja hoputtelin heitä hyvää vauhtia käynnin kautta ravaamaan. Kryyni unohti hetkeksi alun traumat ja kiinnitti huomionsa esteisiin. Muuria hieman tuijoteltiin, mutta ohimennessä ei tainnut edes muistaa mitä äsken ihmeteltiin. Laukkaa otettiin pitkin uraa vapaasti, muutamalla voltilla ja pysähdyksellä totta kai. Alkuverkan minieste, 60cm, ristikko tultiin melkoisella tohinalla ja pitkällä loikalla. Hyväksyin hypyn, sillä olihan se puhdas, mutta paitistin tulemaan uudelleen.

Esteet korotettiin vastaamaan kutakuinkin metriä molempiin suuntiin. Kryyni oli innoissaan ja laukkasi reippaalla tahdilla. Seuraavalle esteelle, joka oli noin 80cm kieppeillä, oltiin jo into piukeana eikä kaikki mennyt ihan putkeen. Tamma ei saanut etusiaan nostettua tarpeeksi, ponnu lähti ehkä hieman liian läheltä, mutta ei ollut hätiä, sillä puomi jäi kiikkumaan hetkeksi ja asettui paikoilleen itse. Toisella yrittämällä ratsastaja sai tamman koottua paremmin ja ponnu lähti hieman edellistä kohtaa aiemmin. Hyppy oli heti menestys ja puomi pysyi ääneti paikallaan. Hyvä! Treeneissämme katsottiin ponnistuskohdat kohdalleen ja etenkin, että tamma nostaisi jalkojaan tarpeeksi hypyssä. Eihän Kryyni nyt turhan monesti samaa virhettä tekisi, vaan korjasi asennettaan. Hypyissä oli melkoisesti ilmavaraa muutaman virhehypyn jälkeen, eikä vauhtikaan näyttänyt hiipumisen merkkejä. Alkutunnista erikoisesti katseltu muurikin näytti jo tutummalta, kun siitä monesti laukattiin ensin ohitse ja lopulta päästiin itse asiaan eli hyppäämään. Leveän muurin Kryyni ylitti ehdottomasti helpoiten kaikista tunnin esteistä ja ansaitsi ratsastajaltaan kiitosta. Ratana hypättäessä Kryyni näytti, että kyllähän hän osaa hypätä, kun ratsastaja auttaa osassa työtaakkaa. Puhtaasta radasta sopiikin ilakoida ja ottaa kierros taikka pari vapaampaa laukkaa. Siirsin esteitä kasaan ja omille säilytyssijoilleen, kun ratsukko siirtyi raviin ja jölkötteli pitkin ohjin keventäen. Loppukäynnit ratsukko meni kentällä, kun maastoon ei sopivaa kaveri heti löytynyt.

27.07.2016, VP - estevalmennus, 110cm
"Aseta sitä ensin hieman ulos, ja lähde tästä ratsastamaan sitä vasta sisäpohkeen ympäri. Näin saat säilytettyä sen ulkolavan, ja sisätakajalka tulee kuin itsestään paremmin vatsan alle." Neuvoin yarenia alkuverryttelyssä ja jatkoin "näin juuri, nyt istut vaan hiljaa alas, jännität vatsalihakset ja teet muutaman puolipidätteen laukan kokoamiseksi. Näin, oikein! Sitten rentoutat ranteet, työnnät kättä ihan eteen ja pyydät hevosta seuraamaan kättä ulkopohkeella. Nääääin, hienoa tytöt! Ja ihan sama homma uudelleen!" Tehokkaan ja hyvin pitkälti sileäntyöskentelyyn painoittuvan alkuverryttelyn jälkeen jatkoimme pysty - okseri - okseri linjan ratsastamista, jossa halusin yarenin pääsevän ratsastamaan Kryyniä hieman eteen. "Siellä kaarteessa jo muista ratsastaa laukka aktiiviseksi, jotta se ei sitten tuolla linjalla kuolla ketkahda. Näin juuri, nyt vaan siirrät sun katseen viimeisen esteen taakse ja pidät hevosen alusta loppuun kahden pohkeen ja ohjan välissä", neuvoin ratsukon lähestyessä estelinjaa ja jatkoin, "Pohje!! Oma yläkroppa suoraksi ja käsi alas, juuri näin, hyvä, hienoa tytöt!"

Valmennusta jatkettiin erilaisten linjojen ratsastuksella, jonka jälkeen tulimme vielä lopuksi seitsemän esteen rataa sillä ajatuksella, että ratsukko olisi kilpailuradan uusinnassa. Halusin, että yaren uskaltaisi ratsastaa rohkeasti eteen samalla rauhallisuuden ja selkeyden säilyttäen. Muutama tiukempi kaarre tuli hieman löysässä laukassa, jolloin tuloksena oli heti etujalkojen virhe ja tippuneet puomit, mutta ratsukon korjatessa nämä kohdat, meno näytti erittäin kelvolliselta ja Kryyni teki erittäin teräviä ja varovaisia hyppyjä. Koska viimeisellä korjauksella ratsukko tuntui vasta löytävän palaset kohdalleen, nostin esteet kymmenen senttimetriä normaalia kilpailukorkeutta korkeammalle ja kehoitin ratsukon tulemaan radan vielä kertaalleen mitään muuttamatta. Ratsukko eteni radalla tasaisen varmasti nopeassa tempossa, eikä 120cm tasolla olevat esteet tuntuneet tekevän näppärälle suomenhevostammalle ongelmia laisinkaan. Valmennuksen loppuun työstimme hevosta vielä laukassa ja ravissa eteen-alas, jonka päätteeksi kehoitin yarenia lähtemään kävelemään normaalia pidemmät loppukäynnit.

01.12.2016, Knight R. - estevalmennus, 110cm
Uusi ystävä Yaren saapui kartanon tiluksille kauniin suomitamman kanssa. Itse odottelin parkkipaikalla ja toivotin molemmat tervetulleiksi. Hetken juttelun ja hevosen saadessamme ulos kopista, suuntasimme lämmitetylle maneesille. Maneesilla oli loppumaisillaan Sebastianin miekkailutunti ja kaksikko katsoi silmät pyöreinä menoa. Sekasorron keskellä aloin rakentaa esterataa ja hätistin tallipojat muualle taistelemaan. Yaren käveli tamman kanssa kaviouraa pitkin, mutta Kryyni tanssahteli omiaan ja huusi komeiden oripoikien perään. Yaren yritti saada salakalavan tamman huomion muualle, mutta turhaan. Eikä tilanne rauhoittunut sen enempää, vaan päinvastoin. Kryyni olisi mieluusti mennyt muiden perässä.

Lämmittelyssä kiukuttelu jatkui, mutta ratsastaja sai pidettyä hevosen kasassa. Ottaen huomioon kuinka Yaren kiehui sisäisesti, mutta ulkoa meno näytti erittäin tyyneltä. Maneesi oli hyvin lämmin ja Yaren riisui paksut päällysvaatteensa lämmittelyn jälkeen. Tekivät kavaletit ja maapuomit tehtävänsä, kun molemmat olivat hiestä märkiä. Esteiden hyppääminen aloitettiin varovaisesti ristikoilla suorilla ja kaarevilla linjoilla. Yaren katsoi tiet huolellisesti ja ratsasti Kryyniä hyvin eteenpäin. Tamma nosteli jalkojaan ylös ja liioitteli muutaman kerran 60cm pystyillä. Esteitä korotettiin fiiliksen mukaan ja tehtävien sujuessa. Tamma jännitti yhä uutta paikkaa, joten yritimme saada Kryyniä rentoutumaan. Siihen ei kuitenkaan kauaa vaadittu, kun esteiden korkeus hupeni metriin. Tamma innostui liikkumaan rennosti pyöreämmässä muodossa selkäänsä tai kaulaansa jännittämättä. Vauhtia alkoi löytyä ja samalla alkoi tapahtua, kun Yaren yritti pidättää tammaa liikaa. Kryyni kielsi esteen, sillä tamma oli täysin eri mieltä reiteistä. Otimme uudelleen ja okserin ylittäminen sujui leikiten.

Hyppäsimme vaativaa esterataa tovin verran, mikä oli korkeudeltaan 110cm. Radalla oli paljon tiukkoja käännöksiä, joten ennakointi oli tärkeää. Yaren sai ratsastettua känkkäränkkätammaansa hyvin. Vauhti oli radalla sopiva, koska nyt ei ratsastettu aikaa. Yaren ratsasti hevostaan teknisesti oikein ja loppuverryttelynä ravailtiin pitkin ohjin uraa pitkin, sekä hevonen sai mennä vapaassa muodossa oikaisten selkäänsä. Mikäs sen parempi aloittaa joulukuu kuin hyvin mennyt estevalmennus?

Päiväkirjamerkinnät

02.02.2015, omistaja
Tuijotin Kryyniä hetken aikaa silmästä silmään ja annoin raipan heilua kevyesti ilmassa. Rautias lähti liikkeelle lennokkaassa ravissa ja teki piakkoin äkkikäännöksen, joka ei kuitenkaan yllättänyt minua. Pakomatka vasemmalle loppui lyhyeen, kun sain estettyä hevosen reitin heti tykkänään, ja Kryynin ei auttanut muu kuin alistua tahtooni ja kääntää turpansa takaisin tahtomaani suuntaan. Pian rautias kiihdytti vauhtiaan kiivaasti ja hyppäsi valtavalla ilmaloikalla kyhäämäni estekujan läpi. Yksikään puomi ei kolahtanut alas, mutta esteiden korkeus ei tällä hetkellä ollutkaan kuin metrin molemmin puolin. Kryyni taitoi kuitenkin hyvin 110cm radankin ratsastaja selässään, joten en odottanutkaan vaikeuksia syntyvän. Tamma mennä viiletti häntä soihtuna jo toisella puolella kenttää ja tällä kertaa sen aikomuksena oli jo pysähtyä kokonaan. Minä en kuitenkaan sääliä tuntenut tässä asiassa ja patistinkin hevosen uusimaan äskeisen suorituksensa.

Muutaman suunnanvaihdon ja puomien korjailemisen jälkeen annoin tamman vähitellen rauhoittua, enkä enää juoksuttanut sitä yhtä tahdikkaasti. Kovaääninen pärskähtely täytti lähitienoon ja näin, kuinka Kryyni haki eleillään minulta lupaa alkaa lopettelemaan. Vaikka alkuun Kryyni olikin laittanut hanakasti vastaan, alkoi se jo loppuajasta olemaan selvästi yhteistyöhaluisempi. Annoin hevosen hetken ravata pitkin kaviouraa ja lopulta rauhoittelin sen käyntiin. Kryyni venytti kaulaansa pitkäksi, mutta jatkoi edelleenkin rivakkaa kävelyä, odottaen ilmeisesti minulta tulevan vielä käsky kovempaan menoon. Kun sitä ei kuitenkaan tullut, alkoi tamma vähitellen jarruttelemaan ja puuskutuskin alkoi tasaantumaan, häviten lopulta kokonaan. Heitin pitkän juoksutusraipan kentän aidan viereen ja seurasin vielä katseellani Kryynin käyntiä. Lopulta se pysähtyi ja pienen maan kuopimisen jälkeen kellahti autuaallisena piehtaroimaan lumen peittämälle hiekkakentälle.

15.12.2016, Knight R.
Olin sopinut meneväni Yarenin luokse käymään. Luvassa oli terästettyä glögiä ja jouluherkkuja, mutta työt ennen hupia. Perille päästyä Yaren ehdotti, että nappaisin Ventoksen hevosen alleni ja menisimme yhdessä maastoilemaan. Mikäs sen parempaa kuin maastoilua lumisateessa?

Yaren haki tarhasta oman hevosensa, Murheenkryynin. Tamma oli minulle tuttu, koska olin valmentanut ratsukkoa vuonna nakki ja muusi. Itse sain rauhallisen Elvana-nimisen tamman. Elvin varustaminen sujui nopeasti, kun neiti kökötti puolikuolleena paikoillaan. Puolestaan Yaren sai taistella Kryynin kanssa henkeen ja vereen. Silmien valkuaiset vilkkuivat, hampaat kalisivat ja karsinan turvepinta pöllyi. Kauan siinä meni, kun Yaren meni edellämme pihalle. Ei kovinkaan iloisen näköisenä.

Selkään päästyä tappelu jatkui ja saimme luvan mennä Elvin kanssa edellä. Kryyni kulki turpa Elvin takapuolessa kiinni, mutta ratsuni ei ollut asiasta moksiskaan. Kryyni kyttäili ympärilleen ja hörisi malttamattomasti. Kaksikon jäädestä meistä jälkeen, oli Kryynin pakko ravata meidät kiinni. Muutama hassu lintu lensi pusikossa, joita Yarenin ratsu kauhisteli. Elvi ei antanut mitään huomiota, vaan köpötteli jäistä tietä eteenpäin. Ravailu meni meidän osalta rennosti, mutta Yaren sai pidättää Kryyniä jatkuvasti tai pitää harjasta kiinni tamman säikkyessä olemattomia asioita. Laukassa kaksikko ryntäsi vauhdilla meidän ohitse. Katselin, kuinka ratsukko katosi peltoaukealla horisonttiin. Me hölläilimme Elvin kanssa omaan tahtiin ja Yaren pidätti hermopäistä tammaansa.

Loppumatka sujui rennommin, osittain. Yaren piteli Kryyniä viimeiseen saakka, kun tamma taisi tuntea kotireitit. Kryyni steppaili paikoillaan ja otti muutamia raviaskeleita Elvissä kiinni. Tallilla hoidimme hikiset nelijalkaiset nopeasti. Kryynin kanssa meni muutama tovi, mutta menin auttamaan Yarenia. Yaren meni putsaamaan varusteita ja itse jäin hoitamaan Kryynin. Harjasin tamman huolella, kylmäsin jalat, loimitin lämpimästi ja päästin äkäisen tamman syömään iltaruokia. Yarenin kanssa menimme itse lämmittelemään kerhohuoneeseen.

19.12.2016, Knight R.
Menin katselemaan ja kuvailemaan Yarenin ratsastusta. Hän oli osallistunut naapuritallin ratsastustunnille. Tunnin aiheena oli esteiden hyppääminen ja innolla seuraisin ratsukon menoa. Tunti pidettiin lämmitetyssä maneesissa, minkä takia valokuvaaminen oli helppoa. Säädin asetuksia huolella ja pidin katseeni tiukasti Yarenissa. Välillä nappasin muistakin ratsukoista kuvia.

Kryyni oli kuitenkin pahalla päällä. Alkuverryttelyssä Yaren ei meinannut saada tammaa oikein kuulolle. Kryyni painoi menemään ja kävi hitaalla, puski eteenpäin pidätteistä huolimatta. Takapää nousi huolella ilmaan, kun aloitettiin laukkaharjoittelu. Pikkuesteet Kryyni liioitteli huolella, että Yaren jäi välillä hypystä jälkeen. Hampaat irvessä katselin heidän vauhdikasta menoa. Harja hulmusi ja puomit kolisi, mutta onneksi puomit pysyivät kannattamillaan.

Muista hevosista Kryyni ei ollut mielissään, joten ratsastaja piti äkäisen tamman koko ajan muissa ajatuksissa. Esteiden saadessa korkeutta, vauhti lisääntyi asteittain ja tamma hyppi sarjojen ylitse ripeästi. Tahti oli kuitenkin hyvä ja tamman kaviot eivät edes hipaisseet puomeja. Kuvien ottamisesta ei suuremmin tullut mitään vauhdin takia, että koko ajan sai säätää asetuksia. Esteet hiposivat 90cm ja Kryyni kielsi okserille viime hetkellä. Tamma tuumasi, että hänelle riitti ja heitti Yarenin kauniissa kaaressa esteen ylitsi. Nainen nousi ylös ja hyppäsi takaisin vauhdikkaan tammansa selkään. Peitin kasvoni käsien alle, mutta uskaltauduin katsomaan. Yaren istui letkeästi tamman selässä ja jatkoi harjoittelua. Onneksi selvisimme pelkällä säikähdyksellä.

20.12.2016, omistaja - Ventoksen Pikkujoulut 2016
Pyyhkäisin otsaani ja katsoin aikaansannoksiamme tarkoin. Olin kiiruhtanut talliin aikaisin aamusta ja heti kun olimme saaneet tallityöntekijöiden kanssa hevoset pihalle, olimme käyneet käsiksi joulukoristeisiin. Nauhat, pallot ja kranssit olivat löytäneet paikkansa iloisissa merkeissä ja roikkuipa katosta mistelinoksakin, jota tallin miespuoliset tuntuivat kummasti välttelevän... Yllätyin kuitenkin todella paljon siitä, miten paljon auttajia oli ilmaantunut paikalle ja jokunen illan pikkujouluihinkin osallistuva oli eksynyt paikalle ennen varsinaista ohjelmaa.

En tiedä, mihin se aika katosikaan, mutta jossain vaiheessa alkoi hämärtämään ja vilkaistessani kelloa, tajusin vieraiden kohta jo saapuvan suuremmin joukoin. Koko päivä oli mennyt sellaisella tohinalla, ettei paljon hengähdystauoille ollut jäänyt aikaa, mutta olihan tämä nyt sen verran mukavaakin hommaa, ettei asia haitannut lainkaan. Nappasin Kryynin päitset karsinan ovesta ja rivakoin askelin hain kenkkuilevan tammani tarhasta. Pieni jännitys muistutteli olemassaolostaan vatsassani, kun pähkäilin kuinka suomenhevonen käyttäytyisi maastossa, mutta luotin kuitenkin omaan kasvattiini sen verran, etten antanut epämiellyttävien ajatuksien kalvaa mieltäni. Tuikkasin Kryynin omaan karsinaansa hetkeksi syömään ja hiippailin hiljakseen pihalle katsomaan, kuinka autot hevoskoppeineen alkoivat kurvailla pihalle. Sydän pamppaillen ihastelin omia kasvattejani ja täysin uusia tuttavuuksia, jotka varmasti toisivat oman ihanan silauksensa tämän illan tapahtumaan. Ohjailin hevosten omistajia hevosineen tallin käytävälle valmistautumaan ja mattimyöhäisetkin ennättivät vielä mukaan.

Ennen kuin kukaan tuntui kunnolla tajuavankaan, seisoimme jo kaikki yhdeksän ratsukkoa pihamaalla hyvin varustautuneina. Jokaiselta löytyi vähintään heijastinliivi ja pieniä heijastimia hevosilta, itse olin kärkiratsukon roolissa varustautunut niin hyvin kuin vain keksin. Löytyi heijastavaa ratsastusloimea, liiviä, suojaa, martingaalia, otsalamppua... Kryyni näytti siltä, että se olisi voinut murhata minut katseellaan ja aivan varmasti oli sitä mieltä, että näytti vähintäänkin kävelevältä joulukuuselta. Joku huikkasikin minulle, että puuttuiko tammaltani se kuuluisa joulumieli! Tallityöntekijäni Saana kuikuili, tarvitsisiko joku vielä apua ja minä viittoilinkin hänet vielä luokseni tyrkätäkseni Kryynin ohjat hänen käsiinsä. Kipaisin sisälle ja pian tulin iso tonttulakkikasa käsissäni pihalle ojennellen niitä ratsastajille ja autoin hattuja myös ratsujen päähän. Katin Kipa-tamma ei elettäni liiemmin arvostanut, mutta lopulta sillekin saatiin punalakki päähän.

Puheensorina kaikui pitkin metsää, kun letka oli lopulta liikkeessä. Kryyni pälyili jatkuvasti takana tulevia hevosia ja olisi selkeästi vaihtanut mieluusti kärkihevosen paikkaa jonkun toisen kanssa. Minä pidin kuitenkin pääni ja kannustin tammani jatkamaan suoraan eteenpäin. Yllätyin, miten suomenhevospainotteinen joukkiomme oli, mutta olin varsin tyytyväinen siihen, että muutama muukin rotu mahtui joukkoon mukaan. Pariin otteeseen siirryimme rentoon raviin, mutta viimeistään siinä vaiheessa porukka sekosi täysin, kun oli aika siirtyä laukkaspurtin pariin. Valtaosa siirtyi pellon puolelle umpihankeen ja hevoset pomppivat mitä koomisimman näköisesti edetäkseen mahdollisimman nopeasti eteenpäin voittaakseen leikkimielisen kilvan. Kryyni sekosi tässä vaiheessa viimeistään kokonaan, eikä minullakaan ollut enää mitään syytä antaa sille pidättäviä apuja. Rautias ampaisi eteenpäin sellaista kyytiä, että minun piti totisesti pitää kiinni kunnolla, jotten olisi sellaisessa vauhdissa humahtanut umpihankeen. Posket punottaen porukka saapui viimein maaliin kukin vuorollaan ja tyytyväisesti höyryävät hevoset kävelivät koko loppumatkan tallille kaikessa rauhassa.

Iloiset naurauhdukset eivät loppuneet siinäkään vaiheessa, kun saavuimme tallille ja aloimme purkamaan ratsujamme. Jokainen sai itse päättää, veikö hevosensa ulkotarhaan vai vieraskarsinoihin lahjojen jaon ja herkuttelun ajaksi. Pitkään kukaan ei kuitenkaan päätöstä arponut ja hetken päästä toimisto alkoi täyttymään punaposkisista ratsastajista. Saana oli nostanut jo valmiiksi muiden tallityöntekijöiden kanssa ruuat ja lämpimät juomat pöytään, eikä aivan varmasti kenellekään jäänyt moisessa pöydässä nälkä. Seurasin hymyileväisenä vieraideni kasvoja ja myöhäilin mielessäni, kuinka mukavaa oli, että ihmiset olivat innostuneet näin sankoin joukoin tulemaan paikalle. Kynttilät loivat muuten pimeään toimistoon tunnelmaa ja jossain vaiheessa keskeytin kuulumisten vaihdot mukin kilistyksellä. "Toivottavasti kaikki ovat viihtyneet! Nyt olisi kuitenkin vuorossa se kaikista yllättävin osuus - lahjojen jako", myhäilin iloisesti ja annoin ensimmäisen lahjan jakovuoron Melinalle.

Voi apua, miten ihania kortteja ja muita lahjoja kaikki olivatkaan toisilleen tehneet! Roxanan lahja oli maksanut aivan varmasti omaisuuden tai sitten hän oli erittäin näppärä käsistään, sillä hän ojensi Sadulle todella näyttävät ratsastusloimen- ja hameen. Ja osa lupasi tulla valmentamaan lahjan saajia, mikä oli aivan varmasti tervetullut lahja. Jokainen näytti ottavan lahjansa vastaan suurella ilolla, enkä usko kenenkään pettyneen. Lopuksi halasin vielä jokaista vierastani ja ojensi sydänpiparin, johon olin kirjoittanut jokaisen hevosen lempinimen. Onnistunut päivä oli mennyt juuri niin kuin olin odottanutkin!

03.01.2017, Knight R.
Ventoksessa oli lauhkea tunnelma. Jouluhässäkkä oli ohitse ja uusi vuosi oli alkanut. Talli tuntui haudanhiljaiselta. Muutama pärskintä ja levoton hirnunta sieltä täältä. Työntekijät olivat puoliunessa ja aika tuntui käyvän harvinaisen hitaalla. Kryyni potki karsinan seinää ja hevosen käsittelijä ei antanut minkäänlaista huomiota. Kryyni jaksoi yrittää napata paidan helmasta, kun käsittelijä nappasi tamman käytävälle hoidettavaksi. "Älä viitsi", nainen tiuskaisi, kun Kryyni kuopi valkoisia viivoja tallin käytävälle. Kryynillä tuntui olevan tavallista huonompi päivä, kun mikään ei piristänyt äkäistä suomineitoa. Varustaessa Kryyni pullisteli minkä kerkesi ja kuolaimetkaan eivät vapaaehtoisesti menneet suuhun. Viimein Kryynin ratsastaja saapui aamupirteänä paikalle.

Hoitaja jäi varustamaan muita hevosia, kun Kryyniä johdatettiin maneesille. Kryyni tepasteli reippain askelin kaviouraa pitkin. Ratsastaja näytti tuntevan hevosen läpikotaisesti. Hän otti hevosen alkukäynneissä hyvin alleen ja työsti tammaa jokaisella askeleella. Maneesissa oli puomeja, kavaletteja ja esteitä kuin kaaoksen jälkeen. Kryyni innostui esteistä, vaikka todellisuudessa heitä odotti tylsähkö aamujumppa. Tamman suu vaahtosi, ja se ravasi kaula kaarella suuressa ravissa. Hevonen puski eteenpäin, eikä ottanut pidätteistä nokkiinsa. Yaren seurasi maneesin laidalta ratsukon menoa ja heitteli sieltä täältä palautekommentteja. Laukkaharjoittelussa Kryyni innostui liikkumaan ja pukitti muutaman kerran. Ratsastaja pysyi kyydissä ja otti Kryynin takaisin oikeaan muottiin. Laukkaaminen jatkui, tamma puuskutti eteenpäin ja liikkui ihailtavasti. "Menisipä se joskus noin hyvin radallakin", Yaren virnuili, kun ratsastaja antoi tammalle pitkät ohjat. Kryyni kipitti syke korkealla eteenpäin, ja kävi suuresti kierroksilla. Pitkän jäädyttelyn jälkeen ratsastaja luovutti ratsunsa hoitajalle ja nappasi karsinasta seuraavan hevosen liikutettavaksi.

16.01.2017, Jannica
Päästessäni tallille huomasin joka paikan olevan täynnä ratsukoita ja ratsastajia, onneksi suurin osa oli lopettamassa jo liikuttamista, niin pääsisimme maneesiin treenaamaan. Yaren oli valinnut tämänkertaiseksi ratsukseni Kryynin, jolle teki kuulemma hyvää kerrata hieman koulujuttuja. Ei tamma mitään ihmeellisyksiä osannut, mutta kulki kyllä suhteellisen hyvässä muodossa ja osasi perusasiat. Kryyni oli haettu sisään minua varten, koska tamma ei kuulemma ollut mikään maailman aurinkoisin vieraita ihmisiä kohtaan, varsinkaan mitä tuli tarhasta hakemiseen.

Hymyillen käytävällä minua tarkkaileville tytöille hain Kryynin varusteet ja harjapakin varustehuoneesta. Laitoin tammalle riimun päähän ja sidoin sen kiinni hoitamisen ajaksi, ei voinut koskaan tietää millä tuulella tamma tänään sattui olemaan. Aloin harjata pölyharjalla pahimmat liat karvapeitteesta pitkin vedoin ja sitten harjasin dandyllä vielä koko neidin ja jalat sekä pään pienemmällä harjalla. Otettuani kaviot satuloin tamman, joka uhitteli minulle vetämällä korvat päätä vasten ja esittelemällä ei niin komeaa hammasrivistöään. Sille meni kuitenkin nopeasti perille, kuka täällä määrää ja sain sen suitsittua helposti.

Talutin tamman maneesin oven suljettuani kaartoon ja ratsauduttuani rupesimme alkukävelylle. Noin kymmenen minuutin kuluttua otin ohjat ja tehtyämme hetkisen käynnissä hommia, nostin ravin ja keventelin ympyröitä ja kaarteita vaihtaen välillä suuntaa. Sen jälkeen keskityimme hetkisen pienempiin tehtäviin, kuten voltteihin ja siirtymisiin käyntiin. Tunnin verran kouluasioita kerrattuamme, käänsin tamman loppukäyntien jälkeen kaartoon ja tulin alas. Löysättyäni vyön ja nostettuani jalustimet ylös, talutin sen talliin hoitamista varten.

Ulkoasupohja © yaren, koodaus © VRL-05196, kuvat © VRL-00218 | Tämä on virtuaalihevonen / This is a SIM-game horse