Ventoksen Jaave

KTK-III, SV-II, KV-II, Superior Grade

© Pulmu N., virtuaalipulmu@gmail.com © Pulmu N., virtuaalipulmu@gmail.com

Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 20. tammikuuta 2015
(3v.) rakenne 8, suku 10, käytöskoe 10 (56.966%), ratsastuskoe 8 + 10 (80.433%) = 36p. SV-II

Nuorten kouluhevosten laatuarvostelu 20. helmikuuta 2015
(4v.) 8 + 3 + 2 + 3 + 0 + 3 + 5 + 8 p. / KV-II

Kantakirjaustilaisuus 20. tammikuuta 2017
(P) 17 + 17 + 17 + 17 = 68p. / KTK-III


Virtual Riding Horses Assessment 7. huhtikuuta 2017
6 + 9 + 7½ + 10 + 10 + 7 + 6½ + 7 + 6 = 76,667 % / Superior Grade

Tavoitteena YLA, KRJL, ERJL ja SLA

NimiVentoksen Jaave "Jaave" VH-tunnusVH14-018-1759
Syntymäaika ja ikä23.10.2014, M Layouts / raitatossu.net/mayflower Kasvattajayaren / Ventos
IkääntyminenKatso (4v. 11.05.2015) Omistajayaren (VRL-04468) / Ventos
Rotu ja sukupuoliSuomenpienhevonen, tamma PainotusYleispainotteinen
Väri ja säkäPunarautias, 146cm KoulutustasoKo Va B, re 110cm

Pentu mikä pentu, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Aivan kuten isänsäkin silloin tällöin, tämä tamma kyllä tietää, miten saa ainakin itsensä näyttämään osaamattomalta ja lapselliselta kakaralta. On vaikeaa enää laskea, miten monta kertaa Jaave on omistajansa nolannut erilaisissa tilanteissa ja todennäköisesti vielä hankalampi on tietää, minkälainen määrä on tiedossa vielä tulevaisuudessa. Ei siinä, kyllähän tämä pikkutamma on varsin fiksu ja mukiinmenevä tapaus, mutta harvemmin niitä hyviä puolia meinaa esille saada. Varsinkaan silloin, kun sitä todella haluaisi näyttää jollekin, että tässäpä on oikeasti todella näppärä tapaus. Ehei, meidän Jaave on sellainen napero, että kaikki pistetään läskiksi ja ehkä vasta myöhemmin muistetaan miettiä niitä seurauksiakin... Tähän kaikkeen kun lisätään vielä diivamainen neitimeininki, niin voi herra jee...

"Siis koskit sä juuri mun kylkiin? IUH!" meininkihän on tällainen yleisesti ottaen ja oikeastaan parempaa lausahdusta voi olla vaikeaa keksiä. Kyllä täytyy jälleen kerran myöntää, ettei Jaave mikään harjan kammoaja ole tai vihaisi pientä hellimistuokiota, mutta asia on vain yksinkertaisesti niin, että jos painat vähänkin liian kovaa vaikkapa juuri kyljistä, lähtee tammasta pieni vinkulelumainen inahdus. Sen jälkeen harjaaja saakin osakseen todella paheksuvan katseen, sillä neiti herkkähipiäistä pitää osata hoitaa juuri oikealla tavalla. Mahanalus aiheuttaa myös samanlaisen reaktion, joten jossain vaiheessa sitä tyytyy mieluusti ennemmin vaikka harjailemaan sitä päätä tai selvittelemään ihan vaikka vain jouhia. Niistä Jaave ei sentään jaksa tuoda kärkästä mielipidettä ilmi, vaikka eipä varmaan olisi sekään mikään ihme, että tamma keksisi uuden aiheen kiljumiselle. Ja kiima-ajasta tuskin kannattaakaan puhua... Onneksi suomenhevonen on sentään tajunnut, että kavioiden puhdistaminen on ihan okei, vaikka sitä joutuisikin hetkellisesti nöyrtymään normaalia enemmän. Yllätyksenähän se tieto ei kuitenkaan tule, että vaikka varustaminen olisikin muuten helppo nakki, ei se satulavyö todellakaan hivele pikkuneidin silkinohutta ihoa.

Jaave osaa kyllä hommansa, kun se oikeasti jaksaa yrittää, eihän tammalla muuten väännettäisi koulua Vaativa B -tasolla tai tehtäisi itsemurhahyppyjä 110cm radoilla. Jaave vain sattuu tykkäämään pienestä leikittelystä, että aina on hyvä päivä keksiä jotain uutta ja älytöntä. Välillä leikitään ihan helvetin nyrpeää akkaa ja välillä ollaan kuin pikkuvarsa kesälaitumella. Tästä voidaan tehdä sellainen yhteenveto, että ratsastajan pitää totta totisesti osata pyytää oikealla tavalla, painotettuna oikealla tavalla, tai muuten meno on kaukana siitä halutusta lopputuloksesta. Kouluratsastuksessa yksistään saman kaviouran tallaaminen tuottaa toisinaan sellaista vastenmielisyyttä Jaavelle, että sen on vain aivan pakko mennä madon lailla luikertaen kiemuraista tietä. Mukavahan se olisi antaa hevosen vain viedä ja vielä niin, ettei se säädä omiaan, vaan juuri sitä mitä halutaan. Jaavessa on kuitenkin se hyvä puoli, että kun sen laittaa tekemään kunnolla hommia, alkaa ne työt jossain vaiheessa maistumaankin. Ehkäpä ne avo- ja sulkutaivutukset eri askellajeissa ei ole ihan se vahvin juttu, niiden tekemiseen kun vaaditaan ihan liikaa vaivaa, mutta kyllä nekin irtoavat siinä vaiheessa, kun muuta vaihtoehtoa ei vain anneta. Jossain vaiheessa Jaave yllättää itsensä tekemästä vaikeaakin koululiikettä ja sen saman hämmennyksen vallassa pyöräyttää ne loputkin laukanvaihdot ja kootut askellajit.

Oikeastaan tästä pikkutammasta on vaikea sanoa, taipuuko se enemmän kouluun vai esteille. Lahjakkuuta kun löytyy kumpaankin, aina niinä hyvinä päivinä. Ainakin emänsä intohimon esteisiin se on perinyt, ehkäpä turhankin hanakasti. Siitä ei ole pelkoa, että Jaave lähtisi suin päin rynnimään esteille, jos niitä vaikka sattuu olemaan kentällä koulutreeneissä, mutta ei sitä kovin kummoista ohjausta tarvita, etteikö suomenhevonen jo tajua, että nyt on loikan aika. Vauhdin makuun päästyään se sitten alkaakin kiihtymään enemmän ja tämän jälkeen voikin olla jo hankalampaa sanoa, että ei nyt. Hyvinkin tyhmänrohkea tamma hyppäisi varmaan 150cm korkeankin esteen tai siis yrittäisi, jos ratsastaja sen sitä kohti ohjaisi. Eri asia onkin, miten ehjänä ja hengissä moisista selvitään. Onneksi Jaavelta tuntuu kuitenkin löytyvän sitä kapasiteettia sen verran tähän hommaan, ettei ne kintut jää roikkumaan holtittomasti, tai ponnistus unohdu täysin viime tinkaan. Tammalta löytyy miellyttävät askellajit, joissa on mukava istua, eikä sieltä ainakaan yleensä kokenut ratsastaja pääse tumpsahtamaan alas, vaikka olisikin tiukempi kurvi. Eri asia ovat ne satunnaiset pukit, joita aina silloin tällöin ilmenee esteen jälkeen tai muutaman välissä. Jaave on oppinut juuri oikeanlaisen tekniikan tähänkin asiaan: tehdään tätä harvoin, niin ratsastaja yllättyy varmasti. Eli oikein yhteistyöhaluinen tamma kaikin puolin, kaikkihan sen tajusivat!

Diivan täytyy saada olla ensimmäinen maastossa muiden hevosten seurassa, eikä tästä asiasta keskustella. Ei nyt, ei huomenna eikä vielä ensi vuonnakaan. Siinä vaiheessa, kun sitä ollaan kärkihevosena, löpö tuntuu loppuvan siihen paikkaan, sillä silloin alkaa kaikki hui niin kamalat möröt kömpimään puskistaan ja kaikki on aivan hurjan pelottavaa. Vaikea sanoa, kummassa asemassa on mukavampi sitten loppuen lopuksi olla, mutta ainakaan Jaave ei tee tätäkään valintaa liian helpoksi. Yksin tamma jännittää varsinkin kaikenmoisia asioita, mutta kyllä sitä voisi melkein vannoa, että isommassa porukassa tämä ehkä liiankin viisas tamma vain lietsoo joukkopelkoa ja kaaosta.

Kyllä sitä ruuan perässä traileriin tullaan, sen verran herkkusuusta on kuitenkin kyse. Ja ehkä jopa joskus silloinkin, kun kaveri sattuu olemaan mukana. Muuten tuo pimeä koppi on oikea hautakammio, jonne ei kyllä mielellään mennä, varsinkaan helpolla. Ikään kuin jossain tilanteessa olisikaan päässyt luulemaan Jaavea helpoksi tapaukseksi. Joka tapauksessa itse kuljetuksen aikana malttia löytyy ihmeen hyvin ja usein ne makeat heinänkorret vievät kaikesta voiton. Kilpailupaikalla Jaave on yhtä hämmennystä, sillä tamma ei tiedä, mihin suuntaan katsoa tai sännätä. Ihan liikaa uusia tuttavuuksia ja sitten vielä ne komeat oripojat! Kaikkien luokse pitäisi päästä, mutta kukaan ei saa tulla kysymättä Jaaven luokse. Silloin tammalla on selvästikin täysi oikeus liimata korvat niskaansa ja tarjota hieman takastakin. Arvata saattaa, että varsinkin jossain lämmittelyssä, jossa useampi ratsukko on yhtä aikaa kentällä, saa Jaaven kanssa hieman puikkelehtia muiden välissä vältellen turhia vaaratilanteita. Luojan kiitos oman suorituksen saa tehdä kaikessa rauhassa, vaikka totta kai silloin taas Jaavella olisi vaikka millä mitalla halukkuutta mennä ulkopuolella odottelevien hevostovereiden luokse.

i. Moon Jalleri KTK-III
sh, prn, 149cm
ii. VIR MVA Ch Mörkövaaran Jarvi KTK-II, YLA1, KRJ-I, ERJ-II, SLA-I, jälk. C
sph, rt, 145cm
iii. Sirkkeen Routa KTK-III, KRJ-I, ERJ-II, SLA-I
sph, vprt, 143cm
iie. Mörkövaaran Nyyti KRJ-I, YLA1, SLA-I
sph, rt, 144cm
ie. Viehättävän Kimma KTK-II, YLA2, KRJ-I
sh, rt, 150cm
iei. Ch Keinumäen Kaspian KTK-III, KRJ-II, SLA-III, YLA2
sh, prt, 152cm
iee. Ch Keinumäen Sirinä KTK-II, YLA1
sh, vrt, 154cm
e. FS Aavekuiskaaja YLA2, ERJ-II, SLA-I, jälk. C
sph, vprt, 143cm
ei. Nefertarin Elohopea
sph, hprn, 143cm
eii. K.T. Desantti ERJ-II
sph
eie. Khan Hehkuva Myy Hapero KTK-II
sph, rt, 145cm
ee. Bellin Stiina
sph, rt, 142cm
eei. Lavinian Lähtömerkki
sh, rt, 157cm
eee. Kastanja KTK-III, ERJ-III
sph, prt, 144cm

Isälinja: Ryöväri - Emälinja: M.L. Juhlan Toive

Tulossa

0 jälkeläistä, josta 0 tammaa ja 0 oria
00.00.0000 skp. Nimi (i. Nimi)
Kouluratsastus (7 voittoa)
01. | KRJ - 26.03.2015 - Erkinheimot - Va B - 3/30
02. | KRJ - 26.03.2015 - Erkinheimot - Va B - 5/30
03. | KRJ - 03.04.2015 - al Najya - Va B - 5/40
04. | KRJ - 05.04.2015 - al Najya - Va B - 5/40
05. | KRJ - 06.04.2015 - al Najya - Va B - 3/40
06. | KRJ - 09.04.2015 - Fiktio - Va B - 3/40
07. | KRJ - 09.04.2015 - Petäjävaara - Va B - 3/30
08. | KRJ - 09.04.2015 - Claridge Stud - Va B - 3/12
09. | KRJ - 11.04.2015 - Petäjävaara - Va B - 5/30
10. | KRJ - 11.04.2015 - Erkinheimot - Va B - 5/30
11. | KRJ - 12.04.2015 - Taikakuun Kartano - Va B - 2/50
12. | KRJ - 14.04.2015 - Taikakuun Kartano - Va B - 1/50
13. | KRJ - 14.04.2015 - Taikakuun Kartano - Va B - 6/50
14. | KRJ - 16.04.2015 - Yorca Warmbloods - Va B - 5/27
15. | KRJ - 16.04.2015 - Yorca Warmbloods - Va B - 2/27
16. | KRJ - 17.04.2015 - Yorca Warmbloods - Va B - 3/27
17. | KRJ - 17.04.2015 - Rohkelikko - Va B - 1/40
18. | KRJ - 18.04.2015 - Taikakuun Kartano - Va B - 6/50
19. | KRJ - 19.04.2015 - Erkinheimot - Va B - 1/30
20. | KRJ - 19.04.2015 - Taikakuun Kartano - Va B - 5/50
21. | KRJ - 19.04.2015 - Yorca Warmbloods - Va B - 3/27
22. | KRJ - 19.04.2015 - Brynhild - Va B - 3/22
23. | KRJ - 20.04.2015 - Yorca Warmbloods - Va B - 3/27
24. | KRJ - 20.04.2015 - Rohkelikko - Va B - 3/40
25. | KRJ - 20.04.2015 - Erkinheimot - Va B - 3/30
26. | KRJ - 21.04.2015 - Erkinheimot - Va B - 2/30
27. | KRJ - 22.04.2015 - Whispering Heaven - Va B - 1/27
28. | KRJ - 23.04.2015 - Rohkelikko - Va B - 3/40
29. | KRJ - 25.04.2015 - Erkinheimot - Va B - 7/50
30. | KRJ - 27.04.2015 - Fiktio - Va B - 5/40
31. | KRJ - 29.04.2015 - Fiktio - Va B - 1/40
32. | KRJ - 05.05.2015 - Heili - Va B - 2/54
33. | KRJ - 11.05.2015 - Holmberg - Va B - 4/40
34. | KRJ - 19.05.2015 - Holmberg - Va B - 1/40
35. | KRJ - 21.05.2015 - Holmberg - Va B - 1/40
36. | KRJ - 22.05.2015 - Kuuralehdon hevostila - Va B - 2/21
37. | KRJ - 23.05.2015 - Kuuralehdon hevostila - Va B - 3/21
38. | KRJ - 23.05.2015 - Kuuralehdon hevostila - Va B - 4/21
39. | KRJ - 24.05.2015 - Kuuralehdon hevostila - Va B - 1/21
40. | KRJ - 25.05.2015 - Holmberg - Va B - 4/40
41. | KRJ - 25.05.2015 - Kuuralehdon hevostila - Va B - 2/21
42. | KRJ - 26.05.2015 - Holmberg - Va B - 5/40
43. | KRJ - 26.05.2015 - Kuuralehdon hevostila - Va B - 2/21
44. | KRJ - 27.05.2015 - Kuuralehdon hevostila - Va B - 3/21
45. | KRJ - 29.05.2015 - Holmberg - Va B - 2/40

VSR:n suomenhevosten rotunäyttely
01. | 15.05.2015 - VSR - Aikuiset tammat - 15/23 / III-palk.

Näyttelyt
01. | VSN - 25.10.2016 - Sysiluoto - Sh-tammat - 3/12 / RCH, (3-4-4½-4½-3½-4-4-3½-4-3½ = 38,5p.)
02. | VSN - 31.10.2016 - Hervanta - Sph-tammat - 7/12 / (3-4-4½-4½-3½-4-4-3½-4-3½ = 38,5p.)
Esteratsastus (11 voittoa)
01. | VSR Cup - 30.04.2015 - Susiraja - 110cm - 3/44
02. | VSR Cup - 30.11.2015 - Susiraja - 110cm - 7/90
03. | VSR Cup - 31.07.2016 - Susiraja - 110cm - 4/71

01. | ERJ - 21.03.2015 - Juksula - 110cm - 6/60
02. | ERJ - 23.03.2015 - Juksula - 110cm - 2/60
03. | ERJ - 05.04.2015 - Minnantila - 110cm - 1/40
04. | ERJ - 06.04.2015 - Minnantila - 110cm - 6/40
05. | ERJ - 07.04.2015 - Thrillium - 110cm - 6/50
06. | ERJ - 09.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 4/40
07. | ERJ - 09.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 4/40
08. | ERJ - 09.04.2015 - Ventos - 110cm - 3/30
09. | ERJ - 11.04.2015 - Riiviöt - 110cm - 3/50
10. | ERJ - 11.04.2015 - Concorrenza - 110cm - 3/16
11. | ERJ - 12.04.2015 - Viisikko - 110cm - 4/30
12. | ERJ - 12.04.2015 - Riiviöt - 110cm - 3/50
13. | ERJ - 13.04.2015 - Haavelaakso - 110cm - 1/40
14. | ERJ - 13.04.2015 - Ventos - 110cm - 1/30
15. | ERJ - 14.04.2015 - Vennamo - 110cm - 3/30
16. | ERJ - 14.04.2015 - Ventos - 110cm - 4/30
17. | ERJ - 14.04.2015 - Ventos - 110cm - 1/30
18. | ERJ - 15.04.2015 - Ventos - 110cm - 5/30
19. | ERJ - 16.04.2015 - Vennamo - 110cm - 3/30
20. | ERJ - 16.04.2015 - Viisikko - 110cm - 3/30
21. | ERJ - 16.04.2015 - Petäjävaara - 110cm - 1/30
22. | ERJ - 17.04.2015 - Harlakka - 110cm - 3/40
23. | ERJ - 18.04.2015 - Ventos - 110cm - 5/30
24. | ERJ - 19.04.2015 - Rohkelikko - 110cm - 6/40
25. | ERJ - 20.04.2015 - Viisikko - 110cm - 2/30
26. | ERJ - 21.04.2015 - Ventos - 110cm - 3/30
27. | ERJ - 21.04.2015 - Rohkelikko - 110cm - 6/38
28. | ERJ - 22.04.2015 - Rohkelikko - 110cm - 3/38
29. | ERJ - 23.04.2015 - Ventos - 110cm - 3/30
30. | ERJ - 23.04.2015 - Minnantila - 110cm - 4/30
31. | ERJ - 25.04.2015 - Rohkelikko - 110cm - 6/40
32. | ERJ - 25.04.2015 - Rohkelikko - 110cm - 2/38
33. | ERJ - 27.04.2015 - Ventos - 110cm - 5/30
34. | ERJ - 28.04.2015 - Niityn Ponitalli - 110cm - 3/24
35. | ERJ - 28.04.2015 - Niityn Ponitalli - 110cm - 4/24
36. | ERJ - 29.04.2015 - Niityn Ponitalli - 110cm - 2/24
37. | ERJ - 01.05.2015 - Niininki - 110cm - 1/30
38. | ERJ - 01.05.2015 - Maanan Suomenhevoset - 110cm - 5/30
39. | ERJ - 02.05.2015 - Claridge Stud - 110cm - 4/30
40. | ERJ - 03.05.2015 - Heili - 110cm - 3/48
41. | ERJ - 04.05.2015 - Rohkelikko - 110cm - 4/30
42. | ERJ - 05.05.2015 - Rohkelikko - 110cm - 1/30
43. | ERJ - 05.05.2015 - Heili - 110cm - 1/48
44. | ERJ - 05.05.2015 - Maanan Suomenhevoset - 110cm - 1/30
45. | ERJ - 05.05.2015 - Maanan Suomenhevoset - 110cm - 3/30
46. | ERJ - 05.05.2015 - Claridge Stud - 110cm - 1/30
47. | ERJ - 06.05.2015 - Rohkelikko - 110cm - 3/30
48. | ERJ - 06.05.2015 - Harlakka - 110cm - 2/29
49. | ERJ - 07.05.2015 - Viisikko - 110cm - 1/30
50. | ERJ - 07.05.2015 - Rohkelikko - 110cm - 2/30
51. | ERJ - 07.05.2015 - Farbranch Irish Draughts - 110cm - 3/50
52. | ERJ - 08.05.2015 - Harlakka - 110cm - 4/29
53. | ERJ - 09.05.2015 - Harlakka - 110cm - 3/29
54. | ERJ - 10.05.2015 - Harlakka - 110cm - 2/29
55. | ERJ - 10.05.2015 - Harlakka - 110cm - 3/29
56. | ERJ - 14.05.2015 - Kisatalli Mango - 110cm - 5/40
57. | ERJ - 15.05.2015 - Lebenslang - 110cm - 3/30
58. | ERJ - 15.05.2015 - Kisatalli Mango - 110cm - 2/40
59. | ERJ - 31.05.2015 - Piettiö - 110cm - 4/40

Valmennukset

18.12.2016, Tuulia T. - kouluvalmennus, Vaativa B
Olin saapunut Ventokseen myöhään edellisenä iltana, joten olimme yarenin kanssa katsoneet parhaaksi, että pitäisin lupaamani valmennukset vasta seuraavana päivänä. Aamu valkeni kirkkaan ja aamiaisen jälkeen suuntasimme talilla. Yarenin laittaessa Jaave-tammaansa kuntoon juttelimme siitä, mihin nainen haluaisi keskittyä ensimmäisen valmennustuntimme aikana. Yarenin saatua rautiaan tammansa laitettua kuntoon suuntasimme kentälle, joka oli juuri aurattu, sillä yön aikana oli pyryttänyt lunta melkoisesti. Yarenin kiivettyä tammansa selkään ohjeistin kaksikkoa tekemään alkuveryttelyksi pysähdyksiä ja siirtymisiä.

Aluksi Jaave teki pyydetyt asiat vähän huolimattoman näköisesti, mutta yarenin annettua avut hieman napakammin, alkoi tammakin vähitellen vastaamaan kunnollisesti naisen apuihin. Alkulämmittelyiden jälkeen kehotin naista siirtämään raudikkonsa hetkeksi käyntiin, jotta hän voisi keskittyä selontekooni tunnin ensimmäisestä tehtävästä. Tämänkertaisen valmennuksen aloittaisimme laukkatyöskentelyllä niin, että kaksikko saisi tehdä ensiksi laukanvaihtoja yhden käyntiaskeleen kautta keskihalkaisijaa pitkin kolme kertaa. Raudikko suomenhevonen suoriutui tehtävästä hyvin, mutta aina yaren ei ollut tarpeeksi napakkana apujen kanssa, jolloin tamma otti laukanvaihtojen välissä enemmän kuin yhden käyntiaskeleen. Yarenin valpastuttua hieman enemmän hänelle asiasta huomautettuani, alkoi hän antaa raudikolleen avut terävämmin, jolloin ylimääräiset käyntiaskeleet laukanvaihtojen välissä jäivät pois. Kaksikon toistettua tehtävän useampaan otteeseen onnistuneesti annoin heille luvan kävellä hetken uraa pitkin vapain ohjin ennen kuin jatkaisimme harjoituksia.

Pysyttelisimme edelleen kootussa laukassa tehtävien laukanvaihtojen parissa, mutta tällä kertaa halusin teidän tekevän neljä laukanvaihtoa askeleessa pituushalkaisijalla. Tamma oli jo mukavasti lämmennyt käynnin kautta tehtävien laukanvaihtojen aikana, eikä teillä ollut minkäänlaisia ongelmia askeleessa tehtävien laukanvaihtojen kanssa, joskin ne olisivat voineet näyttää hivenen sulavammilta, joten korjasin yarenin istuntaa hieman rennommaksi, jolloin myös raudikko suomenhevonen malttoi olla jännittämättä ja kaksikon suorituksesta tuli kokolailla sulavampi. Muutaman onnistuneen toiston jälkeen annoin naiselle luvan siirtää ratsunsa loppukäynteihin.

18.12.2016, Tuulia T. - kouluvalmennus, Vaativa B
Päivän toisen valmennuksen sain pitää jo aiemmin päivällä valmentamalleni Jaavelle. Yarenin saatua tammansa kuntoon lähdimme jälleen kerran kävelemään kohti kenttää jutustelen niitä näitä. Kentälle saavuttuamme ja yarenin kivuttua ratsunsa selkään ohjeistin kaksikkoa lämmittelemään voltteja ja puolivoltteja tehden eri askellajeissa. Voltit kaksikolta sujuivat heti vaikeuksitta, mutta yarenilla oli hieman vaikeuksia oikean kaaren hahmottamisessa, mutta muutaman toiston jälkeen alkoi tämäkin sujua paremmin. Katsottuani kaksikon lämminneen tarpeeksi annoin heille luvan siirtyä hetkeksi käyntiin ja rupesin selittämään yarenille tunnin ensimmäistä tehtävää. Tunnin ensimmäisenä tehtävänä olisi tehdä sulkutaivutusta uraa pitkin M ja B -kirjainten välillä kootussa ravissa. Tämä sujui kaksikolta sangen mallikkaasti, kun oli seinä tukena, joten seuraavaksi vaikeutin harjoitusta pyytämällä kaksikkoa tekemään sulkutaivusta vasemmalle uran ulkopuolella H-kirjaimesta E-kirjaimeen. Tämä tuottikin kaksikolle hieman vaikeuksia, sillä rautias suomenhevostamma alkoi luisua kohti uraa, mutta annettuani yarenille muutamia neuvoja, alkoi kaksikko esittää hyvännäköisiä sulkutaivutuksia.

Muutaman onnistuneen toiston jälkeen annoin naiselle luvan siirtää suomenhevosensa hetkeksi vapaaseen käyntiin ja aloin selittää seuraavaa tehtävää. Pysyttelisimme edelleenkin kootussa ravissa, mutta tällä kertaa harjoittelisimme avotaivutuksia siten että M- ja B -kirjainten välillä tekisitte avotaivutusta oikealle, mitä seuraisi lisättyä ravia lävistäjää pitkin H-kirjaimeen ja avotaivutusta vasemmalle H-kirjaimesta E-kirjaimeen. Lisätyssä ravissa raudikko tamma olisi saanut venyttää askeltaan hieman enemmän, mutta yaren korjasi asian nopeasti siitä huomautettuani. Avotaivutukset kaksikolta kuitenkin sujuivat heti hyvin, joten muutaman toiston jälkeen annoin heille luvan siirtyä loppukäynteihin, joiden aikana pyysin yarenia tammallaan tekemään vielä joitain kiemuroita ennen kuin kaksikko sai luvan pysähtyä kentän keskelle kaartoon.

31.01.2017, Meiju K. - kouluvalmennus, Vaativa B
Saapuessani Ventokseen oli varsin kurja ilma – lumi alkoi kadota ja tilalle tuli peilijäätä kera kauniin vesikerroksen. Jalassani olivat erittäin käytännölliset jääpiikkikengät, joten en kovin paljon lennellyt löytäessäni tieni maneesille. Yaren olikin siellä jo lämmittelemässä tamman kanssa ja pääsimmekin heti töihin. Heti alkuun pyysin ratsastajaa herättelemään tammaa, sillä se vaikutti hieman uneliaalta, eikä oikein keskittynyt. Pyysin nopeita siirtymisiä, pysähdyksiä, sekä asetusten vaihdoksia. Pikkuhiljaa tamma alkoi heräillä ja tekemään, kuten ratsastajansa tältä pyysi, mutta se ei antanut ollenkaan mitään ilmaiseksi.

Kun tamma alkoi olla vetreänä ja kuulolla, kävin sirottelemassa kentän kuvitteellisten pääty-ympyröiden keskipisteisiin kartiot, joita ratsukon tulisi käyttää tienviittoina. Pyysin heitä nostamaan laukan ja suuntaamaan kahdeksikolle, tavoitteena suorittaa koko tehtävä ilman laukanvaihtoja. Tamman häntä viuhahti varsin vihaisena, sillä kaksikko ei ollut aivan vielä löytänyt tasapainoaan ja painotinkin yarenille, että tämän tulisi rentoutua ja luottaa tammaan, myös vastalaukassa. Ratsastajan rentouduttua rentoutui tammakin ja vastalaukkakin tuli paljon siistimmän näköiseksi. Pyysin ratsukolta nyt vahvempia taivutuksia ja asetuksia, Jaaven työskennellessä varsin mukavalla tempolla. Tehtävä toiseen suuntaan aiheutti taas hieman hakemista tasapainon suhteen, mutta kokenut ratsastaja mukautti toimiaan hevosen mukaan erittäin luontevasti.

Lopuksi käskin kaksikkoa ottamaan loppuverryttelyiksi ihan vain hieman leikitellen laukkaa eri askelpituuksilla, kuitenkin niin, että ohjat pysyisivät koko ajan suhteellisen löysällä, ja jarru ja kaasu toimisivat vain istunnalla. Hetken tamma meinasi singota kuin ohjus, mutta sitten tämä keskittyi uudestaan ja kaksikko suoritti varsin mukavia temponmuutoksia pelkillä istunnan muutoksilla. Pyysin samaa ravissa, jonka jälkeen vapautin heidät jäähdyttelemään parhaaksi näkemällään tavalla.

Päiväkirjamerkinnät

19.11.2016, työharjoittelija Ella Kaunola (Meiju K.)
Työharjoittelujakso on toki kiva aloittaa tiedolla, että passiksi saamasi tamma saattaa välillä olla hieman... erikoinen. Siinä vaiheessa tosin, kun harjailet tamman kylkiä ja tämä vinkaisee ja mulkaisee sinua, saattaa hetken miettiä ammatinvalintakysymyksiä. Olinhan minä sanonut, että olen tottunut käsittelemään vaativampia tapauksia, mutta edes tätini herkkähipiäisissä puoliverisissä en ollut tällaiseen diivaan törmännyt! Siinähän me sitten Jaaven kanssa mulkoilimme toisiamme hetken, ennen kuin palasin takaisin työn pariin. Mitäs oli mennyt piehtaroimaan, ei minun muuten sitä mahanalustaa tarvitsisi niin tarkkaan harjata!

Pääsimme kuitenkin jokseenkin yhteisymmärrykseen – eli siis tyynen viileästi jätin tamman draamailut huomioimatta – ja sain kuin sainkin neidin harjattua ja puunattua. Saatoin jopa hetkeksi jumittua laittamaan tämän harjaa nätiksi – ah, ranskalaiset letit! – ja häntäkin tuli setvittyä ihan kamman kanssa. Pitäisi varmaan kertoa omistajalle, että Showshinea tarvitsee lisää. Kuitenkin! Kun tamma oli saatu mukavaan ja kauniiseen kuosiin, laitoin tälle suitset päähän ja laitoin tämän liinan päähän ennen kuin suuntasimme pihalle.

Onneksemme sää ei ollut niin kamala kuin mitä se viime aikoina oli ollut. Tarkoituksenani oli viedä tamma kävelylle metsäpolulle ihan vaan, että vähän tutustuttaisiin näin maan tasalta, mutta mitä vielä. Mörköjä oli vähintäänkin joka puskan takana ja kivien takana oli vähintäänkin sapelihammastiikereitä. Vesilammikoissa olevat vesihiidet eivät sitten enää jaksaneetkaan yllättää ja pariin otteeseen löysin itseni tuijottamassa epäuskoisena täyden stopin tehnyttä tammaa, kun lehti kehtasi lennähtää hänen takalistonsa takaa.

Mutta tiedättekö, mikä kruunasi kaiken? Se hetki, kun tamman turvalle asettui suuri vaahteranlehti ja tämä jähmettyi paikalleen tuijottamaan tuota kammotusta ja kolme sekuntia, oli hiljaista. Sitten tämä pieni suomalainen näytti, että kyllä kylmäverinen osaa levadet, capriolet sekä piffit ja paffit. On tässäkin nyt sitten passihevonen.

02.12.2016, työharjoittelija Ella Kaunola (Meiju K.)
Toista kertaa Jaaven kanssa ja pakko sanoa, että ei tähän totu. Tammalla oli selkeästi joku erittäin suuri angstipäivä, sillä tämä vinkui jo laittaessani tälle riimua päähän ihan vaan pihalle menoa varten! Toivon jo siinä aamuhommia tehdessäni, että tamma siitä tokenisi, ja rauhoittuisi heinän ja laumatovereiden parissa ulkona, mutta mitä vielä. Räntäkeli ja sitten pieni pakkanen tekivät ympäristön erittäin peilijään kaltaiseksi ja vaikka Jaavella oli hokit, tämä silti köpötti perässäni, tuijottaen minua niin kuin olisin tämän hänelle aiheuttanut. Sainkin osakseni paljon mulkoilua, kun riisuin tältä takkia ja vinkumiset alkoivat, kun aloin harjaamaan. Siinä vaiheessa, kun tamma värähti mukamas kevyimmästäkin kosketuksesta totesin vaan, että aivan sama ja harjasin tämän rivakoin harjanvedoin läpi.

Tästähän tamma suorastaan hämmentyi ja unohti vinkua, vaikka harjasin tämän takareisien sisäpuoletkin erittäin huolellisesti. Nimittäin joku oli tullut ottamaan Jaavesta kuvia - okei okei, oli se ehkä tullut kuvaamaan joitakin muitakin yarenin hevosia - niin tamman piti oikein kiiltää! Showshinea meni jälleen kerran häntään varmaan parin pullon verran ja pakko on kyllä omaa kädenjälkeä kehua, tamma kiilsi minun käsittelyn jäljiltä. Letit olivat suorassa, babyoilia turvassa ja silmien ympärillä, sekä kaikki karvat viimeisen päälle suorassa ja kauniina. Tamma itse oli vielä pöllämystynyt, kun ei ollutkaan pystynyt mihinkään vinkumisiin tänään ja taluttaessani tätä maneesiin kevyt loimi niskassa, en voinut kuin virnuilla.

Hetken Jaaven piti puhista kameramiehen asennuksia, mutta yllättävän kiltisti tamma asettui seisomaan valaistulle alustalle ja jopa kuunteli minua, kun asettelin tämän seisomaan kauniisti. Tässä vaiheessa olin jo valmis tipahtamaan tuolilta, mutta onneksi sentään tamma vähän näytti eloa, kun kameramies vähän turhan kovaan ääneen jotain hihkaisi linssinsä takaa. Kun sitten oli aika päästää tamma revittelemään maneesia ympäri, tein sen mielelläni. Muutaman kierroksen Jaave jaksoi ravata - tosin niin patalaiskasti, vaikka juoksutuspiiskat viuhuivat, ettei tosikaan - ennen kuin tamma päätti, että nyt riittää. Erittäin suuren vinkaisun kera tämä maastoutui maneesin ja vietti pisimmän hetken piehtaroiden, kostaen kaikille suuret vääryydet, joita hän oli joutunut kokemaan.

Minua nauratti siinä vaiheessa, kun tamma nousi ylös ja showshine kerroksien takia tämän ravistelujen jälkeen hän näytti melkein samanlaiselta, mitä nyt pienen utupilven ympäröimänä. Kävin pyydystämässä tamman huvittuneena hymisten ennen kuin vein sen takaisin talliin. "Pääset suihkuun tyttösein, mitäs siihen sanot?" naurahdin ja aivan kuin vastatakseen, tamma oikein sivalsi selkääni hännällään. Onneksi on toppavaatteet.

08.12.2016, työharjoittelija Ella Kaunola (Meiju K.)
Jaaven kanssa kouluvalmennuksessa. Jaaven. Siinä oli jo ollut tallinväkeä katsomassa, kun lastasin tammaa tätini traileriin, jotta pääsimme köpöttelemään tämän tallille kouluvalmennukseen. Koska tietenkään tuttumme ei voinut ajaa tänne toiselle tallille, minä ja piensuokkini jouduimme menemään vastaan. Jaavehan ei ollut yhtään otettu tästä ideasta, varsinkin kun olimme lähteneet hänen mielestään ihan väärään aikaan (juuri ennen päiväheiniä) ja näin ollen lastaussillalla oli sitten tuittuiltu ihan olan takaa. Tai siis, siihen asti, että neiti tajusi heinää olevan trailerin sisällä, jolloin hän iloisesti pakotti minut harrastamaan jotain parkourin tyyppistä, etten jäänyt suokin ja etupuomin väliin liskuun. Jösses sentään.

Tamma oli kuitenkin suurinpiirtein jo valmiina, joten saavuttuamme tallille minun ei tarvinnut kuin laittaa omat varusteet niskaan, ja Jaavelle satula ja suitset. Tamma tuntui, yllättävää kyllä, olevan jokseenkin positiivisella tuulella ja näin ollen minäkin olin suhteellisen innoissani kivutessani tämän selkään lämpimässä maneesissa. Alkulämmittelyssäkin Jaave tuntui ottaneen oikein työmoodin päälle, eikä minun tarvinnut raataa aivan älyttömästi, että sain tämän kulkemaan tuntumalla ja pohkeen edessä. Toki, en olisi jättänyt kouluraippaa kyllä käyttämättä. Tämän ollessa meidän ensimmäinen valmennus, oli tarkoituksena ottaa ihan vain taivutuksia, asetuksia, sekä askellajienvaihtoja. Ja samalla istuntaharjoituksia, koska Suvisaaren Niina – siis valmentajani – on sattumoisin hitusen sadistinen luonteeltaan.

Kiitin onneani, että tammalla oli niin hyvät askellajit, varsinkin kun jumputimme menemään asetuksia ja kiemuroita volteilla ja ympyröillä, tamman tehdessä töitä varsin hyvällä draivilla. Parit pukit saimme irti siinä vaiheessa, kun aloimme työstää suorilla vastalaukkaa, eikä nuo laukanvaihdokset noin niin kuin muutenkaan tuntuneet olevan tamman mieleen juuri sinä päivänä. Hiki valuen sain kuitenkin tamman vaihtamaan pelkällä hännän viuhtasulla pukin sijaan ja muutaman muunkin onnistuneen suorituksen jälkeen Niina patistikin meidät ulos sänkipellolle jäähdyttelemään. Käskynä oli antaa tamman laukata ohjat pitkänä, samalla kun minun tulisi vain pysyä kyydissä. Jaavea ei tarvinnut monta kertaa pyytää, kun tämä lähti jo pierupukkien saattelemana aivan täyttä laukkaa. Kuka tahansa järkevä ihminen olisi varmaan pelännyt, minä taas hihkuin riemusta pienen suomalaisen raketin painaessa eteenpäin pitkin lumista sänkkäriä.

31.01.2017, työharjoittelija Ella Kaunola (Meiju K.)
Työharjoittelujakso lähenteli loppuaan ja minä hieman haikein mielin rapsuttelin passini niskaa. Jaave oli tänään varsin yhteistyökykyinen, sillä en ollut vielä kertaakaan kuullut minkään asteista vingahdusta, saatikka kuullut hännän viuhahdusta. Kai tammakin siis huomasi, että nyt ei ollut hoitaja ihan niin iloisena ja positiivisena kuin yleensä. Huokaisin syvään, halaten tammaa hetken ennen kuin aloin varustaa tätä valmennusta varten. En itse kapuaisi selkään (olin tänään jo käynyt rodeoimassa muutaman nuoren kanssa), vaan Yaren oli menossa tätini valmennukseen.

Jaave alkoi hieman osoittamaan niitä ihania tammamaisia piirteitä, kun aloin tätä harjaamaan, enkä voinut kuin hymähtää, kun tämä hieman vinkaisi. Tamma vaikutti olevan tyytyväinen itseensä saadessaan minut pois sieltä jostain pohjamudista, enkä minäkään jaksanut enää mököttää. Reippaasti ja jokseenkin tottunein vedoin harjasin tamman, ennen kuin aloin setviä tämän häntää ja harjaan. Tekaisin aikani kuluksi tälle ranskanletin harjaan, sekä osittaisen kalanruodon häntään, jotta hän näyttäisi oikein edustuskelpoiselta otukselta astuessaan maneesiin. Hieman haikeanahan siinä on, kun en itse menisi Meijun silmän alle, mutta toisaalta... saisinpahan olla ihan kunnon groomina!

Pintelöitsin tamman jalat huolellisesti ja siististi ennen kuin lähdin noutamaan tämän varusteita. Hetkeksi jumituin toimiston ovelle juttelemaan Yarenille, kertoen, että tamma oli melkein valmis ja kymmentä vaille tasan olinkin tamman kanssa jo kävelemässä maneesissa, lämmittelemässä tätä ratsastajalleen. Höpisin jotain aivan omiani, pieni virne naamallani samalla, kun tamma kuunteli yllättävän tarkkaavaisesti. Pussasin tuota samettiturpaa, joka tosin aiheutti vinkaisun ja varsin pahan mulkaisun, mutta minä en voinut kuin nauraa. Jaavea tulisi ikävä.

Ulkoasupohja © yaren, koodaus © VRL-05196, kuvat © Pulmu N. | Tämä on virtuaalihevonen / This is a SIM-game horse